Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina.
Fono.fi - Äänitetietokanta
Kyseessä on varmaankin vuonna 1985 valmistunut norjalais-brittiläinen sarja Hiidenvirta (alk. Maelstrom).
Kuvailua sarjasta löytyy esim. täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Hiidenvirta IMDB:ssa: http://www.imdb.com/title/tt0290972/
Tämä on kansanlaulu nimeltään Tontun puuhat.
"Tonttupa öin alla lattian kultakenkiä naulaa. Kuuletko iskuja vasaran, kun hän lyö sekä laulaa? Tamtata tamtata tam tam taa, tamtata tamtata tam tam taa, tamtata tamtata tam tam tam taa, kun hän lyö sekä laulaa."
Laulun sanat löytyvät mm. Suuri toivelaulukirjasta nro 19.
Arkistojen Portti verkkopalvelusta selviää miten kannattaa etsiä tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista. Helsingin raastuvanoikeuden arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja muiden raastuvanoikeuksien arkistoja Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Raastuvanoikeuksien käsittelemien juttujen etsintä aloitetaan diaareista. Diaareihin on merkitty tiedot siitä, milloin juttua on käsitelty ja mahdollisesti, mikä osasto sen käsitteli. Diaareista saatujen tietojen avulla etsitään oikea pöytäkirja, josta tutkijaa kiinnostavat asiat selviävät. Raastuvanoikeuksien arkistojen sarjojen järjestyksissä on jonkin verran eroja. Arkistoon tutustumiseen saa apua henkilökunnalta, joka opastaa paikallisten hakuapuvälineiden käytössä...
"Muutamia minuutteja ennen seitsemää saapui rajakersantti Lauri Kuittu vartiopaikalleen Rajajoen sillalle. -- Sillalle tultuaan Kuittu ihmetteli, ettei toinen vartiomies Hätönen ollutkaan siellä. No, hän hoitaisi tehtäviä siihen saakka yksin. Samassa Kuittu vilkaisi Neuvostoliiton puoleiseen päähän siltaa: Sinne oli tullut toistakymmentä venäläistä sotilasta ja upseeri, joka marssi keskelle Rajajoen siltaa kelloaan katsellen. Kuittu huomasi kuinka sotilaat kohottelivat kivääreitään ja tunsi olevansa maalitauluna. -- Sitten Kuittu huomasi punaupseerin menevän miestensä luo ja sanovan näille jotakin. Tämän jälkeen jotkut sotilaista amnpuivat ilmaan laukauksia. Aivan kuin varoitukseksi."
"Nyt Kuittua vietiin. Salamannopeasti hän syöksyi...
Elovuva Chitty Chitty Bang Bang löytyy vielä videokasettina, suomenkielellä tekstitettynä Haminan kirjastosta ja Kouvolan pääkirjastosta http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D31C25B5F%252…
http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DFD828FAE%252…
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy lisäksi kirja:
Ihmeauto Chitty Chitty Bang Bang / Ian Flemingin teoksen elokuvasovituksen pohjalta kirj. Albert G. Miller, Kieli: fin https://finna.fi
Tiedot löytyivät Kirjastot.fi:n monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/
Aineiston kaukopalvelua voit kysyä omasta kotikirjastostasi.
Child Catcher hahmo ei Wikipedian mukaan esiinny Ian Fleming kirjassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Child_Catcher
Runo on peräisin Kirsi Kunnaksen (apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman) vuonna 1968 julkaistusta Aikamme aapisesta. Kirjan sisällysluettelossa ei erikseen mainita sen tekijää tai lähdettä eli runo lienee varta vasten tähän laadittu ja voi hyvinkin olla juuri Kunnaksen runoilema. Avustavan työryhmän jäsenten runosuonen sykinnän tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin julkaisuhistoriansa perusteella Nurmen tehtävänä on ensisijaisesti ollut tuoda mukaan kasvatustieteellistä asiantuntemusta, Nöjdin ja Römanin taas oppikirjan tekemiseen liittyvää osaamista.
Aiheesta löytyi muutamia lehtiartikkeleja.
Keskisuomalaisen jutussa 21.7.2012 todetaan, että Poliisiammattikorkeakoulun keräämien tietojen mukaan Suomessa tehtiin pankkiryöstöistä poliisille kuusi rikosilmoitusta vuosina 2006-2011. Vuosina 2006, 2007 ja 2011 ei tehty yhtään ilmoitusta. Arvokuljetusryöstöjäkin on Suomessa tehty vain muutama. Pahimpaan aikaan 1990-luvun alussa ryöstöjä tehtiin noin sata vuodessa. Euroon siirtyminen ei lisännyt pankkiryöstöjen määrää Suomessa. Pankkiryöstöjen vähenemiseen vaikuttaa se, että pankkikonttoreissa pyörii nyt aiempaa vähemmän käteistä. Asiaan vaikuttaa myös turvatekniikan ja valvontajärjestelmien kehittyminen, henkilöstön kouluttaminen ja aikaviivelukitusten käyttöönotto. Kiinnijäämisriski on...
Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981.
Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kotus.fi/?s=572
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Suosittelen tutustumista painettuun, vuosittain ilmestyvään Taidepörssiin, joka sisältää huutokauppojen hintatietoja taiteilijoiden teoksista. Taidepörssi on ilmestynyt vuodesta 1985 lähtien.
