Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kustaa Vilkunan Etunimet (4.uud. laitos 2005) kertoo, että nimi on 1908 otettu suomalaiseen almanakkaan. Se on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen kirkonkirjoihin merkitty Suoma oli v. 1849 syntynyt Suoma Warelius, jonka isä Antero Warelius kuului Suometar- sanomalehden perustajiin ja on selittänyt Suoma-nimen antaessaan ajatelleensa `Jumalan suomaa, lahjaa`. Myös Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi oli 1883. Suoma on ollut kohtalaisen yleinen 1880-luvulta 1930-luvulle asti.
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahat arviohintoineen 2005- oppaan mukaan vuoden 1995 EU-leimalla varustetun joutsenaiheisen kolikon arvo on 3 euroa, mikäli raha on virheetön ja täysin leimakelpoinen. Kyseisiä rahoja lyötiin 500.000 kappaletta. Mikäli kyseessä on jalometalleista (kulta ja hopea) valmistettu juhlaraha, on sen arvo oppaan mukaan 2.500 euroa Näitä juhlarahoja lyötiin 2.000 kappaletta. Oppaassa korostetaan, että siinä mainitut arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Sana on alkuaan kreikkaa, παραγραφος/paragraphos, merkitys ’reunaan kirjoitettu’. Alkuaan sillä tarkoitettiin merkkiä, joka on kirjoitettu tekstin reunaan osoittamaan uutta jaksoa, näytelmässä ja keskustelussa puheenvuoron käyttäjän vaihtumista yms. Eurooppalaisiin kieliin sana on tullut myöhäislatinaan lainautuneen paragrpahus-sanan kautta. Nykyään sanan tavallisin suomenkielinen vastine on pykälä. Paragrafi-sana on ensi kerran esiintynyt suomalaisessa tekstissä tiettävästi v. 1793, pykälä jo vuoden 1642 raamatunkäännöksessä.
Vuoden 1997 alusta voimaan tullut varainsiirtoverolaki korvasi leimaverolain kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta maksettavien leimaverojen osalta. Leimaveron sijasta osakkeen ostajan tulee siis nykyään maksaa varainsiirtoveroa.
Verohallinnon palvelunumerosta vastattiin, että autopaikkaosakkeesta tulee maksaa varainsiirtovero, jos autopaikkaosake ei kuulu asunto-osakkeeseen, eli jos siitä on oma osakekirja. Osakkeiden ja arvopapereiden varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisää tietoa varainsiirtoveron maksamisesta löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_osto/Varainsiirtovero…
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asunnon oston yhteydessä. Sen tarkoitus on antaa asunnon ostajalle...
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Hyväkuntoisia kirjoja voi tarjota lahjoituksena paikalliselle kunnankirjastolle. Ensiksi kannattaa kuitenkin puhelimitse varmistaa, että he ottavat lahjoituksen vastaan.
Kirjastot yleensä katsovat, mitä kirjoja he tarvitsevat kokoelmaansa ja ottavat kokoelmaansa vain ne. Loput lahjoitetut kirjat saatetaan sijoittaa asiakkaille ilmaiseksi tarjottavien lahjoituskirjojen hyllyyn tai, jos ei sellaista ole, suoraan poistoon.
Lahjoittaja voi myös, mikäli näin sovitaan, noutaa takaisin itselleen ne kirjat, joita kirjasto ei pysty sijoittamaan kokoelmaansa.
Helsingin yliopisto ylläpitää almanakassa olevaa nimiluetteloa. Almanakkaan pääsemiseksi on nimi oltava noin 1000 henkilöllä. Elle-nimisiä näyttäisi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olevan jo reilusti yli 1000 henkilöä, joten mahdollista on, että nimi pääsisi almanakkaan lähivuosina. Almanakan ulkopuolelle jäävien nimipäivä määritellään kantanimen mukaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 20.2. Ellenin päivää.
Pauli Saapungin isä Franz Lengauer oli jo perääntymässä Norjan kautta kotiinsa Baijeriin, kun Pauli syntyi evakossa Oulussa huhtikuun toisena päivänä 1945. Franz Langauer oli kolmena vuonna tehnyt heinät Saapungin kylässä. Paulin kasvattivat hänen äitinsä ja isovanhempansa, joiden luona Pauli asui, kunnes muutti äitinsä avioiduttua Yrjö Mustosen kanssa uuteen kotiin vuonna 1957. Pauli Saapunki tapasi isänsä Göttingin kylässä kesällä 1974. Isä kertoi että hänellä oli toinen poika, Roland Norjassa. Isä kuoli 23.9.1988, ennen Pauli Saapungin suunnittelemaa uutta matkaa. Vuonna 1996 Pauli Saapunki matkusti Saksaan ja tapasi serkkujaan. Ilmeni että Franz Lengauer oli elänyt poikamiehenä koko ikänsä.
Lähde: Saapunki, Pauli :...
"Amanuenssi, alun perin kirjuri, joka kirjoitti sanelun mukaan, latinan sanasta ãmanuensis, saatu sanonnasta servus ã manu, sananmukaisesti orja käsillä, käsillä oleva orja, käytettävissä oleva orja. Siitä otettiin ã manu, käsillä, johon liitettiin pääte -ensis, jollekin, johonkin kuuluva." - Veijo meri: Sanojen synty (2002)
Tämän nimen useimmat heistä näyttävät ottaneen silloin kun ovat kääntyneet avioliittonsa myötä ortodoksiseen uskoon, näin
Paavali I:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Sophie Dorothea Auguste Louise
Nikolai I:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Friederike Louise Charlotte Wilhelmine
Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Marie Sophie Frederikke Dagmar
Nikolai II:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Victoria Alix Helena Louise Beatrice
Nimen merkitys olisi 'Fjodorintytär', tosiasiassa yksikään heistä ei ollut Fjodoria vastaavan Theodor-nimisen henkilön tytär.
