Helmetin sivuilla lukeekin, että tällä hetkellä vain lainaus-, palautus- sekä varausten noutopalvelut ovat mahdollisia. Lisätietoa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoim…
Rutakko-kirjastoissa on vain joidenkin uudempien Audi-mallien korjausoppaita. Kirjastoissa eri puolilla Suomea oikeita oppaita voisi olla. Alla linkki Finna-hakupalveluun, jossa on listaus Audi 100 -korjausoppaista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=audi+100+korjausopas&type=A…
Voit pyytää sopivan kirjan kaukolainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Alla tietoa kaukopalvelusta;
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/fi/kaukolainapyynto
Käypiä suomenkielisiä jugend-kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Art nouveau = Jugendstilen = Art nouveau [teksti suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi]
Gabriele Fahr-Becker, Jugendtyyli
Kuusenoksa ja lukinlanka : sata vuotta jugendtunnelmaa
Jonathan Moorhouse, Pariisin art nouveau
Tutta Runeberg, Jugend
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
Tähän kysymykseen on jo vastattu tässä palvelussa:
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen. Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Järvenpään kirjastossa tai kaupungilla ei ole jaossa tällaisia vihkosia. Kirjastossa on tietenkin paljonkin kirjoja asiakaspalvelusta, jotka ovat lainattavissa, mutta ihan omaksi jaettavia ei ole. Järvenpään kirjaston aineistotietokanta löytyy täältä:
http://www.kirkeskirjastot.fi/
Internetin kautta löytyy monenlaista aineistoa asiakaspalvelun liittyen, esim.:
http://www.ammattiwiki.fi/wiki/images/1/1a/Ammattiwiki_Asiakaspalvelun_…
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19463/TMP.objres…
Ulkoasiainministeriö neuvoo tiedustelemaan viisumiasioita kohdemaan edustustosta:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15713#Suomessa
Tässä linkki Kiinan edustustoon Helsingissä:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?app=33&location=13
Alla linkki Terveyskirjaston sivuille, joilta löytyy tietoa matkustajan rokotuksista:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Selasin useita sanakirjoja ja vain Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjan Suomi-Venäjä-Suomi sanakirjassa (1992) oli sanan yhteydessä ääntämisohje.Yllättävää, sillä vastaavissa englannin kielen sanakirjoissahan on ääntämisohjeet.
Sanakirja on varsin suppea ja siksi kannattaisikin tiedustella lähikirjastostasi olisiko edellä mainitun kirjan lisäksi saatavilla Kari Mäkilän Venäjän ääntämisopas (1996).
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/ Vasemmasta laidasta valitaan kohta asiasana ja kirjoitetaan hakuruutuun kansallispuvut. Esim. kirja Kansallispukuja Suomesta.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aika heikosti on kirjoitettu suomeksi Britti imperiumista.
Tuorein Pikistä löytämäni teos on vuodelta 2004
Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan : Englanti
Vuodelta 1993 löytyy myös historiateos.
Historiahan ei oikeastaan vanhene...
Leinonen, Hannu: Iso-Britannia : imperiumista Euroopan reunalle.
Kansojen historia sarjasta löytyy imperiumien ja Ison- Britanniankin historiaa, mutta ne ovat jaksoteltu vuosisadoittain eli yhden maan seuraaminen vaatii monen kirjan kahlaamista.
Yliopistokirjastoista löytyy Imperiumeja käsitteleviä aineistoja myös suomeksi, mutta ne ovat yleensä keskittyneet johonkin aiheeseen. Yleisteoksia ei uusimpien joukossa näkynyt.
Historia netistä voi löytää joitakin viitteitä imperiumeihin.
http://historianet.fi/...
Etsimäsi katkelma Knut Hamsunin teoksesta Viktoria (1928) kuuluu Lauri Viljasen suomennoksessa vuodelta 1952 näin:
"Rakkaudesta tuli maailman alku ja maailman valtias; mutta kaikki sen tiet ovat täynnä kukkia ja verta, kukkia ja verta."
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.97511/2015.97511.Victoria-…
Hei!
Nyt näyttäisi siltä, että valitettavasti Kullervo Karjalaisen suomentamaa versiota Toreadorin laulusta/-aariasta ei löydy minkään kirjaston kokoelmasta.
Meiltä Turusta löytyy kyllä Kaj Chydeniuksen suomennettu libretto Bizetin oopperasta Carmen mistä kyseinen aaria on. Meiltä löytyy myös Tauno Pylkkäsen suomennos Pieni toivelaulukirja 2- nuottikirjasta sekä Pylkkäsen ja Toivo Muroman suomennos Suuri toivelaulukirja- sarjan osasta Toivotuimmat.
Finna.fi- haun (Carmen, Bizet) kautta löytyy mm. useita suomennettuja librettoja Suomen eri kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=carmen+bizet&type=AllFields...
Ei "virallinen" versio, mutta pikaisen läpikuuntelun perusteella koko lailla levyllä laulettua vastaava teksti luettavissa täällä:
https://www.astro.fi/forum/index.php?topic=6879.210;wap2
Voit uusia lainasi Keskikirjastojen verkkokirjastossa, jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen PIN-koodi. Kirjastokortin numero on käyttäjätunnuksesi ja koodin saat lähimmästä Keskikirjastojen toimipisteestä tai kirjastoautosta. Tässä ohje lainojen uusimiseen verkossa: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#renewals
Lainan voi uusia vain silloin, kun siitä ei ole varausta.
Kuvauksesi sopii Rolf ja Margret Rettichin kirjaan Ville Viikari (Kennst du Robert?), jonka on suomentanut Satu Marttila vuonna 1975
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Sarjakuvamaisesti etenevä tekstitön kuvakirja, jossa lapsi voi laatia oman tarinansa aukeaman otsikoiden antamin vinkein. Otsikoita mm. Ville Viikarilla on työtä ja rahaa; Ville Viikari peilailee; Ville Viikarin kadonnut avain. - Keltainen kansi, kuvassa yksi isokokoinen hahmo jonka päällä useita samannäköisiä villejä mutta pienempiä (pään päällä, harteilla, taskuissa, kenkien päällä).”
Ville Viikari Helmet-kirjastoissa
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Suomen sijamuodot ovat haasteellisia. Kielitoimiston ohjepankissa (inessiivi) on yleisohje sisä- ja ulkopaikallissijojen valintaan. Asiaan perehtymisen voi aloittaa vaikka siitä. Kannattaa myös katsoa ohjeen lopussa olevat linkit, joissa on täydennyksiä asiaan. Sisä- vai ulkopaikallissija. YleiskatsausOma asiansa ovat sitten paikkakuntien nimet. Suomalaisten paikkakuntien nimien taipumista ei välttämättä voi mitenkään päätellä. Paikkakunnilla on omaksuttu tietty tapa taivuttaa esimerkiksi pitäjän nimeä. Tämä paikkakunnalla valittu nimi on sitten oikea. Siksi sanomme Alastarolla, mutta Ylistarossa. Näistä asioista tietoa löytyy vaikka seuraavasta kirjasta:Korhonen, Riva : Alastarolla, Ylistarossa - Suomen asutusnimet ja niiden...
Kirjan nimi on suomeksi "Kapina laivassa". Kirjan ovat kirjoittaneet Charles Nordhoff ja James Norman Hall. Alkuperäisteoksen nimi on "Mutiny". Teoksen pohjalta on tehty tunnettu elokuva "Kapina laivalla", jonka alkuperäinen nimi on "Mutiny on the Bounty". Filmi löytyy videolla myös nimellä "Bountyn kapina".
