Veden valtakunta -sarjan musiikin ovat tehneet Perttu Hietanen, Veera Voima ja Roope Aarnio. Sarjan musiikkia ei ole julkaistu nuottina.
https://www.vedenvaltakunta.fi/
Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja
HelMet-chatin ikkuna aukeaa HelMet-palvelusivuston oikeaan alalaitaan automaattisesti silloin, kun päivystävä vastaaja on paikalla ja voi ottaa uusia keskusteluja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaunokirjallisuudesta löytyy runsaahkosti kuvauksia, jotka ovat melko särmikkäitä ja/tai raadollisia. Tässä muutamia hillitympiä teoksia ja lisäksi pari tietoteosta, jotka voisivat sopia tähän yhteyteen:
(Kertovat homojen ja lesbojen ihmissuhteista - eivät välttämättä sisällä suoria tai varsinaisia rakastelukohtauksia):
Esseet ja kaunokirjallisuus:
Nuutinen, Olli: Kommentteja kahteen elämään; Larsson, Jukka: Kantaja; Leavitt, David: Kiintymyksiä; Larsson, Jukka: Viettelijä; Forster, E.M.: Maurice; Larsson, Jukka: Kiusaaja; Leavitt, David: Perhetanssit; Ojala, Ossi: Toisenlainen rakkaustarina; Jansson, Tove: Nukkekaappi ja muita kertomuksia; Saisio, Pirkko: Kainin tytär; Ääriviivasi ihollani - naisten rakkausrunoja; Jansson, Tove: Reilua...
Muutosjohtamista ja henkilöstöjohtamista käsittelevää kirjallisuutta :
KOTTER, John P. : Muutos vaatii johtajuutta. 1997.
RUSSEL-JONES, Neil : Muutosjohtaminen. 2000.
PATON, Robert A. : Change management. 2000.
NURMI, Raimo : Johtaminen ympäristössään. 2000.
JALAVA, Urpo : Esimiestyö ; valmentaminen ja uudistuminen. 2001.
KAUHANEN, Juhani : Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 2000.
STRÖMMER, Riitta : Henkilöstöjohtaminen. 1999.
KUMPULAINEN, Ritva Sydämen aika : työyhteisön kovat, pehmeät ja lujat. 1999.
KIrjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Joitakin lehtiartikkeleita muutosjohtamisesta :
HOPE, Tony : Muutoshankkeen johtaminen. Yritystalous 1997 : 6. s. 30-38.
MORGAN...
Monissa suuremmissa kirjastoissa on lasten kuvakirjoissa otettu erikseen tunteita käsittelevät kuvakirjat. Kannattaa kysyä kirjastostasi, onko heillä ne erillisessä paikassa, jolloin paikallaolevat löytyvät helposti.
Tässä joitain tunteita käsitteleviä kuvakirjoja:
-Kaapo Kanin känkkäränkkä / kirjoittanut M. Christina Butler (kiukku, kiukuttelu)
-Onni-poika tahtoo kaiken / Sanna Pelliccioni (kiukku, kiukuttelu)
-Jakke ja Simo / Anneli Kanto (pettymys)
-Tuleeko vaari vielä takaisin? / Timo Parvela (suru, kuolema)
-Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg (empatia)
-Tänään olen aurinkoinen / Gillian Shields, Georgie Birkett (ilo, suru, vihaisuus)
-Paavo on reilu kaveri / Thierry Robberecht (ilkeys, ystävällisyys)
Lisää löytyy...
Kyseinen lause on poimittu merkittävän roomalaisen runoilijan Lucretiuksen (n. 99–55 eKr.) teoksesta Maailmankaikkeudesta (lat. De rerum natura). Teoksen tarkoituksena oli selittää epikurolaisen filosofian ydin roomalaiselle yleisölle.
Maailmankaikkeudesta koostuu kuudesta kirjasta. Kysymyksesi sitaatti on teoksen kolmannesta kirjasta (III, 966-967), joka käsittelee muun muassa kuolemanpelkoa ja siitä vapautumista. Epikurolaisuuden mukaan kuolemanpelko on järjetöntä, sillä ei ole olemassa kuoleman jälkeistä elämää. Ihminen, kuten kaikki maailmassa olevat oliot, koostuvat atomeista. Kun ihminen kuolee, tämä atomikimppu hajoaa lopullisesti.
Tähän teemaan liittyy myös kysymyksesi sitaatti. Paavo Numminen on...
Sukunimet kehittyivät aikoinaan lisänimistä, joita alettiin käyttää ihmisten erottelemikseksi toisistaan silloin, kun pelkkä etunimi ei siihen riittänyt. Aluksi lisänimet olivat henkilökohtaisia (esim. käsityöläisnimi, talonnimi tai isännimi). Ajan myötä nämä muuttuivat periytyviksi sukunimiksi. Manni-nimen taustalla voi olla alkujaan lisänimenä ollut man- tai mann-aineksen sisältävä sotilasnimi. Sotilasnimien anto vakiintui ruotujakolaitoksen myötä 1700-luvulla. Man-päätteen lisäksi yleisiä jälkiosia näissä nimissä olivat esim. -berg, -ström ja -qvist. Manni-nimiä on voinut kulkeutua meille myös suoraan saksalaiselta taholta tai se on voinut muotoutua Herman-, Magnus- tai Emanuel-nimen pohjalta.
Nen-pääte on suomalaiselle sukunimistölle...
