Tilastoja USA:n myydyimmistä autoista löytyy esim. Automotive News -verkkosivuilta http://www.autonews.com (Data Center-> Automotive News Data-> Sales). Toinen hyödyllinen linkki on http://www.wardsauto.com
Euroopan osalta tietoa löytyy ACEA:n (European Automobile Manufacturer´s Association) sivuilta http://www.acea.be (Statistics).
JAMA:n(Japan Automobile Manufacturer´s Association) verkkosivuilla http://www.jama.org on tilastoja myynnistä Japanissa (Statistics-> Sales). JAMA:n tilastotietokannassa http://www.jama-english.jp on myyntitilastoja aikasarjoittain (Statistics-> Active Matrix Database System).
Suomalaisen Tuulilasin verkkosivuilla http://www.tuulilasi.fi on myös ulkomaiden myyntitilastoja (Uutiset->...
Tässä vuosina 2008-2012 ilmestyneitä kotimaisia lasten ja nuorten fantasiasarjoja. Otin mukaan sarjat, joihin on ilmestynyt osia kysymänäsi aikana, vaikka ensimmäinen osa olisikin tullut jo aiemmin.
Aarnio, Reetta: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat
Aho, Tuuli: Kuikansulka, Pääsky ja Yötuuli, Lumen tytär
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi (Lumen ja jään maa -sarja)
Holopainen, Anu: Welman tytöt, Sisarpuut, Viinikauppias, Yölaakso, Varjoja, Matkalaiset (Syysmaa -sarja)
Honkapää, Päivi: Viides tuuli, Meren alku, Taivaan paino
Kanto, Anneli: Tähystäjäneito, Korkea puoliso (Kuparisaari-sarja)
Karri, Meri-Pilvi: Taikakypärän ryöstö, Pahan paluu, Uusi uhka
Kauhanen, Karoliina: Caroline ja...
Kollega auttoi: Liisa Karakorven satukokoelmassa Omenaiset pajut on satu Ruskametsän lumi, jossa äiti varastaa noitaukolta taikapussin. Kun äiti sitten näkee kärpän ja sanoo itsekseen "Tahtoisin olla tuollainen pieni, ruskea kärppä, joka ei tiedä ihmisen huolista mitään" ja samalla koskettaa taikapussia, hän muuttuu kärpäksi. Maija Karman mustavalkokuvitus.
Eri nettilähteiden mukaan suomeksi dubattuja ovat (suomenkieliseltä nimeltään):
- Laputa: linna taivaalla
- Naapurini Totoro
- Kikin lähettipalvelu
- Aaltojen kuohu
- Pom Poko
- Sydämen kuiskaus
- Henkien kätkemä
- Kissojen valtakunta
- Liikkuva linna
- Maameren tarinat
- Ponyo rantakalliolla
- Kätkijät
- Kukkulan tyttö, sataman poika
Osa on ilmestynyt sekä dubattuna että tekstitettynä. Tiedot perustavat televisiokanavien tai elokuvan myyjien ilmoituksiin.
Helmet-kirjastoista lainaksi saa nämä Ghibli-elokuvat: Laputa: linna taivaalla, Ponyo rantakalliolla, Prinsessa Mononoke, Sydämen kuiskaus, Tuulen laakson Nausicaä, Porco Rosso, Maameren tarinat, Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä voisi olla seuraava kirja: ”Imperial gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugaku-in”. By Takeji Iwamiya (photos.) and Teiji Itoh (text). With essays by Yukio Mishima, Yasushi Inoue, and Jiro Osaragi, and a foreword by Loraine Kuck. Kirja on ilmestynyt alun perin 1970, mutta siitä on tullut uusi painos 1981. Kirja on isokokoinen ja siinä on 290 sivua. Valitettavasti en löydä kirjaa kotimaisista tietokannoista. Ulkomailta sen varmasti saa kaukolainaksi, mutta jos se joudutaan pyytämään kauempaa kuin pohjoismaista, lainalle tulee hintaa (esim. meillä Helsingissä laina Englannista maksaa 25 euroa).
Kyseessä voi olla myös kirja Iwamiya, Takeji: ”Gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugakuin”. Weatherhill/Tankosha, 1989. Kuten...
