Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
Vammalan kirjastosta löytyy muutama Teemu Selänteestä kertova kirja:
Selänne, Ilmari : Teemu. WSOY, 1993
Siukonen, Markku : The golden boy : Teemu! Gummerus, 1993
Lisää löytyy Tampereen alueen muista kirjastoista, katso PIKI-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Yleisistä kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen esimerkiksi seuraava väitöskirja:
Laukkanen, Pia: Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (väitösk. Jyväskylän yliopisto, 1998). HelMet-aineistohausta löytyy lisää aineistoa käyttämällä sanahakua ja hakusanoina esimerkiksi vanhukset selviyt** tai vanhukset toimin**, käyttäen katkaisumerkkejä.
Yliopistokirjastoista löytyy esimerkiksi Pirkko Kasasen Ikäihmisten kotona asumisen edellytykset - itsenäisen asumisen malli avuksi asumisen muutostöiden suunnitteluun (Työtehoseura, 2004).
Lehdessä Vanhustenhuollon uudet tuulet (2004; 5, 26-27) on ollut Hilkka Tervaskarin artikkeli Seniorin sosiaalisen itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen (tutkimus).
Yliopistokirjastojen...
Harakan saaressa on ollut venäläisissä linnoituksissa tyypillinen kapearaiteinen rautatie.
Erkki Päiväläisen teoksessa Kemian vuodet Harakassa, 1988, kerrotaan sivulla 27 mm., että venäläiset ovat linnoittaneet Harakan saarta erityisesti Krimin sodan aikana (1853-1856). Venäläisten linnoitusten huollon ja täydennysten hoitamista varten saariin rakennettiin laivalaiturit, mukulakivetyt tiet tai kapearaiteinen rautatie. Rautatiellä pieni veturi (lokomobiili, lokomoauto) veti raskaita tykkejä ja ammuksia.
Kuva tällaisesta veturista löytyy mm. Museoviraston Rakennushistorian osaston julkaisusta no 9 2/79 sivulta 25.
Hei!
Salasanan saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta, joten en voi sitä sinulle sähköpostitse lähettää. Voin kuitenkin uusia lainasi asiakastunnuksella, jos lainasta ei ole varauksia eikä maksimimäärä uusintoja ole täynnä.
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
Olisiko vahtitupa ollut muutama vuosi sitten purettu metsänvartijan mökki, joka oli Helsingin kantakaupungin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva rakennus Kallion Linnunlaulun alueella. Alla blogikirjoitus purkamisen ajalta:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/08/metsanvartijan-mokkia-h…
Kysymästäsi sepästä ei valitettavasti näin vähäisin tiedoin löytänyt tietoa.
Suomen suurin nuottikäsikirjoitusten arkisto on Kansalliskirjastossa (tiedot löytyvät pääosin Viola-tietokannasta). Taidemusiikkia on merkittäviä määriä arkistoitu myös Sibelius-Akatemian kirjaston arkistoon sekä Turussa Sibelius-museon arkistoon. Yleisradion nuotistolla on ollut merkittävä kokoelma orkesteripartituureja ja muuta arkistoaineistoa, mutta se on siirretty pääosin Kansalliskirjastoon. Samoin on tehnyt SULASOL, jonka kuoromusiikin käsikirjoitusarkisto on pääosin siirtynyt tai siirtymässä Kansalliskirjastoon. Samaan paikkaan on päätynyt pääosa Fazer-kustantamon arkistoaineistosta, joskin Fennica Gehrmanilla on sitä vielä jonkin verran. Pienempiä sävellyskäsikirjoitusten arkistoja on runsaasti, mm. Kansallisoopperalla ja...
