Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteys suoraan Matkahuoltoon ja pyytää heiltä kortin teknisen suunnittelijan tai järjestelmän yleisen suunnittelijan yhteystiedot - kummasta olet kiinnostunut?
Matkahuollon kotisivulla kortti on esitelty hyvin lyhyesti (http://www.matkahuolto.fi/frameset_3a.htm).
Älykorteista julkisen liikenteen käytössä löytyy tietoa seuraavista kirjoista: Korte, Sirpa: Julkisen liikenteen älykorttijärjestelmät. Liikenneministeriö, Helsinki, 1997.
Korte, Sirpa: Katsaus kotimaisiin joukkoliikenteen älykorttijärjestelmiin. Liikenneministeriö, [Helsinki], 1996.
Espoon kaupunkikorttiselvitys/ Espoon kaupunki, Unicom Consulting. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo, 1995.
Nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista,...
Tarkoitat varmaankin Hackmanin sukua. Kirja on Pirjo Tuomisen Myrttiseppeleet. Siinä kerrotaan Hackmanin kauppasuvun vaiheista ja Saimaan kanavan rakentamisesta. Kirjaa edeltää Arvoisa rouva Marie, joka sijoittuu Viipuriin.
Lahden kaupunginmuseolla on kuva-arkisto Päijät-Hämeen seudun kuva-aineistoista. Kuva-arkistoon voi ottaa yhteyttä puhelimitse: 044 416 2676 tai sähköpostilla: kuva-arkisto(at)lahti.fi
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/kuva-arkisto/
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,...
Torsten Treutigerin suunnittelema pronssinen muistolaatta on vuodelta 1994. Tarkempaa päivämäärää siitä, koska muistolaatta paljastettiin ja liittyikö tapahtumaan juhlallisuuksia, en saanut selvitettyä. Tosin saman vuoden kesäkuussa (17.6.1994) on ainakin muutamassa ruotsalaisessa sanomalehdessä, esim. Svenska Dagbladetissa ollut jotain juttua asiasta, mutta lehtien nettiarkistoja ei pääse vapaasti lukemaan.
Lähteet:
http://www.explore.stockholm.se/default.asp?id=10167&lang=EN
https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Torsten_Treutiger
https://tidningar.kb.se/?q=%22torsten%20treutiger%22%201994
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38...
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Koostettua tietoa Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa
Sivuilla mainitaan, että STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 ilmestyneen tutkimuksen (https://www.julkari.fi/handle/10024/130054) mukaan onnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa.
Muita lähteitä aiheeseen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto: Paljonko Tšernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa? https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: Tsernobylin...
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000.
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olisi saatavana esimerkiksi tällainen kielenkääntämisen apuväline, kyseessä on cd-rom:
Syntax Wizard. III : monikieli : kielenkääntöpaketti : [suomi -englanti-saksa-ruotsi-tanska-norja-espanja-ranska-italia-hollanti-eesti-venäjä / [D. Cumberworth]
Ohjelma kääntää kahdentoista kielen välillä. Cd-rom sisältää myös kääntävän Internetselaimen.
Järjestelmävaatimukset: Windows XP.
Hei!
Kyseinen runo on ilmestynyt suomeksi kokoelmassa Kiitos eilisestä. WS 1996. Tuota kirjaa ei ole käännetty englanniksi ainakaan Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän tietokannan mukaan ( sivulla http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ ). Siitä voi etsiä suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä muihin kieliin.
Eeva Kilpeä on kyllä englanninnettu, ks. sivu http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mutta en löytänyt kysymäänne runoa.
Hei!
Reijo Raskin kirjaa Kirje ei valitettavasti löydy kokoelmistamme. Teosta löytyy muutamasta maakuntakirjastosta, joten voitte kaukolainata sen. Kaukopalvelupyynnön voitte lähettää Kuopion kaupunginkirjaston internet-sivujen kautta.
Kotisivun
http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1…
kohdasta Lomakkeet löytyy Kaukopalvelu ja sitä klikkaamalla voitte täyttää lomakkeen.
Valitkaa noutopaikka, niin kun teos on noudettavissa, Teille lähetetään siitä ilmoitus.
Vaihtoehtoisesti voitte soittaa Kuopion kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 017-182319 kirjaston aukioloaikoina.
Kaukopalvelumaksu on maakuntakirjastoista 2e/teos.
Milgramin kokeesta voit lukea esim. Klaus Helkaman kirjasta Johdatus sosiaalipsykologiaan tai jo vanhasta Kullervo Rainion kirjasta Sosiaalipsykologian oppikirja.
Milgramin kokeista on tehty myös graduja, esim. Jari Relanderin tutkielma vuodelta 1994 "Aiheita Milgramista:tottelevaisuustutkimus tarkastelussa" löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta.
Nimellä "The ultimate guitar collection" on julkaistu tupla-CD sekä siihen jatko-osa "The ultimate guitar collection 2" yhdellä levyllä. Se julkaisu, johon kysymyksessä ilmeisesti viitataan, on kaikki Breamin levytykset kokoava "Julian Bream Edition", johon tosiaan kuuluu 28 albumia. HelMet-kirjaston kokoelmassa on osat 1, 2, 5, 7 ja 28 ja myös nuo The ultimate guitar collection -levyt löytyvät.
Sen sijaan tuota koko 28:n CD:n boksia sellaisenaan ei näyttäisi mikään suomalainen julkinen kirjasto kokoelmiinsa hankkineen. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa näyttäisi olevan yksittäisinä levyjä tästä sarjasta noin 20 erilaista, mutta ei sielläkään ihan kaikkia ole. Kun tuo 28:n albumin kokonaisuus koostuu aiemmin julkaistuista levyistä,...
