Ehdotuksesi on jo toteutunut, sillä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu kaksikin kappaletta Van Shen levyä ”V”. Löydät levyn osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla välilehden ”Tekijä” ja kirjoittamalla hakukenttään nimen ”Van She”. Tällä vastaushetkellä toinen kappale on tosin menossa lainaan ja toisestakin on varaus, mutta voit tehdä levystä varauksen, jotta saat levyn sitten, kun se palautetaan.
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Ikävä kyllä tämä ei ole mahdollista Vantaan kirjastoissa, mutta VHS-kasettien tallentaminen digitaaliseen muotoon onnistuu pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa Helsingissä Myllypuron mediakirjastossa, Pasilan ja Töölön kirjastoissa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ sekä Espoossa Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa http://www.espoo.fi/kirjasto.
Tämä 13-osaisen animaatiosarja on suurimmaksi osaksi elokuvaohjaaja ja animaattori Heikki Partasen työtä (ohjaus, kuvaus, käsikirjoitus ja animaatio). Nämä tiedot ja tiedot myös muista tekijöistä löytyvät kansallisfilmografia Elonetin sivuilta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/k%C3%A4yt%C3%B6skukka
Tarkempia tietoja ei valitettavasti löytynyt.
Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita:
Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain...
Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Melinda-haulla sain selville, että 1918 käytössä ollut raamattu on "Pyhä Raamattu : Vanha Testamentti vuonna 1861 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennoksen perustuksella kielellisesti muodosteltuna : Uusi Testamentti suomennoksena, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön."
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/JKXAKYBNIKLLTSU9NNDVBRP9QV5U86MU63DYTF457HX35KLS9E-05353?func=full-set-set&set_number=051956&set_entry=000001&format=999
Raamattua voi pyytää lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta {Sijainti KANSALLISKOKOELMA (tilattavissa lukusalikäyttöön) (Niteitä: 1, saatavissa: 1) -1972...
Leilan ja Majnunin tarinaa on vuosisatojen aikana kerrottu maantieteellisesti laajalla alueella erilaisin painotuksin. Tarinasta onkin erittäin paljon erilaisia versioita. Kattava johdatus tarinaan (painottuen erityisesti persialaisrunoilija Nizamin versioon) on tämä Encyclopædia Iranica -artikkeli:
http://www.iranicaonline.org/articles/leyli-o-majnun-narrative-poem
Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt luotettavaa kirjallista lähdettä, jossa mainittaisiin versio, jossa esiintyy myös Leilan veli Tabrez. Wikipedia-artikkelissa ei myöskään ole mitään referenssiä Tabrez-versioon. Sen sijaan löysin maininnan H. S. Rawailin vuonna 1976 valmistuneesta elokuvasta Laila Majnu (https://www.imdb.com/title/tt0266712/). Kyseisessä...
Ylen arkistomyynnin mukaan noin 320 kaupungin- ja kunnankirjastoa ympäri Suomen on tehnyt asiakaskirjastosopimukset Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa, eli suuri osa Suomen kirjastoista on asiakkaana.
Pelkän kuvan perusteella ainakin maallikon olisi vaikea tunnistaa kyseistä hyönteistä, eikä minulla ole vaadittavaa asiantuntemusta. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi lajitieto.fi-sivulla on ohjeet iNaturalist-sovellukseen, jonka avulla voit jakaa havaintosi ja saada tunnistusapua.
Vinkkinä, että lisätiedot voivat helpottaa tunnistamista: mistä ja milloin otus löytyi, minkälaisesta ympäristöstä, miten se liikkuu ja niin edelleen.
Alla listaus nettisivustoista, joista voisi olla apua.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www....
1960- ja 1970- luvut olivat Suomessa maaltamuuton ja kaupungistumisen aikaa. Myös maaseudun poikien elämää kuvasi hienosti kirjailija Uolevi Nojonen, jonka teoksen "Askeetti ei saa komplekseja" muistan lainanneeni kirjastosta piikkutyttönä. En kyllä tajunnnut kirjan nimeä. Se vain kuulosti hauskalta. Kirjan sisältökin jäi hämäräksi. Siinä oli koululaisdemokratiaa jne. 70-luku oli tiedostavaa aikaa, omilla henkilökohtaisilla ongelmillakin saattoi olla yhteiskunnallinen ulottuvuus.
70-luku päättyi kuitenkin nostalgisesti 50-luvun ihannointiin.
Anni Polvan Tiinan huolet olivat niin arkisenoloisia, että häntä tuskin voi ongelmanuoreksi kutsua.
Jos ongelmanuoreksi mielletään nuori, jolla on ikään kuuluvan...
Olisikohan kyse ollut vuoden 2006-painoksesta? Luettelointitietojen mukaan kirja on kuvitettu. Suomennoksen tekijä on Eila Pennanen. Kirjassa on vähemmän sivuja kuin monessa muussa laitoksessa, mutta ilmeisesti kirjan fontti on pientä. Kirjan voi varata Helmet-tietokannan kautta.Helmet : Humiseva harju
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea selaushaun lisäksi myös tarkalla haulla osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1024486608
Videoita löydät valitsemalla aineistolaji-kohdan aakkosellisesta listasta vaihtoehdon "video (VHS)".
Roméo Dallairen kirjan nimi on Shake hands with the devil : the failure of humanity in Rwanda eikä sitä ole Kempeleen kirjastossa. Kirjaa löytyy Helsingin ja Turun yliopistojen kirjastoista ja Eduskunnan kirjastosta.
LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo antoi vastaukseksi
tarkennettu hakuun = (tiedontar?)[in Asiasana/Ämnesord/Subject] AND ("kirjasto?")[in Kaikki sanat
25 viitettä, joista uusimpia :
Haasio, Ari
Tiedonhankintatutkimuksen perusteet / Ari Haasio & Reijo Savolainen
Julkaistu: Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. Kirjassa laaja lähdeluettelo.
(Saatavissa Uudenkaupungin kirjastossa)
Lehtiartikkeleita ARTO-tietokannasta :
Manninen, Kalevi : Elektronisesti tallennetun tiedon hankinta yksilön tiedontarpeiden näkökulmasta Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa Julkaisussa: Informaatiotutkimus. - Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. - ISSN 1239-3614. 25 (2006) : 4, s. 97-104.
Ágústa Pálsdóttir : Health and...
Kyselitte Huloma-sukunimen alkuperää. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" -teos (2000) ei tuntenut tuota harvinaista sukunimeä eikä sitä löytynyt myöskään Suomalaisten paikannimien joukosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) kertoo, että hulas-sana tarkoittaa nurkkaa tai soppea, "hulassa oleminen" taas pulassa olemista. Hul-alkuisten sanojen kantasanana voisi olla germaaninen "hula", joka tarkoittaa onttoa tai tyhjää tilaa, loukkua tai "hål" -sana, joka tarkoittaa reikää, aukkoa, pesää tai luolaa.
Suomen murteiden sanakirja (1994) kertoo, että "huloo" -sanaa käytetään vetelästä tai pehmeästä maasta: "Ja tuolla se on toi laht sellasta huloota", tai muuten pehmeästä aineesta: "Ei sunkan se keisar syöm miteäm muuta...
Paikannimien palauttaminen saattaa olla hyvin hankalaa. Paikannimirekistereitä pitävät ainakin Kotimaisten kielten keskus ja Maanmittauslaitos.
Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkisto löytää järvestä nimimuodot Säläsjärvi ja Säläisjärvi. https://nimiarkisto.fi/wiki/Toiminnot:Semanttinen_kysely/Haku Paikalliset yrittäjät näyttävät suosivan Säläisjärveä.
Kielikello kertoo asiasta näin:"Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu lain mukaisesti mm. suomen, ruotsin ja saamen kielen huolto, johon sisältyvät myös nimiasiat. Tutkimuskeskuksella on oikeus ja velvollisuus antaa nimiasioissa lausuntoja niin viranomaisille kuin yksityisillekin tahoille. Lakisääteinen velvollisuus pyytää tutkimuskeskukselta lausunto on...
Tässä vinkkejä kollegoilta:
Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Anja Snellmanin/Kaurasen tuotanto
Laura Gustafsson: Huorasatu
Pirkko Arstila: Susinainen
Lotta Dufva: Limbodusa
Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen
Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia
Minna Rytisalo: Jenny Hill
Minna Lindgren: Vihainen leski
Martta Kaukonen: Sinun varjossasi
Riikka Pulkkinen: Lumo
Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö, Säihkenäyttämö
Mukaan lipsahti muitakin kuin suomalaisia:
Ja pakko ehdottaa yhtä ruotsalaistakin, koska sopii aiheeseen niin mehukkaasti, nimittäin Aase Berg: Akka.
Lisa Taddeo: Eläin
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja
Euforia: Romaani Sylvia Plathista
Merete Pryds Helle: Nora
Stieg...
