Hei,
Tällä hetkellä Raahen kirjastoissa ei ole käytössä ohjelmaa, jolla pystyisi muuttamaan VHS-kasetit DVD:lle. Pääkirjastossa digitointimahdollisuus on joskus ollut ja tätä vanhaa tietoa saattaa löytyä netistä.
Pyhäjoen kirjasto on lähin kirjasto missä voi digitoida omatoimisesti VHS-kasetteja. Kannattaa olla sinne etukäteen yhteydessä ja varmistaa millaisia leyvjä kannattaa ottaa mukaan ja kuinka kauan pitää varata aikaa digitointiin.
Kirjastojen lisäksi internetistä löytyy kaupallisia yrityksiä, jotka digitoivat VHS-kasetteja.
Tässä on linkki Pyhäjoen kirjaston sivuille https://www.pyhajoki.fi/kirjasto/palvelut
Netistä löytyvän tiedon mukaan Ekoelo-lehden viimeinen numero on 6/2018. Helmet-kirjastoista Ekoelon numerot on kaikki jo poistettu, vaikka nimeketietue haulla löytyykin.
Finna.fi-palvelusta selviää, että Kansalliskirjastossa on erikoislukusaliin tilattavana ja saatavissa numerot 1/ 2012 ja 1-6/2013. Huomautuksissa kerrotaan, että "Ei vuosi- eikä numerotasoista seurantaa vuodesta 2014". Tässä linkki Finnan hakutuloksiin Ekoelo.
Salon pääkirjastossa lehteä näyttäisi olevan saatavilla numerosta 1/2014 eteenpäin. Salossa käy Vaski-kirjastojen kortti tai tarvittaessa voit tehdä kaukolainapyynnön Helsinkiin niistä numeroista, joita ei Kansalliskirjastosta saa. Kaukopalvelu
Lehtiluukku.fi:n kautta voi ilmeisesti ostaa lukuoikeuden...
Hei! Kyllä näyttäisi olevan! Kyseessä Pirjo Aaltosen "Hautaustoimen käsikirja" Sitä näyttäisi olevan hyvin saatavilla PIKI kirjastoissa: Hautaustoimen käsikirja | PIKI-kirjastot | piki.fi Toivottavasti tästä on apua!
Tampereen kaupunginkirjastossa on luokassa 90.52 runsaasti erilaista kirjallisuutta vanhoista rahoista, niiden keräilystä ja keräilyarvosta. Kirjallisuutta on lainausosastolla, käsikirjastossa sekä varastossa. Käsikirjastossa on käytettävissä hyviä tietosanakirjoja, joista saa myös hyvää tietoa plooturahoista. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan plooturahaa (myös neliöraha, klippinki, levyraha, ruots, plåtmynt) on lyöty Ruotsissa vuosina 1644-1776. Kokonaistuotanto oli noin 42 000 taaleria (44 000 tonnia).
Verkossa osoitteessa http://www.koillissanomat.fi/arkisto/uutiset0300/plootut/plootut.html löytyy myös uutinen plooturahasta ja sellaisen löytymisestä. Museovirastosta osataan varmasti kertoa tarkemmin plooturahojen arvosta ja siitä...
Ilmeisesti tarkoitat ruotsalaista nuortenkirjailija Mats Wahlia. Kymenlaakson kirjastojen yhteisestä Kyyti-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) löytyy kaksi kirjaa, joissa on artikkelit Mats Wahlista. Ne ovat:
-Heilala, Katariina: Prinsessan paino
-Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta (käytettävissä kirjaston asiakastietokoneilta) löytyy mm. seuraava artikkeli:
-Törn-Mangs, Johanna: Ungdomsförfattaren Mats Wahl vill vara politiskt inkorrekt. Hufvudstadsbladet 2002-04-15.
Internetistä löytyy mm. Mats Wahlin kotisivut ruotsiksi (www.storyland.se/). Netistä löytyy myös joitakin koululaisten...
Hei!
Olavi Pesosen nuottikokoelma
"Laulava kansa - säestykset ja kuorosovitukset Laulukirjaan"
(Valistus, 441 sivua)
on tällä hetkellä lainassa Turun pääkirjastosta. Eräpäivä on 22.10.2010.
Lisäksi nuottikokoelma "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"
(Tammi, 352 sivua) sisältää kappaleiden Peipon pesä, Oravan pesä ja Pikku juttu (alkusanat: Ol' kerran metsässä mökki) nuotinnokset sointumerkkeineen. Jokaisesta kolmesta laulusta on nuottisivuilla mukana neljä säkeistöä. "Kultaiset koululaulut" nuottikokoelmaa on paikalla useassa Turun kirjastossa, myös lähikirjastoissa.
Voit palauttaa ystäväsi puolesta hänen lainaamansa kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon, olivatpa lainat myöhässä tai ei. Palauttaessahan ei tarvita kirjastokorttia ja lainatun aineiston voi näin ollen palauttaa kuka vain.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappale Lazzarella (Säv. Domenico Modugno) sisältyy nuottikokoelmiin, jotka löytyvät myös Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta:
Hitit : iskelmän 50-luku
Suosittuja ikivihreitä 2.