Voisikohan etsimäsi elokuva olla yhdysvaltalainen Penny Marshallin ohjaama elokuva Awakenings (suom. Heräämisiä) vuodelta 1990? Elokuva perustuu Oliver Sacksin samannimiseen romaaniin. Elokuvan pääosia näyttelevät Robert DeNiro, Robin Williams sekä Julie Kavner.Elokuvassa lääkäri (Williams) testaa uutta lääkettä potilailleen, jotka kärsivät unisairaudesta/enkefaliitista. Lääke ei kuitenkaan tehoa kuin väliaikaisesti, sillä annostuksen nostamisesta huolimatta potilaat vajoavat lopulta takaisin katatoniseen tilaan.Lisätietoja elokuvasta löydät alla olevista linkeistä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Heräämisiähttps://www.imdb.com/title/tt0099077/https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135813
Käsittelyssä-tilassa olevat niteet ovat kirjaston hankintaosastolla odottamassa lainauskuntoon laittamista (muovitus, tarroitus jne.). Uutuudet pyritään aina saamaan mahdollisimman nopeasti asiakkaiden käyttöön, joten käsittelyssä ne eivät ole montaakaan päivää. Varauksenhan voi HelMetissä tehdä jo tällaisiinkin niteisiin.
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston...
Bysantin historiasta löytyy kirjallisuutta paljonkin, myös kuvia joistakin sen hallitsijoista. Voit katsoa esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistorekisteristä, http://www.libplussa.fi/ , kirjoittamalla asiasanaksi Bysantti tai voit etsiä kirjaston päätteellä aihehakua käyttämällä. Suurista historiasarjoista kuten esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta löytyy myös paljon Bysantista. Internetissä on myös runsaasti aiheesta, voit etsiä esim. Googlesta, http://www.google.com/ vaikkapa sanoilla Byzantine emperors pictures.
Kysessä on ranskalainen elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv-1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Youtube https://www.youtube.com/watch?v=26A_hmtkzA4
Wikipedia https://fr.wikipedia.org/wiki/La_Coupe_%C3%A0_dix_francs
Paras tapa eri maissa julkaistujen kirjojen selaamiseen on tutustua kansallisbibliografioihin. Ennen näitä julkaistiin jossain määrin painettuina, mutta nykyään ne toimivat verkossa. IFLA:n eli kansainvälisen kirjastojärjestön sivuilta löytyy melko kattava lista eri maiden kansallisbibliografioista: National Bibliographic Register
Suomen kansallisbibliografia on Fennica, joka toimii Kansalliskirjaston Finna-alustalla. Kansalliskirjasto myös ylläpitää Fennicaa. Tästä linkistä pääset suoraan Kansalliskirjaston Fennica-hakuun, jossa voit valita vuoden, jolta haluat etsiä aineistoa. Lisäksi haun voi rajata esimerkiksi pelkästään kirjoihin ja vaikkapa ainoastaan teoksiin, joiden alkukieli on suomi tai ruotsi.
Yhteytemme on suojattu. Nimikenttä on alunperin laitettu palveluumme pakolliseksi roskaviestien välttämiseksi. Siihen voi kirjoittaa nimimerkkinsä tai etunimensä tai mitä haluaa, me emme käytä kysyjien henkilötietoja. Sähköpostiosoite pyydetään siksi, että vastaukset lähetetään asiakkaiden sähköpostiin. Asuinkunta -kenttä taas auttaa siinä, että kysyjälle suositellaan myös erityisesti lähteitä, joita hänen on helppo saada käsiinsä lähikirjastosta. Asuinkunta määrittelee myös sen, missä kysymykseen vastataan eli jakaa automaattisesti kysymyksen tiettyyn kuntaan.
Pakollisia kenttiä tarvitsemme siihen, että palvelumme voi toimia. Nimeä ei, totta kyllä, tarvita muulloin kuin silloin, kun asiakas kysyy omia lainatietojaan tms.,...
Kaiteenpii (ei kalteenpii) liittyy kutomiseen. Suomen murteiden sanakirjan mukaan kaiteenpii on kaiteen eli pirran pystysäle. Niiden välistä kulkevat loimilangat.
