Kirjanpidon ohjeita löytyy esimerkiksi teoksista: Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito.2004 ja Tuominen, Olavi: Kirjanpidon perusteet.1995 (1.-osassa on käsitelty yhdenkertainen kirjanpito).
Yhdenkertaisesta verotuksesta löytyy tietoa mm. Verohallinnon sivuilta osasta verotustietoa yritysasiakkaille http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?domain=VERO_MAIN&path=5,40,89,91&…- ,
ja Ammattinharjoittaja.fi:ssä http://www.ammatinharjoittaja.fi/index.php?section=2 .
Jonkin verran käytännön ohjeita löytyy ura- ja rekrytointipalvelu Uranus.fin keskustelusta, http://www.uranus.fi/hyotya_ja_huvia/keskustelu/open.php?id=41701
Painetut lähteet saattavat olla luotettavimpia tällaisessa yhteydessä.
Helmet-kirjastot pystyvät hankkimaan kokoelmiinsa vain Suomen markkinoille suunnattuja ja lainausoikeuksilla varustettuja DVD-elokuvia. Francois Truffautin DVD-elokuvia ei ole tietääkseni vielä julkaistu Suomessa virallisesti ja niinpä niitä ei löydy myöskään kirjastoista. Todennäköisesti Truffautin klassikoita alkaa tulevaisuudessa ilmestyä myös Suomessa, jolloin tilaamme niitä vuorenvarmasti kokoelmiimme.
Jämijärven kunnan asukastiedot vuodelta 1939 saa varmimmin Jämijärven kunnan kunnalliskertomuksesta, joista on painettu vain vuodet 1934-1938. Tämän saa nähdäkseen kansalliskirjastosta (yhteystiedot: http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?${APPL}=kirjastot&${BASE}=kirjastot&${THWIDS}=2.42/1216119162_247014&${MAXHITS}=1000&${HTML}=docusup&${THWURLSAVE}=42/1216119162_247014&${TRIPSHOW}=form=1 ).
Jämijärven kunnankirjastosta (http://www.jamijarvi.fi/palvelut/kirjasto ) voi tiedustella muita, painamattomia kunnalliskertomuksia ja niiden saamista kaukolainaksi muualle Suomeen. Jämijärven kunnankirjaston aineistotietokannasta (http://weborigo.pori.fi/jamijarvi/ ) ei löydy kunnalliskertomuksia, mutta silti niitä kannattaa...
Gerontology Wiki -sivuston mukaan maailman vanhin ihminen joulukuusta 1999 marraskuuhun 2000 oli 8.11.1885 syntynyt englantilainen Eva Morris. Hänen "edeltäjänsä" maailman vanhimpana, amerikkalainen Sarah Knauss (s. 24.9.1880), kuoli 30.12.1999 vain 33 tuntia ennen vuosituhannen vaihdetta.
http://gerontology.wikia.com/wiki/Eva_Morris
Kivihiili on yksi kivilajeista. Se koostuu pääasiassa hiilestä, hapesta ja vedystä. Kivihiili on satoja miljoonia vuosia sitten syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin.
Lähteet:
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Helmet haun tulossivulla on hakutulosten määrän alla vasemmalla sana järjestä ja neljä kohtaa: relevanssi, vuosi, teoksen nimi ja tekijä.
Vuosi sanaa klikkaamalla saat tulokset aikajärjestykseen uusimmasta vanhimpaan. (valitettavasti toinen klikkaus ei käännä järjestystä)
Esim. Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita-sarjan saa jonkunlaiseen ilmestymisjärjestykseen tällä tavalla. Järjestystä "haittaavat" hieman uudet painokset.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMustonen%2C%20Enni%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hei,
Löysimme tällaisen lähteen: https://kansallisarkisto.fi/uploads/Aineistot/sotilaslyhenteet.pdf
Tämän perusteella mahdollinen vastaus olisi siirto alokaskoulutuskeskuksesta Aunuksen heimosoturikomppaniaan. Muissa lähteissä AHSP esiintyy muodossa Aunuksen heimosoturipataljoona.
KJP lienee tässä yhteydessä Kaartin jääkäripataljoona ja KLR Käkisalmen läänin rykmentti, PJP puolestaan Pohjanmaan jääkäripataljoona. Lyhenteet löytyvät Kansallisarkiston sotilaslyhenneluettelosta. Näistä joukoista löytyy monenlaista tietoa Kansalliskirjaston digitoimista aikalaislehdistä:
Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kantakortin sivulla 5/6 on nähdäkseni joukko-osaston kohdalla mainittu Esik./Er.P.8., eli tieto on todennäköisesti siitä otettu kaatuneiden tietokantaan. Samalla sivulla näkyvään diagnoosiin en osaa ottaa heikolla latinan tuntemuksellani kantaa, mutta diagnoosissa mainittu "regio lumbalis" viitannee juuri alaselkään ja lantion seutuun.
