Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
...
Kirjastoon on tulossa hyvä teos graffiteista, Nicholas Ganzin Graffiti world: street art from five continents. Suomen graffitien historiasta taas kertoo kirja Helsinki-graffiti, joka on vuodelta 1998.
Lisää teoksia aiheesta löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Sivun vasemmassa reunassa on linkki HAKU, jota klikkaamalla pääsee syöttämään hakuehtoja. Asiasanalla graffitit saa 21 teosta. Jos rajaa haun koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjastoa, tuloksena on 15 teosta. Molemmissa teosluetteloissa on pari romaania joukossa. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Internet-työasemien käyttäjätunnuksen voi vaihtaa lyhyemmäksi Turun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.turku.fi/kirjasto. "Asiakkaana kirjastossa" -kohdasta pääsee Internet-työasemien ajanvaraukseen, jonka kautta omilla kirjastokortin tunnuksilla voi vaihtaa käyttäjätunnuksen ja halutessaan myös salasanan. Vaihto tapahtuu valitsemalla ensin "Käyttäjätiedot", sitten "Omien tietojen muokkaus", jossa voit "Käyttäjätunnus"-kohtaan vaihtaa haluamasi uuden tunnuksen. Lopuksi pitää vielä hyväksyä uusi tunnus.
Kun käyt kirjastossa, lainaajatietoihisi voidaan tallentaa salasana. Sitten voit itse uusia lainasi kirjautumalla omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja salasanalla.
Nimimerkkiä Anna Aspirin on käyttänyt Tarmo Juhani Tuominen eli Jussi Tuominen.
Lähteet:
Viola-tietokanta (https://finna.fi)
http://www.naytelmat.fi/a/jussi-tuominen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_muusikoiden_taiteil…
Olet kohdistanut kysymyksen Helsinkiin, joten voit kokeilla Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi Helsinki ja sitten kohta "hae teoksia ja julkaisuja joiden asiasana" ja kirjoita asiasanaksi tulospalkka. Viitteitä selaamalla joukosta löytyy myös muutama sovelluksiin liittyvä julkaisu. Voit katsoa myös saatavuustietoja.
Tässä muutamia artikkeliviitteitä:
Tulospalkkaus muuntuu hyvästä lupauksesta toimivaksi käytännöksi (Työelämä 2000, nro 1, sivu 8)
Tue tulosta ja tulevaisuutta (Fakta 1999, nro 6-7, sivu 17-20)
Tulospalkkio työn kannustimena (Siivoussektori 1995, nro 6, sivu 20-22)
Tulosjohtaminen muutosprosessina Kuopion yliopistollisen sairaalan siivousosastolla (Siivoussektori 1994, nro 3...
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Porvoon kaupungin virkamies kertoi, että mm Kulloonkylän läpi kulki koaksiaalikaapeli ja vahvistinasemia oli kopeissa tietyin välimatkoin. Kaapeli oli alun perin suomalaisille tehty mutta se jatkui itärajan yli. Tarkempia tietoja voisi asiasta antaa Telia.
Heikki Oja on kirjoittanut artikkelin kuumasta linjasta Tekniikan Waiheita-lehteen 2/17 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82327/41552
Siinä näkee myös hänen käyttämät lähteet.
Kuvassa olevien ihmnisten henkilöllisyyttä on vaikea varmistaa ilman tarkempaa tietoa. Uuksu - Salmi- Aunus -radan rakennusprojektista on julkaistu kuvitettu teos Rata Salmiin ja Aunukselinnaan (Tauno Hovatta, 2022), jossa saattaa olla täsmällisempää tietoa työmaasta ja henkilöistä. Kuvasta voi kysyä myös Salmia ja salmilaisia koskevista Facebook ryhmistä (mm. Salmilaiset suvut, Suojärvi ja Salmi).
