Erikoinen nimi, jonka alkuperä ei selvinnyt. Hakuteokset eivät nimeä tunnistaneet, myöskään internetin kautta ei tietoa löytynyt. http://surnames.behindthename.com/ ei tätä nimeä tunnistanut. http://en.wikipedia.org/wiki/Family_name. Tällä sivulla on paljon viitteitä eri kielisiin lähteisiin nimissä eri puolilla maailmaa. Näitä voisit vielä itse tutkia tarkemmin.
Lähetin toiveesi eteenpäin Paraisten kaupunginkirjastoon. Hankintatoiveet voi lähettää suoraan tähän sähköpostiosoitteeseen:
biblioteket.pargas@pargas.fi
Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Sanaa "reunameri" käytetään käännöksenä sanalle "marginal sea".
Helmet-hausta termillä meret löydät seuraavat tulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28meret%29%20f%3A1%20c%3A1…
Googlen kautta löytyy
Edu.fi - Biologian, historian, maantiedon sanastot eri kieliin:
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon…
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila
Tätä on kysytty palvelussamme aiemminkin ja valitettavasti tilanne näyttää edelleen samalta, eli näköjään kyseisestä kappaleesta ei ole olemassa nuottijulkaisua: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastojen-maan-laajuisesti-nuottijulkaisuista
Ylen TV 2 on esittänyt saksalaista lääkärisarjaa Für alle Fälle Stefanie nimellä Stefanie. Vuonna 2001 päivätyn artikkelin (TV:n lääkärisarjat mediatutkija Veijo Hietalan arvioitavana) mukaan sarjan esittäminen päättyi juuri sinä vuonna:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2001/05/01/miksi-laakarisarjat-kiinnostav…;
Kyseessä on latinan kielen sana, ja sanakirjan mukaan tristitia on käännettynä murhe, surumielisyys, tylsyys.
Ensimmäinen lista, jonka koosti Pyhä Antonius, koostui 25 paheesta, joka sittemmin pienentyi kahdeksaan paheeseen Evagrios Pontoslaisen käsissä. Näissä käännöksissä mainitaan mässäily, himokkuus, ahneus, melankolia, viha, henkinen velttous, turha kunnianhimo ja ylimielisyys. Nämä kuolemansynnit levisivät länteen Evagrioksen oppilaan Johannes Cassianuksen mukana, joka puhui "kahdeksasta pahasta ajatuksesta": vatsanpalvonnasta, lihanhimosta, rahanhimosta, vihasta, murehtimisesta, alakuloisuudesta, turhamaisuudesta ja ylpeydestä.
Seitsemäksi kuolemansynniksi lista muuttui paavi Gregoriuksen aikana, jossa murehtiminen ja alakuloisuus...
Nalle Luppakorva -dvd:n ainoa kappale on poistettu, eli ei ole enää mitään, mitä varata. Ajan myötä aineiston, jonka viimeinenkin lainakappale on poistettu, teostiedot poistetaan asiakkaiden näkyvistä Helmet-haussa. Kyseisen Nalle Luppakorvan kohdalla tämä hoidettiin nyt saman tien.
Viimeistä poistettua Luppakorva-kappaletta oli lainattu vuodesta 2006 lähtien 226 kertaa ja uusittu 165 kertaa. Luvut alkavat olemaan lainamäärien äärirajoilla, materian kestävyyden absoluuttisessa nollapisteessä.
Tarkoitat oletettavasti Mama-aikakauslehteä, jota julkaisee ruotsalainen Bonnier Magazines & Brands. Lehteä vaikuttaisi tällä hetkellä olevan vain muutamien Suomen yleisten kirjastojen kokelmissa. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoissa lehteä ei ole. Näet tarkemmat saatavuustiedot Finna-tiedonhakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Mama+bonnier&type=AllFields…
Voit saada tiedustelemasi lehden omaan lähikirjastoosi kaukolainana tai tekemällä hankintaehdotuksen. Vaski-kirjastoissa molemmat voi tehdä verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana.
Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja ja siinä yhteydessä niitä ilmeisesti voi myös katsella. Digitointilaitteet löytyvät ainakin Vuosaaren kirjastosta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto. Lisäksi myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoista pääkaupunkiseudulla.
Suomen kansallibibliografia Fennican mukaan J.E. Gordonin teosta Structures or why things dont fall down (1978) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Perceval ou le Conte du Graal -tarun ovat kääntäneet nykyranskaksi ainakin Raymond J. Cormier, Daniel Poirion, Lucien Foulet sekä Suzanne Hannedouche.
Lisäksi ilmeisen suosittuja tutkijoiden keskuudessa ovat vuoden 1956 William Roachin painos ja vuoden 1993 Keith Busbyn painokset.
Raskausajan epilepsiaa käsitellään seuraavissa artikkeleissa. Näistä löytyy tietoa myös epilepsian vaikutuksesta sikiöön.8 kysymystä ja vastausta: Raskaus, synnytys ja synnytyspelot (Epilepsialiitto)Epilepsia ja muut neurologiset sairaudet raskausaikana (Terveyskirjasto)Nainen ja epilepsia (Käypä hoito)
Runo löytyy antologiasta Kello 0 : Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa. Kirjan on julkaissut WSOY Porvoossa vuonna 1969. Sen saatavuuden näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Vastaan kahdella tavalla:
1. Vesa-Matti Loirin Nauravan kulkurin levynkansi.
Löytyy esim. Tikkurilan kirjastosta, www.helmet.fi .
2. Jean-Pierre Kuselan hahmo ei elokuva-arkiston tietokannan mukaan liity elokuviin. Kusela esiintyi Mainostelevision viihdeohjelmissa 1980-luvulla. Mainostelevision kuva-arkisto on nyttemmin Suomen elokuva-arkistossa.
Kysymyksesi on hyvin laaja-alainen ja tässä on joitain esimerkkejä aihepiiriin liittyvistä videoista ja olet jo löytänyt lähteeksi hyviä elokuvia itsekin. Lähikirjastostasi löytyy varmaan hyviä hakuteoksia, joista saat lisätietoa elokuvista, esimerkisi: Bagh, Peter von Nimeke: Elokuvan historia Otava, 1998 ja Salmi, Hannu: Elokuva ja historia, 1993.
Lisäksi kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, jossa on tietoa kotimaisista aikakauslehtiartikkeleista, tässä pari artikkelia:
Salmi, Hannu Spektaakkeli monumenttina : historiallisuuden merkkejä 50- ja 60-luvun antiikkispektaakkeleissa. Filmihullu Julkaisuvuosi 1996 ; 5 ; 10-15.
Salmi, Hannu: Musiikin eeppinen ekspansio : musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin...