Suomen kansallisdiskografiasta tai Discogs.comista ei löydy Honky Tonk Unionin äänitejulkaisuja, ja näyttää siltä että ainoastaan CD-levy "Kypsät Naiset" vuodelta 1999 löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelmasta. Levyä ei lainata, mutta se on käytettävissä lukusalissa. Lisätietoja voi kysyä Tampereen pääkirjastosta Metsosta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjaston-tiedot?library=85359
Honky Tonk Union: Kypsät Naiset, Finna.fi: https://finna.fi/Record/piki.394332
Pirkanmaa-kokoelma: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/teksti-lkk-kotiseutuni
En ikävä kyllä löytänyt kyseistä dokumenttia kirjaston kokoelmista. Aiheesta on tehty dokumentteja 1980-luvun jälkeenkin, mutta näitäkään dokumentteja ei ole saatavilla suomenkielisillä teksteillä. YouTubesta löytyy jonkin verran aihetta käsitteleviä minidokumentteja:
https://www.youtube.com/results?search_query=georgia+guidestones
Tekijänoikeuslainsäädäntö koskee kaikkea julkaisemista, siis myös sosiaalista mediaa.
Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Sanasto, tietoa tekijänoikeudesta, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Sitaattioikeuden perusteella voi teosta siteerata asiallisesti. Siteerauksen voi tehdä, jos sitä hyödynnetään omassa tekstissä, esimerkiksi tutkimuksessa tai kirjallisuusarvotelussa. Lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi, Sanaston sivulla annetaan esimerkiksi proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä: ne eivät täytä kriteerejä. Käsittääkseni Facebookissa tai Instagrammissa mainitunlainen julkaiseminen on...
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan, lyhyesti sanottuna, Eura-nimen voi johtaa sanasta etra, jonka taustalla on kantagermaaninen väylää, (vesi)suonta, vesireittiä merkitsevä sana. Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus, 2007) sivulta 51.Suomalainen paikannimikirja on kaikkiaan hyvä tietolähde suomalaisista paikannimistä kiinnostuneelle. Laaja lähdeluettelo auttaa tarvittaessa eteenpäin.Paikannimikirjoja on toki muitakin, sekä yleisiä että tiettyyn alueeseen keskittyneitä. Ne löytyvät verkkokirjastosta hakusanalla paikannimet.https://vanamo.finna.fi/
Näyttäisi siltä, että ainakaan keväällä 2019 ei ilmesty uutta kirjaa. Nele Neuhausia julkaisee suomeksi WSOY, ja heidän sivuiltaan ei löydy tietoa uudesta suomennoksesta. Lisätietoja voi kysellä suoraan kustantajalta: www.wsoy.fi.
Yle uutisoi 15.12.2001 ns. starttipaketeista, joissa R-kioskeissa myytiin ensimmäisiä eurokolikoita. Paketin hinta oli 23 markkaa. Kolikkopaketteja laskettiin liikkeelle 500 000 kappaletta. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-5116803
Paketin nykyinen arvo selvinnee laittamalla se myyntiin keräilijöille.
Helmet-kirjastojen toimipaikat, joissa on mahdollista käyttää levykeasemaa, löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjaston tiloissa käytettävä levykeasema näyttää olevan käytettävissä Malmin, Malminkartanon ja Pasilan kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malminkartanon_kirjas…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Jos tarkastellaan asiaa painetun aineiston ja kirjaston kokoelmien kautta, näyttää Turkin ihmisoikeus- ja sananvapausasioita koskeva keskustelu olleen aktiivisimmillaan 1990-luvun jälkipuoliskolla ja kuluvan vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. "Nykytilanne" ei ainakaan toistaiseksi ole tuottanut mainittavasti uutta kirjallista aineistoa aiheesta, toisin kuin vaikkapa Ukrainaan ja nyky-Venäjään liittyvät kysymykset.
Tuoretta verkkojuttelua aiheesta toki löytyy, mutta tätä analyyttisempaa kirjallista materiaalia kaipaava joutuu valitettavasti tinkimään tarkastelunäkökulman ajankohtaisuudesta ja tyytymään enemmänkin nykytilannetta taustoittavaan aineistoon.
Turkki-kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastossa:
Toni Alaranta, ...