Luultavasti uudella nimellä viitattiin heidän kääntymisen yhteydessä valitsemaansa henkilökohtaiseen suojeluspyhimykseen.
Fjodor on venäläinen vastine...
Valitettavasti tätä laulua ei ole vielä julkaistu nuottina, joten ainoa keino on kääntyä suoraan Jukka Kuoppamäen puoleen. Suoria yhteystietoja meillä ei ole, mutta todennäköisesti hänen virallisten kotisivujensa kautta yhteys voi syntyä: http://www.jukkakuoppamaki.net/yhteydet.html
Heikki Poroila
Leivontaresepteissä, joissa käytetään rommiaromia, määrä on 1-4 tl. Taikinan koko ohjeissa on kuivakakun kokoluokkaa. Myös valmistajan tuotekuvauksessa kerrotaan, että sitä käytetään leivonnassa "pieniä määriä". Määrä riippuu kuitenkin leivonnaisesta, johon sitä käytetään, ja siitä miten voimakkaan rommin maun kakkuun haluaa. Joissain ohjeissa oli valmiiksi 1-2 tl, mutta neuvottiin tuplaamaan määrä, mikäli haluaa voimakkaamman rommin maun.
Laskiaispullien mantelimassaan neuvotaan laittamaan karvasmanteliöljyä 1-2 tippaa. Ohje mantelimassan valmistamiseen löytyy esimerkiksi DanSukkerin sivuilta.
Vastaus ei ole kysymyksiisi täysin kattava, koska leivonta ei kuulu kirjastonhoitajan osaamisalueeseen. Leivontaan liittyviä...
Sarjan suomennokset ovat ilmestyneet tasaiseen tahtiin n. 2-3 kirjan vuosivauhdilla. Varmaa tietoa jatkosta ei ole, mutta jos sarja pysyy suosittuna, niin lisää suomennoksia on kyllä tulossa.
Lisätietoja kannattaa kysellä suoraan Tammelta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tammi.fi/asp/empty2.asp?P=5900&VID=default&SID=5007294889504…
Tässä tiedot, jotka löytyivät Kavista. Oikein muuta ei ole.
Sukunimi: Cederberg
Kutsumanimi: Göran
Etunimet: Göran
Syntymäaika: 07.12.1926
Syntymäpaikka: Espoo
Kuolinaika: 13.08.1978
Lähteet: Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974 ja 1983
tehtävät: Näyttelijä (kertoja) Helkama TV (käsittelynimi)
Näyttelijä (Raffu Larkamo) Näkemiin Helena 1955
Näyttelijä (insinööri Kalle Kallio ) Yks' tavallinen Virtanen 1959
Irman poikaystävä Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut 1960
Näyttelijä (arkkitehti Stig Gustavsson ) Här börjar äventyret 1965
Näyttelijä (runoilija) Sadas yö 1965
Näyttelijä (Pilatus)...
Arpa on heitetty on latinankielinen sanonta (iacta alea est). Sen sanoi Suetoniuksen mukaan Julius Caesar, kun hän päätti ylittää Rubikon-joen. Tämä tapahtui 10. tammikuuta vuonna 49 ennen ajanlaskun alkua. Kyseessä on uhkapelurimainen huudahdus, koska Caesar oli ryhtymässä sisällissotaan, vaikka hänellä oli vain hiukan yli kymmenesosa joukoistaan mukanaan.
Lause on suomennettu myös muodossa noppa on heitetty. Sillä tarkoitetaan, että on arvottu sattumanvarainen lopputulos, jonka mukaan edetään.
Lähteet
Adrian Goldsworthy: Caesar (2014)
Wikipedia: Alea iachta est https://en.wikipedia.org/wiki/Alea_iacta_est
Noelle on englanninkielinen muoto ranskalaisesta nimestä Noëlle. Se puolestaan on feminiinimuoto ranskalaisesta miehen nimestä Noël, joka tarkoittaa "Herran syntymäjuhlaa" eli joulua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Noelle
http://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Kari Suomalainen kuoli 78-vuotiaana 10.8.1999. Hänen toivomuksestaan hautajaiset pidettiin perhepiirissä.
Vaimo Lippe Suomalainen kertoo kirjassaan Elämässä kiinni, että siunaus tapahtui myös Pyhän Henrikin kirkossa. Karin tahdon ja tarkkojen ohjeiden mukaisesti hänen tuhkansa siroteltiin järveen Kokkokallion edustalle Visavuoressa. Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin museona toimiva taiteilijakoti. Kari Suomalainen oli taiteilija Emil Wikströmin tyttärenpoika.
Lähteet:
http://www.visavuori.com/
Suomalainen, Lippe: Elämässä kiinni
Opastusta siviiliseremonioiden järjestämiseen häistä hautajaisiin löytyy Anneli Aurejärvi-Karjalaisen teoksesta Perheen omat juhlat, WSOY, 1999.
Teos sisältää lyhyen esimerkkipuheen sekä muita inspiraation siemeniä siviilivihkimisen järjestämiseen.
Vihkipuheissa usein siteerattuja runoilijoita ovat mm. Anna-Mari Kaskinen, Kahil Gibran, Tommy Tabermann
Muita lähteitä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/vieraat/puheet.php
ohjeita hääpuheen laatijalle, muutamia mallipuheita
http://www.rakkausrunot.fi
Suomen suurin netissä toimiva jatkuvasti päivittyvä runokokoelma
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19836-jotain-pientae…
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19834-runoja-ajatuks…
-www.naimisiin.infon...
