Voit uusia lainasi osoitteessa https://www.helmet.fi kirjautumalla oikeassa yläkulmassa näkyvästä linkistä. Tarvitset kirjautumiseen kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen pin-koodin. Ohjeet löytyvät myös osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Lainojen_uusiminen(104994).
Lainat voi uusia viisi kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Poikkeus ovat bestseller-uutuudet, joita ei voi uusia lainkaan netin kautta. Jos bestsellerin haluaa lainata uudestaan, se pitää palauttaa kirjastoon ja lainata siellä uudelleen.
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta kuin analogisen videon digitointiin. Ilmeisesti ei ole muutakaan toimipistettä, missä siirron voisi tehdä ilmaiseksi. Sen sijaan monet kaupalliset toimijat tarjoavat MiniDV-nauhojen digitointia. Näitä löytyy helposti haulla.
Hei,
kysymyksesi on kiinteistöjen korjausta koskevien käytäntöjen tulkintaan liittyvä, eikä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta saa laintulkinnallista apua.
Kiinteistönhuoltoon olevissa seikoissa kannattaa olla ensisijaisesti yhteydessä isännöitsijään/taloyhtiön hallitukseen. Esimerkiksi Kiinteistöliitto tarjoaa jäsenilleen neuvontaa mm. laki- ja korjausasioissa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyetään antamaan vastauksia kirjaston tietopalvelun puitteissa eli antamalla tietoa siitä, mikä lähdeaineisto voisi sisältää tiedon, jota etsitään.Tästä aiheesta löysin artikkelin julkaisusta Kielikello 1/1991. Siinä käytetyssä aineistossa on yleisempi ollut ä, https://www.kielikello.fi/-/a-sta-o-hon-suomen-kielen-yleisyystilastoja. Kannattaa kuitenkin kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, onko aiheesta tuoreempaa julkaisua, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Löysin Pienten Helsinki sivustolta listauksen Helsinki-aiheisista lastenkirjoista. Linkki listaan.
Kirjoista ainakin Noora Lehtisen Hilma-täti ja kuutamoseikkailu. Linkki Helmet hakuun
ja Iida Siimeksen Juniorimatkailijan Helsinki. Linkki Helmet hakuun. Voisivat sopia.
Anniina Holmbergin Karkausyön ratikkamatka : lastenkirja Helsingistä on kylläkin kuvakirja, mutta voisi silti olla hauska lahja. Linkki helmet hakuun.
Kun hain Helmetistä hakusanalla Helsinki ja rajasin aineiston lastenkirjaksi, sain 92 kirjan listan (osa toki saman kirjan eri painoksia ja kuvakirjoja) Linkki Helmet hakutulokseen
Listan kirjoista voisi harkita koirafaneille Antti Ala-jokimäen Armas Karviainen : dimangein ja smaragdein koristellun...
Ele kopioitiin Italian fasistipuolueen tervehdyksestä 1920-luvun alkupuolella. Siitä tuli kansallissosialistisen puolueen virallinen tervehdys vuonna 1926.Fasistit väittivät tervehdyksen olevan peräisin antiikin Rooman valtakunnasta. Väitteelle ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Ilmeisesti käsitys "roomalaisesta tervehdyksestä" syntyi ranskalaisen Jacques-Louis Davidin maalauksesta Horatiusten vala vuodelta 1784. Myöhemmin sitä käytettiin antiikin Roomaan sijoittuvissa näytelmissä ja elokuvissa. Benitio Mussolinin esikuvana pidetty nationalisti Gabriele D'Annunzio otti tervehdyksen käyttöön, kun hän valtasi joukkoineen Fiumen kaupungin vuonna 1919 ja julisti itsensä sen valtiaaksi. Hitler puolestaan ajatteli, että roomalaiset olivat...
Euroopan kuluttajakeskuksen sivuilta löytyy ohjeita turvalliseen verkko-ostamiseen EU:n sisällä: https://www.ecc.fi/teemat/verkko-ostaminen/.Myös Kuluttajaliitto ohjeistaa turvallisuudessa: https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/koti-ja-etamyynti-verkkokauppa/
Kaupallisen alan kirjat löytyvät pääluokasta 69 (liiketalous, markkinointi, kauppa, liikenne) ja tarkemmin luokasta 69.3 (markkinointi, kauppa). Oheisesta yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmästä Verkko-Ykl:stä http://ykl.kirjastot.fi/ löydät luokitusjärjestelmän. Voit hakea joko suoraan luokalla tai hakusanalla.
Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä...
Työvoimatilastoja ja niiden laatimista käsitellään Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen sivuilla http://www.stat.fi/til/tyti/index.html .
Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroista voi lukea myös Internetistä osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html .
Työvoimatutkimuksen tietoja on saatavilla noin kymmenen vuoden aikasarjoina StatFin- tilastopalvelusta, johon on linkki em. sivuilta
Kirjasto 10:ssä ei ole lastenosastoa eikä sen kokoelmiin kuulu lasten musiikkia tai elokuvia.
Tarkemmin kirjasto 10:n aineistosta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/aineisto/.
Ilmeisesti on ollut kyse tilapäisestä hairiöstä, sillä tällä hetkellä Flipsteriin kirjautumisessa ei ole ongelmia.
Tässä vielä ohjeita e-lehtien etäkäyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
TEOS On meillä nasta täti : leikkikenttien vanhoja laululeikkejä
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011
ULKOASU 1 sävelmäkokoelma (107 s.) : kuvitettu ; 21 cm
SARJA Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 1331
Kirjassa "On meillä nasta täti" esitellään kysymästäsi laululeikistä monta eri variaatiota.
Samassa kirjassa myös kerrotaan näitten leikkien historiasta.
Kirjaa löytyy useampi kappale helmet-kirjastoista.
Hei!Mm. Suruajassa soittaneen Matthew Pallasojan alias eli salanimi, peitenimi tai valenimi on Matthew Mawby. Kyseessä on siis yksi ja sama henkilö. Tällaisen tiedon löysin Discogs- sivustolta.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi löytyy asiasanayhdistelmällä "julkaisun laadinnan oppaat" muun muassa seuraavat teokset: Niinikangas Vesa Ajatukset käyttöön - julkaisijan käsikirja sekä Pesonen Soili Julkaisun tekeminen - julkaisuntekijän peruskirja. Saatavuustiedot selviävät myös Plussasta.
Www-sivulta http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/kirjanteki… löytyy Opas historiikin tekijöille, josta lienee hyötyä kirjan julkaisijalle yleisestikin.
Kirjakustantajien yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.booknet.cultnet.fi kohdasta Osoitteita.
Kysymäsi teos Slekten Salvesen 1550-1995 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Lainaus on ilmaista. Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
