Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Lappalainen, Kristiina: Yläasteelta eteenpäin löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjastosta. Jos haluat saada sen kaukolainaksi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon.
Kirjastoista löytyy runsaasti tietoa oppilaanohjauksesta, oppilashuollosta, koulutusvalinnoista, nuorten syrjäytymisuhasta. Kannattaa tulla paikan päälle kirjastoon katsomaan kirjoja hyllystä, tarvittaessa neuvonnasta saa apua.
Tässä muutama kirja:
-Tilus Pirjo: Pelistä pois? Huolehtivan koulun haaste
- Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun
- Oppimaan oppiminen toisen asteen koulutuksessa
- Muutoksista mahdollisuuksiin: ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä
Näistä kirjoista voisi löytyä tietoa aiheeseen:
1. Henkilöverotuksen käsikirja 2009 : verovuosi 2008.
ISBN 978-951-37-5424-2.
2. Jaakko Ossa: Sijoitustoiminnan verotus ja verosuunnittelu. Kaupppakaari 2002.
Pertti Puronen: Turvaa oikeutesi verotuksessa.
3. Verolait 2009
4. Joensuun Yliopistossa tehtyä Pro gradutyötä Koulutusmenot tulonhankkimiskuluina ja osana vähennysjärjestelmää (Timo Heinänen 2007) voi koittaa kaukolainata kirjaston kautta.
Netissä kannattanee tutustua myös Veronmaksajain keskuliiton opassivustoon osoitteessa http://www.veronmaksajat.fi/fi-fi/
Sekä edellisessä sivustossa sivuihin http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/veroilmoitusohjeet/palkansaaja/nainla…
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/omatveroasiat/...
Sellon lisäksi Entressen kirjastossa Espoossa näyttäisi olevan kyseinen laite. Varaustilannetta voit tutkia osoitteessa www.entressenkirjasto.fi ja varaukset tehdään soittamalla info-tiskille: 09-81653776.
Monikielisen kirjaston kokoelmissa oli vuonna 2014 213 darinkielistä kirjaa. Monikielinen kirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Sieltä lähetetään kuntien kirjastoihin eri puolille Suomea kirjoja ja muuta lainattavaa kirjastojen toiveiden ja kokoelman riittävyyden mukaan.
Kirjastoilla on maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Yksi suosittu tapahtuma ovat monissa kirjastoissa järjestettävät kielikahvilat, joihin ovat tervetulleita kaikenkieliset keskustelemaan suomen kielellä:
http://www.kirjastot.fi/fi/node/1194#.Vm_NCPM8KUk
Alla olevien linkkien kautta löydät tietoa Monikielisestä kirjastosta ja esimerkinomaisesti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyvää...
Sibelius-Akatemian kirjastossa selviteltiin asiaa. Tällaista ilmaisua ei heidän lähteistään kuitenkaan löytynyt. Joidenkin keskustelupalstojen perusteella arveltiin, että kyse olisi tenorin äänen hajoamisesta ylärekisterissä. Ilmaisu saattaa myös viitata pilkallisesti kohdehenkilön älyllisten lahjojen vähyyteen. ”Testa”-alkuiset ilmaisut ilmeisesti viittaavat italian kielessä juuri henkilön henkisiin ominaisuuksiin, enemmän tai vähemmän ivallisesti. Mutta varmuutta merkityksestä ei näiden tietojen perusteella saatu.
Olisiko jollakulla italian kielen taitajalla enemmän tietoa?
Tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Léa Poolin vuonna 1999 ohjaama kanadalais-ranskalais-sveitsiläinen "Emporte-moi" (suom. "13 ja risat", engl. "Set Me Free").
Elokuva on esitetty Ylen kanavilla vuonna 2005 kahdestikin (5.5. Yle TV1, 1.11. Yle Teema). Elokuvan päähenkilöä Hannaa esittää Karine Vanasse.
Lisätietoja elokuvasta mm. Elonetissä ja IMDb:ssa.