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Etelä-Haagan kirjastossa ei ole lainattavina suksia ja monoja, mutta Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoista niitä voi lainata.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun hakusanan "sukset" tai "monot", näet, missä näistä kirjastosta suksia tai monoja on paikalla. Tiedoista voit myös tarkistaa lainattavien urheiluvälineiden koot. Suksia ja monoja ei voi varata. Alla on linkki HelMet-verkkokirjastoon.
http://www.helmet.fi/
Kirjastojen yhteystiedot voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kaivattu 70-luvulla ilmestynyt majanrakennuskirja lienee Michel ja Annie Politzerin Rakennetaan maja (Otava, 1974). Sitä on edelleen lainattavissa useista kirjastoista, eli se on saatavissanne ainakin kaukolainana, mikäli oman kirjastonne kokoelmasta sitä ei enää löydy.
Aiheesta on suomeksi saatavilla myös uudempi ranskalaiskirja, vuonna 2010 Nemon kustantamana ilmestynyt Louis Espinassous'n Rakennetaan maja!
Hei,
Vantaan musiikkiopistossa opetetaan englannintorven soittoa myös yksityisesti. Siellä kuitenkin kerrottiin, että kyseessä on soitin, jota ei yleensä suositella kuin niille, jotka osaavat jo soittaa oboeta, eikä se sovellu fyysisiltä vaatimuksiltaan lasten soitettavaksi. Muiden kuin heidän antamaa opetusta ei ks. soittimelle tunnu löytyvän Tikkurilan seudulta.
Kummassakaan kysymässäsi kirjassa ei ollut yhdeksänsakaraisesta tähdestä selitystä. En onnistunut löytämään mitään suomenkielistä selitystä tähän hätään, mutta englanniksi löytyy googlaamalla esim. http://www.bahai.com/Bahaullah/symbol.htm .
Simone Margantin oli Edith Piafin luottohoitaja, kotioloissa työskentelevä sairaanhoitaja. Hän ei siis ollut lääkäri.
https://books.google.fi/books?id=3LZ7DwAAQBAJ&pg=PT245&lpg=PT245&dq=simone+margantin+medecin&source=bl&ots=Rrwk5JHapT&sig=ACfU3U0x4SDliVqxgHXZsKIMBUuUU9Ws7Q&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjniPCM8cfrAhXS-yoKHSITAgoQ6AEwAHoECAoQAQ#v=onepage&q=simone%20margantin%20medecin&f=false
Simone Margantin myös oli mukana huijauksessa. jossa Piafin ruumis kuljetettiin ambulanssilla kuolinkaupunki Grassesta Pariisiin, jotta näyttäisi siltä, että Pariisin varpunen olisi kuollut kotikaupungissaan.
https://www.telestar.fr/people/edith-piaf-france-3-le-mystere-de-sa-mort-revele-178113
https://...
Tarkoitatko verkossa olevia Rockway-kursseja, joita voi käyttää Helmet-kirjastokortilla?
Lisätietoa kursseista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Opiskele_soittoa_ja_laulua_Rockwaymusiik(103290)
Sitaatti on E. M. Forsterin teoksesta Hotelli Firenzessä (A room with a view, s. 165). Se kuuluu Hanna-Liisa Timosen suomennoksessa vuodelta 1986 näin:Elämää on helppo merkitä muistiin, mutta hämmentävää kokea, [ja niinpä me syytämme hermoja tai turvaudumme johonkin toiseen iskusanaan, joka kätkee salaisimmat toiveemme].
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon. Loimaan kirjastosta löytyvät nämä kirjat: Isoherranen, Moniammatillinen yhteistyö, Metteri ja Alanikkola, Moniammatillisuus ja sosiaalityö. Muita ovat mm. Viittala, lasten yhteinen varhaiskasvatus, erityisestä moninaisuuteen, Karila ja Nummenmaa, Matkalla moniammatillisuuteen: kuvauskohteena päiväkoti, Hyvönen, Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä: tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä, Linden, Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä.
Aiheesta on myös paljon tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimuksia voit hakea yliopistojen aineistotietokanta Lindan kautta (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA.htm) ja...