Näihin sisältyvät sanat ja sointumerkit.
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Koulusiivous -nimistä kirjaa ei löydy, mutta Marjatta Lausjärveltä on ilmestunyt kirjanen (15 s.) Koulu- ja päiväkotisiivous (1998), joka löytyy Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta http://aura.amkit.fi/webvoy.htm
Lemminkäisenkadulta http://www.turkuamk.fi/kirjasto/turku-lemminkaisenkatu/
Käytettävissä olevista lähteistä ei tietoa löytynyt.
Caselius-suku - Caselius-släkten on kuitenkin perustettu 1988. Sukuneuvoston tuolloisia jäseniä löytyy sivulta
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_54b.htm
Helsingin yliopiston kirjastot Helka tietokannasta löytyy seuraava teos:
Kirjavia kertomuksia Caselius- ja Lagermarck-suvuista / Aarno Tertti, saatavuus Museoviraston kirjasto, ei kotilainaan.
https://finna.fi
Asema on käytettävissä lukua varten. Koska CD:tä kirjoittavat ohjelmat on tehty paikallisessa työasemassa käytettäviksi, ei kirjaston käytämässä palvelinkeskeisessa ympäristössä tätä toimintoa ole otettu käyttöön.
Toiseksi kyseinen media on väistymässä ja korvautumassa USB-portissa käytettävillä muistilaitteilla.
Varsin kattava venäjänkielinen artikkeli Viktoria Tokarevasta ja hänen tuotannostaan (vuoteen 1995 asti)on teoksessa Russkije pisateli, XX vek, bibliografitseski slovar v dvuh tsastjah, tsast 2, 1998. Teoksesta on lainakappale Itäkeskuksen kirjastossa ja käsikirjastokappale pääkirjastossa Pasilassa. Kirjailijan uudemmasta tuotannosta saat tarkempaa tietoa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta, yhteystiedot sivulla www.rusin.fi. Siellä on käytössä esim. Venäjän laajin on-line yhteistietokanta Integrum. Sama tietokanta on käytettävissä myös Helsingin yliopiston Slaavilaisessa kirjastossa.
Hei!
Uusin vielä kerran lainasi, ja uusi eräpäivä on 17.9. Kirjaa on nyt uusittu kuusi kertaa (sääntöjen mukaan neljä kertaa voi uusia). Jos kirjaa ei löydy eräpäivään mennessä, se pitäisi korvata.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Richard Adamsilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Keinumorsian. (The Girl in a Swing, 1980). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1986.
Ruohometsän kansa. (Watership Down, 1972). Suom Kersti Juva. WSOY 1975.
2.laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho 1976.
Ruohometsän tarinoita. (Tales from Watership Down, 1996). Suom Kersti Juva. WSOY 1997.
Ruttokoirat. (The Plague Dogs, 1977). Suom Panu Pekkanen. WSOY 1978.
Shardik. (Shardik, 1974). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1980.
Täydellisen listan hänen kirjoistaan löydät sivulta:
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Richard_Adams.htm
Hei,
lähes kaikesta siitä materiaalista mitä ei kotikuntasi kirjastossa ole, voi tehdä kaukolainapyynnön. Kaukolainaus on aina maksullista ja sen hoitaa asiakkaan kotikunnan kirjasto. Kaukolainapyynnössä kannattaa esittää niin tarkat tiedot kuin mahdollista haluamastasi materiaalista esimerkiksi artikkelista kirjoittajan nimi, artikkelin nimi, missä teoksessa tai lehdessä artikkeli on, mielellään vielä painovuosi ja lehden numero. Mutta jos Sinulla ei näitä kaikkia tietoja ole, niin pyynnön voi tehdä niillä tiedoilla mitä Sinulla on käytettäissä. Suurin osa kirjastojen materiaaleista on kaukolainattavissa.
Raahen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaukolainapyyntölomake, jolla voi tehdä kaukolainatilauksen. Osoite löytyy osoitteesta:...
Valitettavaksi tämän sovelluksen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. Joillakin laitteilla se toimii, toisilla ei eikä toimimattomuudelle ole löytynyt mitään loogista syytä. Kirjaston e-aineistosta vastaavat ovat olleet asian tiimoilta moneen kertaan yhteydessä Naxokseen, mutta asiaa ei ole saatu ratkaistua. Toistaiseksi en voi muuta kuin suositella selainversion käyttämistä, vaikka se kieltämättä onkin vähän kömpelö. Pahoittelen asiaa.
Kyseessä on todennäköisesti Kaari Utrion Rautalilja, josta on juuri ilmestynyt uusintapainos. Utrio mainitsee ET-lehden numerossa 2/2021, että kirjassa kuvatun ruukin esikuvana on Högforsin ruukki.
Kirjan voi varata Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1451357.
