Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1010754681 asiasanoilla puolustuspolitiikka ja Suomi. Uusimpia kirjoja ovat muunmuassa Gustav Hägglundin Suomen puolustus (2001) ja Pekka Visurin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjaukset (2001).
Puolustusministeriön sivuilta http://www.vn.fi/plm/puol.htm löytyy artikkeli Suomen puolustuspolitiikasta ja valtioneuvoston selonteko aiheesta.
Kyseessä voisi olla Paavo Rintalan runo Siltojen laulu, joka on julkaistu Oulun lyseon kirjallisuuskerhon julkaisussa Runon nuoruus, Oulu 1952, s. 79-80. Teoksessa on myös muita Rintalan nuoruudenrunoja. Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa Oulun kaupunginkirjaston tuottamassa Kirjailijat Oulussa -sivustossa, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/ , myös lyseolaisajasta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/lyseo.htm .
Sinun kannattaa lähteä liikkeelle Frank-monihaun etsivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/, josta löydät
maakuntakirjastot-linkin. Maakuntakirjastojen listasta voit valita,
kohdistatko haun yhteen, useampaan (valitse haluamasi kirjastot control-näppäintä pohjassa pitäen) vai kaikkiin (listan ensimmäinen vaihtoehto Kaikki) maakuntakirjastoihin.
Kirjastoluettelon vieressä ovat hakuohjeet, mikäli niitä tarvitaan.
Jos löydät jonkun maakuntakirjaston kokoelmista teoksen, jonka haluaisit lainata Helsinkiin, sinun on tehtävä kirjasta kaukopalvelutilaus. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu monien eri lehtien mikrofilmattuja vuosikertoja, mutta valitettavasti ei Satakunnan kansaa. Se löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastostosta (http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html). Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannan mukaan heillä on mikrofilminä Satakunnan kansa ajalta 26.6.1919-30.12.1945 (https://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjaston lehtivalikoima löytyy täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/lehdet.htm
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy mm. kuntakohtaisia väestöennusteita. Tällä hetkellä uusimmat ennusteet ovat vuosille 2009-2060. Alueittaisia ennusteita jaoteltuina iän ja sukupuolen mukaan on vuosille 2009-2040.
Taulukon mukaan Sievissä olisi vuonna 2030 2762 miestä ja 2538 naista, eli yhteensä 5300 asukasta.
Väestöennustetaulukot löytyvät täältä:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp
Kyseeseen tulee lehden numeroiden varaaminen yksi kerrallaan toiseen kirjastoon.
Toistaiseksi voit itse Helmet-verkkokirjastossa varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Tämä käy vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Varausmaksua ei mene, koska Demi-lehti kuuluu lasten- ja nuorten osastolle.
Kyseisessä kirjassa on sivunumerointi alkaa kahteen kertaan, jolloin se kerrotaan merkitsemällä molempien sivunumerointien määrät. Usein vaikka esipuhe on merkitty roomalaisin numeroin, jolloin sivumäärä merkintä olisi esim. xvi, 200 s.
Laskemalla nuo luvut yhteen saa siis kokonaissivumäärän.
Helsingin Varusmieskuoro on olemassa, mutta varusmiespalvelun lyhyydestä johtuen kuoron kokoonpano vaihtuu jatkuvasti eli samat laulajat eivät ainakaan vuotta pidempään ole mukana. Toisin sanoen vaikka kesällä 2017 osuisi tämän kuoron esiintymiseen, laulajina ovat aivan uudet varusmiehet, eivät vuonna 2014 tai 2015 esiintyneet. Myös muissa varuskunnissa toimii tällaisia varusmieskuoroja, kaikki yhtä tilapäisiä kokoonpanoja asian luonteesta johtuen.
Tämä Helsingin kuoro ei ole juuri levytyksiä tehnyt, mutta ainakin kokoelmalevyllä "Kenttäpostia - Sota-ajan aarteet" (Poptori 2002) kuoro on mukana laulamassa nimikappaletta yhdessä Asemieskuoron kanssa. Tämä levy löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Kyseessä on Elvi Sinervon nimeämätön runo vuodelta 1931.
https://www.finna.fi/
Sinervo Elvi: Pilvet : runot 1941-56 (1984)
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toim. Hannele Koivunen ja Laura Virkki (1997)
Stirlingmoottoreista löydät tietoa esimerkiksi seuraavista osoitteista Internetistä: http://solar-club.web.cern.ch/solar-club/Vehicules/Stirling.html , http://www.geo.unizh.ch/~iwoodh/ . Aiheesta löytyy joitakin lehtiartikkeleita. Artikkelitietokannat ovat käytettävissäsi kirjastojen asiakastyöasemilla.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä kansallisbibliografia Fennica kertoo, ettei Wheelisin teoksia ole suomennettu lainkaan, joten tuota kysymääsi teostakaan ei ole suomennettu. Fennicassa on suomeksi ilmestynyt kirjallisuus varsin kattavasti, joten asiasta voi olla Fennican perusteella melko varma.
Kyllä tulee. Voit valita ilmoituksen joko postitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä.
Lisätietoja asiasta saat Vaski-kirjastojen sivuilta osoitteesta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Valitettavasti tällaista osoitteistoa tai yhtä yhteistä osoitetta ei ole sellaisenaan olemassa, joskin tiedot kyllä saa kerättyä Kirjastot.fin sivuilta. Palvelu tarjoaa tiedon, mutta sitä joutuu vaivalla esiin kaivamaan. Teoriassa kaikki kirjastot voisi tavoittaa juuri kirjastot.fin sivulle laitetulla mainoksella, mutta eihän se oikeasti niin helppoa ole, koska kirjastojen johtajilla ei ole velvollisuutta lukea mitään tällaisia mainoksia. Ehkä voisi olla järkevää ottaa yhteyttä BTJ Finlandiin, joka on nykyisin osa Booky.fi palvelua, ja kysyä, onko heillä valmiina kirjastojen epostiosoitteistoa ja millä ehdoilla he ehkä sen luovuttaisivat.
Heikki Poroila
Olisikohan kyseessä Nellie Blyn teos Kymmenen päivää mielisairaalassa (Ten days in a madhouse, suom. Heidi Kouridou, Oppian 2018). Kyseessä ei tosin ole romaani vaan teos on reportaasi, joka kuuluu tietokirjallisuuteen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344774__Skymmenen%20p%C3…
https://finna.fi/Record/helmet.2344774