Samuel Beckettin näytelmässä nimeltä Huomenna hän tulee (Love Kirjat, Helsinki, 1990) sivulla 117 Pozzo-niminen henkilö sanoo: "Etkö ole tarpeeksi kiusannut minua kirotulla ajallasi? Tämä on sietämätöntä! Milloin! Milloin! Päivä kuin päivä, eikö se riitä sinulle, eräänä päivänä hänestä tuli mykkä, eräänä päivänä minusta tuli sokea, eräänä päivänä meistä tulee kuuroja, eräänä päivänä me synnyimme, eräänä päivänä me kuolemme, samana päivänä, samalla sekunnilla, eikö tämä riitä sinulle? He synnyttävät hajareisin haudan yllä, valo välähtää hetken, sitten on jälleen yö."
Beckettin näytelmä on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta.
Internetissä Rafael Revon Loppiaissaarnassa viitataan myös tähän näytelmään http://www.teolinst.fi/saarnat/sa98_07...
Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa...
Tapion tuomio -näytelmän on kirjoittanut Joni Rautio. Se löytyy Raution kirjasta Lasten näytelmiä lasten- ja koulujuhliin (Karisto, 1948). Kuuro lausuntaoppilas : leikillinen esitys on Eero Läntisen kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Elina Nevalaisen ja Läntisen kirjassa Nuoren väen näytelmiä (WSOY, 1938).
Olette aivan oikeassa: PIKI-verkkokirjaston haku ei toimi Googlen tapaan, ja toki mekin olemme siitä tietoisia.
Googlen ominaisuuksiin kuuluu, että se hakee annettujen hakusanojen lisäksi automaattisesti myös tietyllä valikoimalla sanan synonyymejä ja erilaisia muotoja (esim. palauttamalla monikolliset sanat yksikkömuotoon). Tällainen hakutapa yksinään laajentaisi hakutulosten määrää valtavasti ja tuottaisi paljon asiaankuulumattomia tuloksia käyttäjän selattavaksi. Googlessa se kuitenkin toimii, koska hakutulokseen vaikuttavat samaan aikaan myös muut Googlen ominaisuudet, erityisesti periaate, jolla se pyrkii järjestämään tuloksen niin, että hyödyllisimmät ja keskeisimmät sivut nousevat listan kärkeen. Nämä ns. hakualgoritmit eli haussa...
Kysymys "alkuperäisestä kadenssista" on aina vaikea vastattavaksi. Kadenssi voi olla säveltäjän käsialaa, jolloin sitä voi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Joissakin tapauksissa säveltäjä ei ole kadenssia itse kirjoittanut, jolloin "alkuperäiseksi" voidaan tulkita vanhin tai yleisin.
Gaetano Donizettin aarian "Una furtiva lagrima" kohdalla puhutaan usein ns. standardikadenssista, jota ovat käyttäneet jokseenkin kaikki aarian levyttäneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän linkin takaa aukeava lienee juuri tämä yleisin: http://211.116.138.23/tulip/dl_image1/IMG/06//000000027290/SERVICE/0000…. En löytänyt lähteistä varmaa tietoa siitä, kuka laulaja juuri tämän kadenssin on tehnyt, mutta todennäköisesti se on Enrico Caruson...
Alla olevissa kirjoissa käsitellään mm. vartalon ja kauneuskäsitysten kulttuurihistoriaa. Suurin osa kirjoista on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, tieto sijainnista näkyy nimen lopussa. Voit kaukolainata kirjan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta tai Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
- Silmän ilot : kauneuden kulttuurihistoriaa uuden ajan alussa / Anu Korhonen (2005)
- Bella donna : kaunis nainen kautta aikojen / Kaari Utrio (2001)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Beauty and the male body in Byzantium :...
Lause "Libraries gave us power" löytyy paikallisten kaivostyöläisten vuonna 1904 perustaman eteläwalesilaisen Newport Central Libraryn sisäänkäynnin yläpuolelta.
Newport Central Library
4 John Frost Square
Newport
South Wales
NP20 1PA
Manic Street Preachers -triviaintoilijoiden iloksi mainittakoon vielä, että kyseinen kirjasto oli jossakin vaiheessa yhtyeen jäsenen Nicky Wiren vaimon työpaikka.
Willy Russellin Veriveljistä on Reino Braggen suomennos. Näytelmää ei ole painettu, sitä ei ole kirjaston kokoelmissa, joten emme pysty käännöstä tarkistamaan. Taidekirjastojen kokoelmatietokanta kertoo, että Teatterikorkeakoulun kirjastossa on näytelmämoniste, https://finna.fi
Väisänen-nimi on yhdistetty sanaan väisä, joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa, sekä myös juonikasta tarkoittavaan väisäkkä-sanaan. Nimen perusteena voi olla myös henkilönnimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Muoto ”pidgeon” on tosiaan sanan vanha muoto. Asian mainitsee esimerkiksi Wiktionary osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pidgeon. Vanha muoto on jäänyt käyttöön ainakin sukunimissä, kuten Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Pidgeon löytyvästä henkilölistasta voi todeta. Kirjastossa käytössä oleva MOT Englanti -sanakirja antaa sanan ääntämisohjeeksi /'pɪdʒən/. Siinä tosiaan siis tuon vanhan muodon d-äänne tuntuisi kuuluvan, mutta ääntämisessä on vaihtelua, kuten Wiktionaryn ääntämisohjeet osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pigeon#English kertovat.
Sanan etymologisesta taustasta löytyy selostusta esimerkiksi Dictonary.com-sivustolta osoitteesta http://www.dictionary.com/browse/pigeon?s=t. Siellä tosin vanhaa...
