Kirjastojärjestelmistä löytyy tietoa yleisten kirjastojen Kirjastot.fi-portaalista, kohdasta Kirjastoala.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat/
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin (1928 - 2016) runo kokoelmasta Nõmmevaikus (1958). Ailan Meriluodon suomennos runosta on luettavissa esimerkiksi Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (Maailma pidevus, toim. Pirkko Huurto, 1994, s. 48), johon on koottu runoja useista Niitin teoksista.
Voit lukea runon myös antologioista Joka tytön runokirja (toim. Suvi Ahola ja Satu Koskimies, 2006) ja Kun sydän sanoo tahdon (toim. Anelma Järvenpää-Summanen, 2002).
"Nainen käyttää yleensä syvää surupukua kuukauden päivät. Sen jälkeen hän vaihtaa pitkän huntunsa suruharsoon ja käyttää sitä n. kolmen kuukauden ajan kevyempää surupukua, so. mustaa pukua ilman suruharsoa, jolloin jo voidaan käyttää vaaleita sukkia. Yleensä on sääntönä, ettei suruharson kanssa voi käyttää muuta kuin mustia sukkia ja kenkiä."Elmgren-Heinonen : Käytöksen kultainen kirja 3.p. Wsoy 1956 s. 223-237 Kuolemantapaus ja hautajaisetPuolison, lapsen, vanhempien tai appivanhempien kuoltua käytettiin ennen kokomustaa surupukua vuoden ajan, sisarten, veljien kälyjen tai lankojen kuoltua puoli vuotta tai vain lyhyen aikaa. Pitkää tiheää suruharsoa naiset käyttävät vain aivan läheisten omaisten kuoltua,...
Bandi: Syytös : 7 kertomus Pohjois-Koreasta, 2017
Han, Kang: Vegetaristi, 2017
Shin, Kyung-sook: Pidä huolta äidistä, 2015
Hwang, Sun-Mi: Kana, joka tahtoi lentää, 2015
Lokakuussa ilmestyy Shin, Kyung-sook: Jään luoksesi
Korean kielestä käännettyjä muita teoksia voi etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
https://finna.fi hakusana kor, hakutyyppi alkuteoksen kieli
http://bit.ly/2qKHwIn
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
Mikko Väärälän ja Reetta Niemelän CD-levyltä Leppäkerttusormus : Milja Mansikan laulut löytyy Kurjet-niminen kappale. Levyllä on laulujen lisäksi myös luonnonääniä.
Fröbelin Palikoiden levyllä Zupadibum on laulu nimeltä Kurki. Laulu löytyy myös Fröbelin palikoiden kokoelmalta Parhaat palat : hittejä levyiltä ja videoilta.
CD-levyllä Lehtevä mies : lauluja Jukka Itkosen teksteihin on Kurjemmaksi-niminen laulu ("En voi tulla kurjemmaksi!" lauloi paksu kurki…).
Nuotteja näihin kappaleisiin ei löytynyt. CD-levyjen saatavuuden näkee HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Elektra on tietokanta, jonka kautta löytyy kotimaisia tieteellisiä julkaisuja sähköisessä muodossa. Aineisto on käytettävissä ainakin Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa ja useimmissa yliopistoissa. Väitöskirjoja on vasta historian alalta.
http://elektra1.lib.helsinki.fi/
Medic-tietokanta on terveystieteen tietokanta. Siinä on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisestä julkaisuista, lisäksi mukana ovat suomalaiset samojen alojen väitöskirjat. Osa viitteistä, myös väitöskirjoista, on kokoteksteinä koneelta luettavissa. Medic ei ole vapaasti käytettävissä, mutta monet kaupunginkirjastot ja oppilaitokset ovat sen käyttöoikeuden hankkineet.
http://helecon2.hkkk.fi/terkko/MEDIC/
Olet ilmeisesti kirjautumassa Helmet.fi-sivulle. Viikolla Helmetiin tehtiin päivitys, joka valitettavasti hankaloittanut asiakkaiden omiin tietoihin kirjautumista. Kannattaa tyhjentää välimuisti, sulkea selain ja avata se uudelleen. Tämän jälkeen kirjautumisen pitäisi taas onnistua.
Tietokirjan sisältö käy rekisteritietojen valossa parhaiten ilmi asiasanojen kautta kirjan nimen lisäksi. Sen jälkeen täyykin teos saada tutkittavakseen sisältötiedon kartuttamiseksi. Tässä joitain vihjeitä kysytyistä aiheista, toivottavasti niistä on apua:
1.
