Urheiluasusteisiin lisättäviä "putkia" näyttäisi olevan kahta eri lajia. Kompressiohihat ja -lahkeet (juoksuvaatteet) sekä käsivarsi- ja säärilämmittimet (urheiluvaatteet)
Kompressiovaatteista on Elixina mukaan monenlaista hyötyä:"- Jalat saavat enemmän happea ja energiaa, koska verenkierto on tehokkaampaa > suorituskyky on parempi.
- Aineenvaihdunta paranee, jolloin maitohapot poistuvat nopeammin, väsymys vähenee ja palautuminen on nopeampaa.
- Saat tukea jaloille, mikä vähentää pehmytkudosvaurioita, lihasjännitystä ja antaa kevyemmän tunteen jaloista.
- Ennaltaehkäistään sekä hoidetaan penikkatautia, akilesjänneongelmia sekä kramppeja." Elixia
Lämmittimet taas pitävat verytellyt lihakset lämpiminä.
Rahoitusleasing on leasingtoimintaa, jossa rahoitusyhtiö hankkii vuokrattavan esineen valmistajalta tai maahantuojalta vuokrattavaksi kolmannelle osapuolelle eli tarvitsijalle (Pankki- ja rahoitussanasto, 1990). Seuraavissa teoksissa käsitellään rahoitusleasingiä osana leasing-toimintaa: Per Boman: Factoring och leasing (1985), Tapio Takki: Irtaimen esineen vuokrasta ja leasingistä (1980) sekä Jaakko Raulo: Leasing oikeusvertailun ja kansainvälisen yksityisoikeuden näkökulmasta (1984). Kirjanpidon kannalta rahoitusleasingiä on käsitelty Jarmo Leppiniemen toimittamassa teoksessa Uusi kirjanpitolaki käytännössä (1998, s.224-234). Lisäksi tilastotietoa aiheesta löytyy Tilastokeskusen vuosittain julkaisemasta tilastosta Rahoitusleasing, josta...
Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan valintaopas löytyy täältä: https://issuu.com/ulapland/docs/ttk_valintaopas_2019
Hakija- ja opiskelupalvelujen yhteystiedot löydät täältä: https://www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Yhteystiedot-hakijalle
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Kyseessä on laulun Maataloustuottajien marssi ensimmäinen säkeistö. Sanat ovat Pauli Karin, sävellys Yrjö Kilpisen.
Helmet-kirjastosta löytyvät laululle nuotit laulukirjasta Laulun taika : Nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja. Äänite on ilmeisesti olemassa vain Ylen kokoelmassa.
Yksikään tutkimistani lähteistä ei ikävä kyllä ottanut kantaa siihen, miksi Nobel-päivää juhlitaan joulu- eikä lokakuussa. Ylipäänsä vaikuttaa siltä, että päivän viettäminen joulukuussa on kirjallisuudessa otettu annettuna asiaa kyseenalaistamatta. "Kaiketi sitä olisi yhtä hyvin viettää 21. lokakuuta Nobelin syntymän muistoksi", huomautti kuitenkin yksi vastaani tullut kirjoittaja.
Nobel-päivän synnyssä voisi ehkä tiedotusvälineillä ajatella olevan oma osuutensa. Kun ensimmäiset Nobelin palkinnot jaettiin 10. joulukuuta 1901, sanomalehdet alkoivat kutsua päivää "Nobel-päiväksi" aihetta koskevassa kirjoittelussaan jo ennen tilaisuutta, ja nimitys jäi yleiseen käyttöön.
Yksi peruste Nobel-juhlinnan sijoittamisesta mieluummin joulu-...
Useissa kehityspsykologian teoksissa käsitellään koko ihmisen elämänkaarta, myös minän ja persoonallisuuden kehittymistä eri vuosikymmeninä.
Esimerkiksi seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Dunderfelt, Tony, Elämänkaaripsykologia, WSOY, 1997
Ihmisen elämänkaari, Otava, 1992.
Lieve
Wais, Mathias, Ihmisen elämänkaari - Aikuiselämän kriisit ja kehitysmahdollisuudet, Suomen antroposofinen liitto, 2002.
Vuorinen, Risto, Minän synty ja kehitys : ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren, WSOY, 1998.