Vuoden 1994 Taidepörssistä käy ilmi, että Särestöniemen öljymaalauksen "Lapin kylä jää tekojärven alle" lähtöhinta (Oy Arvohuutokaupat Hörhammer Värdeauktioner Ab lokakuu 1989) oli 170 000 mk, myyntihinta 370 000 mk ja nykyarvo 434 031 (vuonna 1994).
Samaisen Taidepörssin mukaan yli 200 000 mk myyntihinnan ovat ylittäneet seuraavat öljymaalaukset:
- Stalin galaktisessa ajantajussa signeerattu 1971 (255 000 mk) myyty helmikuu 1989
- Iltarusko Kiimauomalla 1979 (260 000 mk) myyty maaliskuu 1989
- Keritsijä 1966 (230 000 mk) myyty maaliskuu 1989
-...
Pasilan kirjavarastosta löytyy Helsingin puhelinluettelo vuodelta 1966. Se on kaksiosainen ja on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan. Jälkimmäisessä osassa on myös yritysten puhelinnumeroita. Valitettavasti tuo puhelinluettelo on vain lukusalikäyttöön, joten sitä ei lähetetä toiseen kirjastoon eikä sitä saa kotilainaan.
Luetteloa voi kuitenkin käydä lukemassa Pasilan kirjastossa. Pyydä vain palvelutiskillä tilaamaan varastosta haluamasi puhelinluettelo, niin se tulee muutamassa minuutissa kirjahissillä alakerran kirjavarastosta. Tarvittaessa luettelosta voi ottaa kopioita, jotka maksavat 40 senttiä kappaleelta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/.
C-kasetteja on digitoitu jo pitkään, myös monissa kirjastoissa on tähän soveltuvia laitteita. Kysymyksessä ei mainittu, tarvitaanko tällaisen kirjaston nimeä tai osoitetta, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla näitä kirjastoja on useita. Omasta kirjastosta kannattaa aina aloittaa.
Kysymys C-kasetin luontevasta digitaalisesta muodosta ansaitsee ehkä pienen jälkilauseen. Analogista ääntä voidaan lähteestä (LP, kasetti, kelanauha jne) riippumatta muuntaa ja tallentaa digitaalisesti monella eri teknisellä formaatilla. Ns. häviötön digitointi tuottaa vähintään saman tasoisen äänitteen, kuin on alkuperäinenkin (WAV). Usein kuitenkin ääni-informaation tarvitsemaa tilaa pienennetään kompressoimalla, jolloin tuloksena on häviöllinen tiedosto,...
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
Helmet-tietokannastamme saa listan kaikista lasten ruotsinkielisistä äänikirjoista esim. seuraavasti: valitaan etusivulta linkki Aihe, kirjoitetaan hakusanaksi talböcker, ja kohdennetaan haku lastenaineistoon.
Valtaosa löytyvistä äänikirjoista näyttää olevan riikinruotsalaisia. Suomenruotsalaisia lasten äänikirjoja tuottaa Studio FsR eli Finlandssvenska röster. Erillisen listan heidän tuotteistaan saa seuraavasti. Valitaan aloitussivulta Sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaruutuun fsr ja tehdään haku. Haku tuottaa listan FsR:n aineistosta. Tulossivun yläreunassa on hakulomake, jossa näkyy käytetty hakusana fsr. Oikealla puolella on pudotusvalikko. Valitaan siitä kohta Lasten aineisto ja näpäytetään painiketta Hae. Tuloksena on uusi lista,...
Tikkuparkin pysäköintilaitoksen seinässä oleva teksti on peräisin kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923-2015) kynästä. Häneltä on muitakin lainauksia Tikkurilan uudella torilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjastoilla on eritasoisia varastointivelvotteita. Vaikka jotain lehteä olisikin jossain kirjastossa sidottuina vuosikertoina ei niitä siellä välttämättä säilytetä loputtomiin. Mutta sitten on erikseen kirjastot joiden tehtävänä ja velvotteena on myös varastointi.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston varastossa Rakennustaito löytyy vuodesta 1906 alkaen. Samoin Kuopion varastokirjastossa on jo kyseisen lehden vuosikerrat. Sen sijaan Helkan (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) mukaan näyttää siltä että Helsingin Yliopiston kirjastossa osa Rakennustaito-lehden vuosikerroista puuttuu. Kehotan ottamaan yhteyttä kirjaston tietopalveluun HYK-tietopalvelu@helsinki.fi, saatte tarkempia tietoja miten edetä asiassa.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä.
Ruotsin...
Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369
Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen...
Teknillisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että päättötöitä voi käydä lukemassa paikanpäällä Otaniemessä. Kirjasto on kesäisin auki seuraavasti: Maanantaisin klo 8.00-18.00. Tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://lib.hut.fi/
Välitimme kysymyksesi edelleen dosentti Torsten Stjernbergille. Hänen käsityksensä mukaan linnunmunien keruu ei koskaan ole ollut Suomen kouluissa samanlainen systemaattinen opetussuunnitelmaan kuulunut tehtävä kuten kasvien keräily, vaan se on ollut enemmänkin vapaa-ajan harrastus, johon vain jotkut harvat opettajat ovat lapsia kannustaneet, useimmat taas varoittaneet.Stjernbergin mukaan eri kouluissa on ollut luonnonkappaleiden opetuskokoelmia, joista viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä ruvettiin luopumaan. Näihin opetuskokoelmiin kuului myös munakokoelmia. Munakokoelmat olivat usein syntyneet lahjoituksina, etenkin oppilaiden tai entisten oppilaiden toimesta. Myös jotkut konservaattorit möivät opetuskokoelmia kouluille. Harvemmin...