Forssan museosta kerrottiin:"Mikään Ypäjän pääkylistä tai isoista taloista Tanhuanpää ei ole ollut Tarmo Hirsjärven kirjoittaman Ypäjän kunnan historian (1926) mukaan. Sen sijaan talonnimenä se tunnetaan luettelosta, jossa luetellaan Jokioisten kartanon maanomistuksesta vapautetut eri kylien talot. Tämän tiedon mukaan Tanhuanpään pientila olisi sijainnut Ypäjän Perttulan kylässä. Kansalaisen karttapaikka-palvelussa Tanhuanpää löytyy paikannimenä, ei aivan Perttulan kylän keskiöstä mutta lähimailta.Muuta nimeen liittyvää: Forssan museon kokoelmatietokannasta ei tullut osumaa paikkatiedolle Tanhuanpää, sen sijaan valokuvakokoelmasta, nimitietojen kohdalta, löytyi Tanhuanpää-nimisiä henkilöitä ainakin pari. Tanhuanpää talon-...
Merenneidoista on hiljattain ilmestynyt erinomainen hakuteos: Niinisalo, Suvi, Vedenneitojen lähteillä, Jyväskylä 2006, ISBN: 9517964412. Pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta osoitteessa www.helmet.fi näet teoksen saatavuuden seuraavasti: kirjoita etusivulle kohtaan ISBN edellä annettu ISBN-numero niin näet mihin teos on hankittu, varaus-laatikkoa klikkaamalla sen voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan kirjastokortin numero sekä siihen liitetty 4-numeroinen pinkoodi eli tunnusluku , varaus maksaa 50 snt noudettaessa) Muita kirjoja voi selata samassa hakemistossa klikkaamalla etusivun sanahakua ja kirjoittamalla siihen: merenneidot (tai vedenneidot).
Koska Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Clifford Geertzin teoksia, on kysymykseen hankala vastata. Ehdottaisin teoksia Islam Observed, Religious Development in Morocco and Indonesia (1968) ja The interpretation of cultures : selected essays, jossa on laajaa kulttuuri- ja uskontososiologista analyysiä. Muita aihetta käsitteleviä teoksia ovat esim. Stark, Rodney & William Sims Bainbridge: Theory of Religion (1996, (alkup.julk. 1987) ja Stark, Rodney: Sociology (2007, 10th ed).
Suosittelen Tritonian kirjaston puoleen kääntymistä tarkemman tiedon saamiseksi, siellä on useita Geertzin teoksia.
Helsinki-aiheista musiikkia on koottu Tarinoiden Helsinki -verkkopalveluun: http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ . Rajaa siellä aineistotyypiksi musiikki. Aiemmin tehty lista löytyy täältä: http://pandora.lib.hel.fi/musiikkiasema/musa/musakone.php? . Listaa ei enää päivitetä.
Porin kaupunginkirjastossa on varattuna Sinulle seuraavat kirjat:
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä sekä
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi. Näissä kirjoissa käsitellään Seitsemän veljeksen henkilöhahmoja. Mikäli haluat vielä lisää aineistoa, käänny tietopalvelumme puoleen.
Alejo Carpentierin Valaistujen vuosisata (suom. Jyrki Lappi-Seppälä,1986, Otava) on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista useammassakin kirjastossa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla ja tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli haluat hankkia Valaistujen vuosisadan itsellesi, kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa.
Mikäli haluat lukea teoksen alkukielellä, se on lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta Kaisasta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/
Esimerkiksi näissä kirjoissa käsitellään etsimääsi aihetta:
Suomi 1945: rauha, pelko, toivo /Pekka Tuomikoski (toim.) (Gummerus, 2014)
Rauhaton rauha: suomalaiset ja sodan päättyminen 1944-1950 / toimittaneet Ville Kivimäki & Kirsi-Maria Hytönen (Vastapaino, 2015)
Suomi sodan jälkeen: pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen (Atena, 2015)
Lisää aineistoa aiheesta voi hakea esimerkiksi hakusanoilla sodanjälkeinen aika, yhteiskuntakehitys, jälleenrakentaminen.
Digitalkkari antaa apua laitteiden, ohjelmien ja verkkopalveluiden käytössä. Hän tarjoaa digitukea arjen digipulmiin, kuten tietokoneen tai mobiililaitteen, sosiaalisen median, sähköisen asioinnin sekä kirjaston verkkopalveluiden ja e-aineistojen käyttöön. Lisätietoa digituesta löydät Espoon kaupunginkirjaston digituki ja Helmet -sivustoilta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Kontiolahden Höytiäisellä olevasta Kreetansaaresta on nimiarkiston paikannimikokoelmissa keruutieto vuodelta 1974. Keruutiedossa kerrotaan Kreetansaari-nimen olleen saaren omistajan antama ja että saari on saanut nimensä Kreetta-nimisen naisen mukaan.
Vastaavantyyppisiä henkilön mukaan nimettyjä paikkoja on Suomessa runsaasti. Kreetansaari-nimi tuskin siis viittaa Kreikan Kreetan saareen.
Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta
