Lakimiesliiton kustannus on julkaissut vuonna 1996 Suomi-saksa-suomi : lakikielen perussanakirjan (isbn 951-640-789-7). Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy mm. yliopiston kirjastosta ja eduskunnan kirjastosta.
HelMet-kirjastosta löytyvät lakikielen sanakirjat löytää haulla lakikieli sanakirjat.
Kartoitusta yleisesti olemassa olevista kannattaa kokeilla samoilla hakusanoilla eduskunnan kirjaston tai Helsingin yliopiston tietokantaan.
Eduskunnan kirjaston tietokanta: finna.fi
Helsingin yliopisto: finna.fi
Hei!
Tuo nykyisen nettikirjastomme ohjeistus on valitettavasti aika epäselvä. Kun unohdat salasanasi, ainoa tapa selvittää se on käydä henkilökohtaisesti kirjastossa, ota myös henkilöllisyystodistus mukaan. Emme lähetä salasanoja sähköpostitse tai puhelimella tietoturvasyistä.
Tuo "Unohditko salasanasi" koskee vain ns. toisia tunnuksia, jotka voit halutessasi luoda itsellesi verkkokirjastoa varten. Niillä onnistuu esim. kirjojen arvostelu, mutta mitenkään välttämättömät nämä toiset tunnukset eivät ole.
Kaarlo Sarkian runo Kehtolaulu on julkaistu kokoelmassa Unen kaivo.(1936). Teos löytyy myös viime vuonna julkaistuna äänikirjana. En osaa sanoa, millaisessa elämäntilanteessa mainittu runo on kirjoitettu. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu kaksi elämäkertaa, jotka löytyvät Helmetistä. Aune Hiiskun teos Kaarlo Sarkia: uneksija - kilvoittelija on julkaistu 1972 ja Magnus Björkenheimin teos Kaarlo Sarkia jo vuonna 1952.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelusta aikaisemminkin.
Seuraava lehti löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista :
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Taistelua Ranskasta ja sen nopeaa etenemistä kuvataan englanniksi selkeästi English Heritagen sivulla. Siinä kerrotaan saksalaisten strategiasta sekä sen kokonaissuunnittelusta, joka joka johti Alankomaiden, Belgian ja Ranskan miehitykseen.
Suomen kielellä tietokirjoja sodasta ja saksalaisesta sodankäynnistä esim.:
Salamasota, Danielsen, Hanne-Luise, toimittaja ; Alkunen, Sirpa, toimittaja, kääntäjä ; Christensen, Else, kirjoittaja. Bonnier Publications 2015 1. p.
Wehrmacht : Hitlerin armeija, Knopp, Guido ; Berkel, Alexander ; Sporn, Mario ; Ovaska, Mervi. 2009.
Tietokirjoja Ranskan miehityksestä: Marianne in chains : in search of the German...
Kappale on Hullujussin Rope ja Kake vuodelta 1975. Laulu tosin alkaa sanoin "Ihmejätkät Intiasta, molemmilla hymy nasta", kysymyksen säkeet tulevat vasta tämän jälkeen.
Rope ja Kake - YouTube
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle: ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tunnistaisi runon. Ilmoitamme heti, mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Tunnistaisiko joku lukijoistamme runoa?
Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
Jotta konsertista tehtyä tallennetta voisi laillisesti levittää julkisesti, pitäisi sekä sävellysten (Teosto) että esittäjien (Gramex) osalta hankkia ns. mekanisointilupa. Sitä tarvitaan normaalisti kaupallisten äänitteiden valmistamiseen, mutta jos teokset eivät ole opinnäytteessä sitaattioikeuden perusteella, niiden levittämiseen tarvitaan lupa.
Tilanne on hiukan toinen, jos tämä opinnäytteen liitteenä oleva tallenne on tehty kaikkien asianosaisten luvalla ja tieten. Kun tallennetta ei ole tehty kaupalliseen levitykseen, pelkkä lupa riittänee käyttämiseen opinnäytteen yhteydessä.
Jos lupia ei ole pyydetty eikä niitä haluta ryhtyä pyytämään, kirjasto voi ratkaista asian ottamalla äänitteen erilleen kirjallisesta työstä ja laittamalla vain...
Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois ovat kaksi eri kirjaa, molemmat omaelämäkerrallisia. Vasen jalkani kertoo minä-muodossa Brownin lapsuuden tarinan. Jonnekin päivästä pois on näistä kahdesta romaanimaisempi ja kertoo kirjailijan perheen elämästä 1940- ja 50-lukujen Dublinissa.
Vaikka Pirkanmaan kirjastoista ei löydy Christy Brownia englanniksi, hänen teoksiaan kyllä löytyy muista kotimaisista kirjastoista. Voit helposti saada niistä minkä tahansa luettavaksesi tekemällä siihen omassa kirjastossasi kaukolainatilauksen.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Sven Pahajoen kirja Dominick Arduin : seikkailijan salaisuus (Revontuli, 2004) kertoo Arduinin syntyneen Pariisissa 7. helmikuuta 1960. Teos perustuu laajaan kirjalliseen aineistoon ja Arduinin läheisten haastatteluihin. Siinä määrin seikkaperäiseltä Pahajoen selvitystyö vaikuttaa, että olisin taipuvainen pitämään hänen antamaansa tietoa oikeana.
Listasin alle muutaman viitteen, jotka käsittelevät pankkien kilpailua tai asuntorahoitusta. Näissä voisi olla jotain myös aiheesta.
Suomen pankkiyhdistyksen Pankkikatsaus, josta listassa on kaksi artikkelia, voisi olla hyvä lähde 1990-luvun ja 2000-luvun alun osalta. Pankkikatsaus on ilmestynyt vuosina 1993-2006.
Pankkiyhdistys on nykyisin Finanssiala ry http://www.finanssiala.fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta kuluttajakäyttäytymisestä.
Uusia 2017-2019:
Digitalisaatio lisää kilpailua pankkitoimialla
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201704211248
Yhdysvallat asuntorahoituksen murroksen edelläkävijänä
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201910181537
Vanhempia asuntorahoituksesta:
Asuntorahoitus Euroopassa
Suomen pankkiyhdistys...
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Näyttää siltä, että molemmista elokuvasta on olemassa VHS-tallenne, mutta valitettavasti näitä ei ole saatavilla missään Suomen kirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101796/
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_102468
Asiaa voisi selvitellä Spes patriae teoksesta 1978. Linkki finna hakuun. Siitä löytyvät kaikki suomen ylioppilaskuvat vuodelta 1978.Padasjoen lukion ylioppilaat voisivat löytyä myös Etelä-Suomen sanomien arkistosta. Linkki finna hakuun.Valitettavasti ei ole mitään yhteistä hakuteosta tai arkistoa kaikista Suomessa valmistuneista ylioppilaista, vaan heitä pitää etsiä koulujen ja paikallislehtien arkistojen avulla.
Tulosten analysoinnissa voi käyttää apuna kyselytutkimusoppaita, esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ , asiasanaksi kyselytutkimus tai kirjaston asiakaspäätteellä valitsemalla aihehaun, kirjoittamalla sitten kyselytutkimus ja valitsemalla tämän jälkeen aihetta rajaavista asiasanayhdistelmistä kysymykseen tulevat. Esim. Lottin kirjassa Tehokas markkina-analyysi kerrotaan hyvin kyselytutkimuksen mittausprosessista, mm. taulukoinnista ja tulosten raportoinnista. Myös Excel-oppaista saattaa olla apua.
Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