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
Suomessa on koiria yli 300 rodusta. Spanieleihin kuuluvat cockerspanielin lisäksi esimerkiksi englanninspringerspanieli, walesinspringerspanieli, amerikancockerspanieli, clumberinspanieli, irlanninvesispanieli, amerikanvesispanieli, sussexinspanieli, ranskanspanieli.Vuonna 2024 Kennelliittoon rekisteröitiin koiria yhteensä 317 koirarodusta tai rotumuunnoksesta. Useissa roduissa rekisteröintimäärät ovat hyvin pieniä, vain muutamia koiria. Tarkempaa tietoa eri koirarotujen rekisteröinnistä löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.Lähteitä:Kennelliitto - Hyvää elämää koiran kanssa | Suomen KennelliittoKoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Aiheesta on paljon teoksia; mainitsen pari: Mahkonen, Sami: Oikeus yksityisyyteen (1997) sekä Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet (1998). Helsingissa jälkimmäinen on vasta tulossa kirjastoihin. Haun voi tehdä käyttäen sanaa "tietosuoja" (http://www.lib.hel.fi/plussa). Samalla hakusanalla löytyy runsaasti aineistoa myös Internetin hakupalveluista.
Turun palolaitos on julkaissut Internetissä sivuston Rakennusten savunpoiston suunnitteluohje (pdf-tiedosto: http://www.turku.fi/palo/Savunpoiston%20suunnitteluohje%20(19.6.2003).p… ).
On olemassa v. 1986 ilmestynyt kirja Savun leviäminen ja savunpoisto, kirj. Olavi Keski-Rahkonen. Julkaisija on INSKO, Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus. Tätä kirjaa voi tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta (http://lib.hut.fi/ ), josta kannattaa kysyä asiaa muutenkin.
Palontorjuntaa käsitteleviä kirjoja on runsaasti, mutta niistä en löytänyt tarkkaa savunpoistojärjestelmän kuvausta (http://www.helmet.fi/search*fin/ , sanahaku, hakusana palontorjunta).
Internetistä löytyy hakusanoilla savunpoisto tai savunpoistojärjestelmä jonkin verran sivuja,...
Jari Halosen ohjaama elokuva Takaisin ryssiin = Back to the USSR ei näköjään enää kuulu HelMet-kirjaston kokoelmiin. Nimeketiedot kuitenkin näkyvät tietokannassa vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin kun viimeinen kappale on poistettu. Tästä syystä elokuvan tiedoissa ei enää ole näkyvissä saatavuustietoja.
Elokuva näyttää kuitenkin olevan vielä joissakin maakuntakirjastoissa, joten voit halutessasi tilata sen kaukolainaksi joko oman lähikirjastosi kautta tai nettilomakkeella
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmästä näkyy, että kyseinen dvd on ollut valinnassa 21.5.2010. Varauksen voi tehdä heti HelMet-järjestelmän kautta, kun dvd on sijoitettuna johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Tietoa Eppu Nuotiosta voitte saada esimerkiksi seuraavista teoksista:
-Luovuuden lähteillä: lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat. 2010. Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen.
-Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2001. Toim. Ismo Loivamaa.
-Kotimaisia nykykertojia. 2005. Toim. Ismo Loivamaa.
Kaikki nämä teokset löytyvät tällä hetkellä Oulun kaupunginkirjastosta ja ne ovat lainattavissa.
Työllisyyslakia uudistettiin vuonna 1971 ja annettiin laki 946/1971. Tätä koskevaa hallituksen esitystä HE 94/1971 ja lain hyväksymistä edelsi 4.6.1970 asetetun komitean työ. Työllisyyslakikomiteanmietintö 1971: B 33 annettiin 7.4.1971. Mietinnössä todettiin (s. 18), että korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä.
Tämä komiteanmietinnössä mainittu kohta ei tullut suoraan lakiin vaan siitä annettuun työllisyysasetukseen 948/1971, pykälä 9. Laki tuli voimaan 1.1.1971, samoin asetus
Aiemmin voimassa ollut...
Kirja voisi olla vuonna 1981 Jyrki Maunulan toimittama runoteos Puheenvuoro kaatuneille. Runot ovat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kuviteltuja monologeja. Kirjaa on saatavissa kirjastoista eri puolelta Suomea.