Varto, Juha, Isien synnit : kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Asiasanat kasvatusfilosofia, kasvatushistoria, kasvatustavoitteet, lapset, kasvatus,
vanhempi-lapsisuhde, vallankäyttö, yhteiskunnallinen muutos, koulukasvatus, nuoruus, sukupuoli.
2.
Metso, Tuija, Koti, koulu ja kasvatus : kohtaamisia ja rajankäyntejä / Tuija Metso, [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura, 2004. Asiasanat: koti,
koulu, yhteistyö, vuorovaikutus, vanhemmat, opettajat,
sosiaalinen tausta...
Hakusanoilla "arkkitehtuuri ja sanakirjat" sekä "arkkitehtuuri ja hakuteokset" löytyi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta muutamia teoksia, joista voisi olla apua. Voit itsekin kokeilla aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ esimerkiksi juuri mainituilla asiasanoilla. Suomen ja ruotsin kielten välistä arkkitehtuurisanastoa ei löytynyt. Arkitektur: stilhistoriskt bildlexikon / Wilfried Koch (1970 ja 1985) on saatavilla myös Suomesta.
Seuraavat teokset ovat saatavilla mm. Helsingin kaupunginkirjastosta:
- Fasadin henki eli arkkitehtuurisanastoa ujoille (Kervanto Nevanlinna, Anja - Nevanlinna, Arne) Tammi 2001, ISBN 951-31-2218-2 (tämä kirja on ehkä enemmän "leikkimielinen" kuin muut)
- Arkkitehtuurin sanakirja (toim....
Jane Ayresista on kysytty aiemmin tämän palvelun kautta. Tässä on linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e6c9… .
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja muuallakin Suomessa kaakeliuunin yleisin lempinimi on juuri kakluuni. Erilaisiin sisätilojen pienehköihin uuneihin on viitattu myös nimillä uuni, pönttöuuni, pönttömuuri, pystyuuni, kamiina ja kamina. Esimerkiksi vastaajan sukulaisilla Kainuussa on kaakeliuuniakin kutsuttu kaminaksi tai uuniksi.
Lähteitä (kakluuni mainittu):
http://kravattimies.tripod.com/oulu.html
Nimitietokanta www.behinfthename.com ei tuntenut nimeä Jabrel mutta toki Jabril tai Jibril joka on arabiankielinen muunnos nimestä Gabriel joka on Raamatullinen nimi ja tarkoittaa "Jumalan miestä" . Dilniasta, Jovystaja Kayhin-nimestä ei ollut mainintaa. Khira-nime löytyy muodossa Kira ja on venjänänkielinen muunnos nimestä Kyra, joka on sama nimi kuin Cyros, tai Kyros. Kyros on persialainen kuninkaan nimi jonka alkuperä ei ole selvä. Varhaiskristillisenä aika nimeä yhdistettiin kreikankielen Kyriokseen joka tarkoittaa Herraa.
Internetin laajoissa nimikirjoissa löytyy paljon nimiä mutta kaikista ei ole lainkaan merkitystä tai alkuperää mainittuna.
Katso lisää:
http://www.behindthename.com/
Kirjastoista löytyy useita eri nimikirjoja.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan viimesijainen tarkoittaa viimeisenä (vaihtoehtona) olevaa, viimeistä; lopullista, perimmäistä. Toisin sanoen se tarkoittaa viimeisellä sijalla olevaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viimesijainen?searchMode=all
Vertaa sanaa esimerkiksi sanaan ensisijainen, joka tarkoittaa ensi sijalla olevaa, tärkeintä, huomattavinta tai merkittävintä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ensisijainen?searchMode=all
Pogostan Sanomien näköispainoksia löytyy myös vapaasti netissä noin vuoden ajalta. Painettua lehteä voi Helmet-kirjastoissa lukea vain Kallion kirjastossa, Helsingissä.
Jos etsitte tiettyjä lehden numeroita, kannattanee ensin varmistaa löytyvyys kirjastosta -->
Kallion kirjaston yhteystiedot:
Viides linja 11
00530 Helsinki
kallion_kirjasto@hel.fi
(09) 3108 5053
Pääkaupunkiseudun lasten cdrommit löytyvät Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Pelkästään Kauniaisten romppukokoelmaa ei voi erikseen hakea, hakutulos näyttää saatavuuden kaikkien neljän kunnan kirjastoissa. Tee ASIASANAhaku ja kirjoita asiasanaksi LAPSET. Valitse pudotusvalikosta vaihtoehto (Näytä:) VAIN CD-ROMEJA. Tuloksena on n. 200 viitettä, rajaamalla kielen vielä suomeen viitteitä tulee n. 100 kappaletta.
