Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään suomennosta kysymäänne runoon, jonka venäläinen alku kuuluu
В кабаках , в переулках, в извивах,
В электрическом сне наяву
Я искал бесконечно красивых
И бессмертно влюбленных в молву.
Runo kuuluu sikermään Город ’Kaupunki’ ja on päivätty joulukulle 1904.
Ilmeisesti hyvin kattavan luettelon suomennetuista Blokin runoista löydätte Lahden kaupunginkirjaston sivulta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/.
Sinkkuelämää-sarjassa on ilmestynyt kolme Candace Bushnellin kirjoittamaa kirjaa, joista ensimmäinen on vuonna 2000 ilmestynyt Sinkkuelämää. Kaksi seuraavaa osaa ovat Carrien nuoruusvuodet (2010) ja Ensimmäinen kesä New Yorkissa (2011). Tällä hetkellä kaikki ovat paikalla ja voit noutaa ne kirjastosta maksuttomasti.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
24.1. syntyneitä kirjailijoita ovat ainakin Kersti Bergroth (vuomma 1886, kirjoitti nimellä Mary Marck), Vicky Baum (vuonna 1888), Matti Kurikka (vuonna 1863) ja E. T. A. Hoffman (vuonna 1776). Myös muistelmia kirjoittanut Lasse Pöysti on syntynyt 24.1. (vuonna 1927). Tiedot löytyvät eri vuosien Kirjastokalentereista ja Liutan, Meriluodon ja Ropposen kirjasta Kirjanäyttelyt kirjastossa - pieni ideakirja.
Seuraavista osoitteista mm. löydät tietoa sademetsien maaimanlaajuisista ilmastovaikutuksista:
http://www.students.tut.fi/~josh/sademetsa/index.html
http://www.kepa.fi/tropiikki/x_ymparisto.html
Ainakaan HelMet- tai FONO-tietokannasta ei löydy mitään viitettä siitä, että tätä laulua olisi julkaistu suomenkielisenä versiona. Myöskään Viola-tietokanta, joka sisältää tiedot suomalaisista äänitteistä ja nuoteista, ei tunne yhtään suomennosta.
On tietenkin mahdollista, että joku suomalainen esiintyjä on kääntänyt kappaleen itse ja esittää sitä keikoillaan. Mutta näyttää vahvasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu suomenkielistä versiota.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
heikki.poroila@vantaa.fi
Samaa ovat monet kyselleet monilla internetin keskustelupalstoilla. Emme onnistuneet löytämään mitään Heli Hyvösen haastatteluja tai tietoja Karoliinan myöhemmistä vaiheista. Heli Hyvönen on kuitenkin kirjoittanut jatkokirjan Karoliinan vaiheista nimeltä Tule silittämään tätä leijonaa: pienen tytön kipeät vuodet (Karas-sana, 1988).
Tottahan ilmoitukset saa vaihdettua joko sähköpostiin saapuviksi tai kokonaan kirjepostina kulkeviksi.
Ota seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi kuvalliset henkkarit mukaan ja vaihda tekstari-viestittely haluamaasi muotoon.
Kokonaan pois ei ilmoituksia voi ottaa. Silloin et saisi tietoa myöhässä olevasta aineistosta, etkä kenties huomaisi asiaa ajoissa ennen perintätoimiston sekaantumista asiaan.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat lapsille suunnatut tietokirjat, joiden avulla lapsi voi tutustua juutalaisuuteen.
Jane A., C. West: Juutalaisuus (Perhekirjat, 2013)
Atte ja Anna : meidän ja muiden uskonnot / Tytti Issakainen (Lasten keskus, 2019)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
Hei,
En valitettavasti onnistunut löytämään kuvauksesi mukaista runoa. Sitä ei ole tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Tuntisikohan joku lukijoista sen?
Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Tuomolan dekkaritrilogian päätösosan perään on kyselty palvelussa jo vuonna 2021, ja silloin todettiin, ettei kirjan ilmestymisestä ole vielä ennakkotietoa.(Lähde: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-johanna-tuomolan-trilogian-valheiden? )Sarjan kolmas osa ei ole ilmestynyt, sen sijaan nykyisin Etelä-Afrikassa asuvalta kirjailijalta on tullut muutama sarjaan liittymätön dekkari.
Näin vanhan ulkomaisen rahan tarkan arvon selvittämiseksi on parasta kääntyä alan asiantuntijan puoleen.
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä ’Makupalat’ –linkkikirjastosta osoitteessa: http://www.makupalat.fi/histori4.htm#raha . Suomen Numismaatikkoliiton osoite on http://www.numismaatikko.fi/ ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta http://www.snynumis.fi .
Kirjaston aineistohaulla rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Jyväskylän kaupunginkirjastossa numismaattiset kirjat löytyvät hyllyluokasta 90.52.
Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan valintaopas löytyy täältä: https://issuu.com/ulapland/docs/ttk_valintaopas_2019
Hakija- ja opiskelupalvelujen yhteystiedot löydät täältä: https://www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Yhteystiedot-hakijalle
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Mobiilikortti löytyy Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta kirkes.finna.fi. Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse pudotusvalikosta Kirjastokortit. Näet kirjastokorttisi viivakoodeineen. Voit käyttää mobiilikorttia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Marionetti on lainattu ranskan kielen sanasta marionnette. Sana on diminutiivinen hellittelyversio naisen nimestä Marie. Sana juontaa juurensa keskiajalle. "Pikku Marja" tarkoitti aluksi neitsyt Mariaa esittävää pienoispatsasta ja sitten nukkea, jota käytettiin raamatullisissa näytelmissä.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…
https://www.lalanguefrancaise.com/dictionnaire/definition/marionnette
Nimistä Inez ja Isabella löytyy tietoa tämän palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, kohtaan 'etsi arkistosta' inez ja 'hae', samoin isabella.
Ottilia(a)nan tavallisimpia muunnoksia ovat Ottelia(a)na ja Ottilia, muissa maissa myös Odilia, Odette, Oda, Odine, Odina jne. Miehennimenä Otto on samaa alkuperää. Lähtöisin nämä nimet ovat muinaissaksan juuresta od- 'omaisuus, rikkaus'. Tähän nimiryhmään kuuluvia naispyhimyksiä on runsaasti, mikä seikka on lisännyt nimen suosiota Euroopassa. Suomen kalenterissa Ottiliana oli v. 1794-1795 4.6.