Berger, Kathleen Stassen, The developing person through the life span, Worth, 2000.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/ . Lisää aiheesta voit etsiä valitsemalla aihehaun ja käyttämällä esimerkiksi...
Satukallion satujen sankareita tuntee Neiti Hurpulan, joka esintyy Kirsi Kunnaksen sadussa Haitulan keskiviikko
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/sankarit.html
Satukallion pikahaku "Haitulan keskiviikko" antaa seuraavat teokset:
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja
Pieni aarreaitta 2
Tiitiäisen tarinoita / Kunnas, Kirsi ,
Tiitiäinen, metsäläinen - suomalaisia satuja
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Haitulan+keskiviikko
Ainakin ensiksi mainitussa teoksessa on sadun Haitulan keskiviikko lisäksi myös Kirsi Kunnaksen Haitula -niminen loru.
Kappaleen nimi on, niin kuin muistit, Talven touhut. Se on Aimo Mustosen säveltämä ja löytyy nuottijulkaisusta Laula leiki: lasten lauluja ja leikkejä (1972). Julkaisussa on tämän ja monien muiden laulujen sanat, melodia ja leikkiohjeita. Kirja on Siikajoenkin kirjaston kokoelmissa. Äänitettä ei kirjastoissa ole.
Voit toki kysyä lähikirjastostasi, ovatko he kiinnostuneita levyistä. Kirjastot eivät kuitenkaan aina ota vastaan lahjoituksia, esimerkiksi jos niillä jo on kyseiset levyt. Levyjä voi viedä myös Fidan lähetystoreille, Kierrätyskeskuksiin ja kirpputoreille.
Esim. Fidan myymälöiden osoitetietoja löydät täältä:
http://www.lahetystorit.fi/loyda-lahin-lahetystorisi/
Kotimaisten kielten keskuksen Sanojen alkuperästä kertoo uve-sanan etymologiasta. Siellä arvellaan virtaan viittaavan sanan olevan johdos sanasta vuo, https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Monet hieman vanhemmat hissit ovat mainitsemaasi ovetonta ylös ja alas menevää tyyppiä. Uusiin hisseihin sen sijaan pitää nykyään turvallisuussyistä aina asentaa ovi.
Ks. EU:n hissidirektiivi
International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuston mukaan Singerin koneet sarjanumeroilla Y5666044-Y5676043 on valmistettu vuonna 1928. (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)
Valitettavasti näyttää siltä, ettei elokuviin erikoistuneita sanakirjoja juurikaan ole, sen enempää painettuna kuin verkkoaineistona – tai ei ole ainakaan käännöksiä englannista suomeen. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisiä sanastoja olisi kyllä jonkin verran saatavilla. Seuraavat teokset löytyvät myös Järvenpään kaupunginkirjaston kokoelmista:
- Film & TV technical terms in English and five Nordic languages. Proprius, 1983.
- Juntunen, Max: Elävän kuvan sanasto: elokuva- televisio- ja video-alan keskeiset termit ja käsitteet. Edita, 1997.
Jälkimmäisessä kuvailutiedoissa teoksen kieleksi on annettu vain suomi, mutta asiasanoissa on maininta myös englannista. Termeistä on siis todennäköisesti suomenkieliset selitykset ja sanojen...
Yksi ehdokas etsityksi romaaniksi voisi olla argentiinalaisen Adolfo Bioy Casaresin Morelin keksintö (Kookos, 2002). Morelin rakentamalla laitteistolla voi luoda eläviä kopioita ihmisistä, eräänlaisia ihmistallenteita.
http://www.kiiltomato.net/adolfo-bioy-casares-morelin-keksinto-la-inven…
Tavallisimmin sekä Iinaa että sen rinnakkaismuotoa Inaa on pidetty useiden (i)ina-loppuisten naisennimien lyhentymänä. Näitä ovat esimerkiksi Josefiina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Lucina, Martina, Sabina ja Vilhelmiina. Toinen mahdollinen alkuperä Iinalle on 'siveää, puhdasta' merkitsevä kreikkalaisperäinen nimi Agnes ja sen espanjalaisista muunnoksista Ines ja Inez suomalaistettu Iines, jonka lempinimenä Iinaa on käytetty.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