Pirta on kehikko, jossa on tasavälein ohuita säleitä eli piitä. Loimilangat pujotellaan säleiden väliin. Pirta pitää kangaspuiden loimilangat halutulla etäisyydellä toisistaan eli pirran avulla loimeen saadaan haluttu tiheys.
kaiteenpii - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Niilo Rauhalasta löytyy tuotanto- ja henkilötietoja Rovaniemen kirjaston tuottamilla Lapin kirjailijat -sivuilla
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/rauhala.htm . Edvin Piira ei ole niin tunnettu kuin Rauhala, joten hänestä on hankala löytää tietoja. Piira on julkaissut neljä runoteosta omakustanteena:
Päivän soitto (1996), Luoteen kullasta koillisen kultaan (1993), Näkymättömään taustaan piirretty ajankuva (1991) ja Oodi vuodenajalle (1988), muita tietoja kirjailijasta en löytänyt kirjallisista enkä sähköisistäkään lähteistä.
Tässä teoksen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Tre herrar
TEOS Herra Corpwieth : herrasmiessalapoliisi : hänen ensimmäiset seikkailunsa kolmen herran selostamina sekä neljännen suomenkieliseen asuun saattamina / [suomentanut ja toimittanut Heikki Kaukoranta]
PAINOS 2. p. 2003
JULKTIEDOT Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto, 2003 (Trio-offset)
ULKOASU 318 s. : kuv., kartt. ; 21 cm + 2 karttaliitettä
SARJA Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja, ISSN 0355-1350 ; 72
STAND NRO 952-10-1363-X (nid.)
ESP LUOKKA 2.4
HEL LUOKKA 1.4
VAN LUOKKA 1.4
ALKUTEOS Herr Corpwieth : gentleman-detektiv : hans första äventyr
ALKUTEOS Den gåtfulle dubbelgångaren
Pamela L. Travers kirjoitti ensimmäisen Maija Poppanen -kirjan vuoona 1934. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1936. Jatko-osat: Mary Poppins Comes Back ja Mary Poppins in the Park ilmestyivät vuosina 1935 ja 1952 ja ne suomennettiin vasta 1980-luvulla.
Kirja on alunperin sanskriitinkielinen eepos "Mahabharata". Tarinan mukaan sen on kertonut norsunpäinen Ganesha-jumala, jota kutsutaan apuun uuteen yritykseen ryhdyttäessä. Kirjailijaksi mainitaan Vyasa-niminen oppinut, joka todennäköisimmin on vain kerännyt olemassaolevan aineiston.
Teosta arvostetaan toisaalta kirjallisten ansioidensa toisaalta uskonnollisen innoituksensa vuoksi. Se on kokoelma tarinoita ja legendoja, joista keskeinen kertoo kahden serkusjoukon valtataistelusta. Krishna opettaa serkuksille, ettei viimeistä taistelua käydä maallisesta vallasta ja rikkaudesta, vaan se käydään kosmisella tasolla ihmisen sielusta. Kirja on tärkeä tietolähde hindulaisuuden kehityksestä ajalla 400 e.Kr. - 200 j.Kr. Se on myös muodostunut niin...
Jos hakee kirjastonhoitajan paikkaa, jossa vaatimuksena on ruotsinkielen taito, ylioppilastodistuksella ei ole merkitystä. Tarvitaan erityinen kielitaitotodistus, jonka voi hankkia eri tavoin.
Todistukseen tarvittavan ruotsinkielen tutkinnon voi ensinnäkin suorittaa korkeakouluopintojen yhteydessä. On myös valtakunnallisia kielitutkintoja, joihin voi osallistua (Valtionhallinnon kielitutkinnot, Yleiset kielitutkinnot). Kielitutkinnoista kerrotaan opetushallituksen sivuilla osoitteessa
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17629
Joulupukki-runo ilmestyi Pääskysen Joulukontissa vuonna 1909. Se löytyy Kansalliskirjaston digitoidusta aikakauslehtien arkistosta http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959081?term=valkopar…. Runon tekijää ei tunneta. Tekijänä on vain nimimerkki -e. R. Raala on säveltänyt laulun ja sen nuotti ja sanat löytyy teoksesta Raala, R. : Joulukirkkoon ja muita R. Raalan joululauluja (2011) s. 34-35.
