Voisiko kyseessä olla tämä teos: Becker, C. S.: Unbroken ties: Lesbian ex-lovers. (Boston: Alyson, 1988).
Kirjaa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto) (Huom! kirjasto on kiinni kesällä. Käytössä 29.8.2011 alkaen)
http://www.amazon.com/Unbroken-Ties-Carol-S-Becker/dp/1555831060
http://www.amazon.com/Lesbian-Ex-Lovers-Really-Long-Term-Relationships/…
Pääkaupunkiseudun yhteiseen aineistotietokantaan Plussaan (http://www.libplussa.fi ) tekemäni haku tuotti noin 80 atk-julkaisemista käsittelevää teosta. Teosjoukko koostuu sekä yleisistä julkaisemisoppaista että tiettyjen julkaisuohjelmien oppaista (esimerkiksi Adoben PageMaker ja InDesign). Kirjoja on suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi, vuosilta 1988-2000. Löysin vain kaksi Ventura-opasta (Kathy Lang: Ventura käytännössä, 1990 ja Dawn Erdos: Teach yourself... CorelDRAW! 5.0, 1994).
Neuvoisin sinua hakemaan Plussa-tietokannasta käyttäen asiasanaa desktop publishing, jolloin saat nuo 80 kirjaa tulokseksi ja voit valita. Voit myös kokeilla asiasanana ohjelman nimeä (käytä sanan lopussa katkaisumerkkiä #). Plussasta näet myös, mihin...
Opetusministeriön Historia 4 löytyy useammasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=opetusministeri%C3%B6n+historia… Helsingistä sitä löytyy Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmasta sekä Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Kaikki ovat avoimesti käytettäviä kirjastoja.
Ainoa kirja, joka löytyy noilla nimillä kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta http://finna.fi, on Stephen Arterburnin, Fred Stoekerin ja Mike Yorkeyn teos ”Jokaisen nuoren miehen taistelu” (Gefen kustannus, 2006). Ilmeisesti siis heiltä ei ole suomennettu muita kirjoja.
Muutamallakin keskustelupalstalla tällaista lorua tosiaan muistellaan. Tekijää tai lähdettä ei sille ikävä kyllä löytynyt. Tuntisiko joku lukijoista tämän lorun?
Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi...
Asiasta löytyy tiiviillä tavalla tietoa ja taulukoita Antti Pajalan kirjoittamasta luvusta Täysistuntoäänestykset ja eduskunta-aloitteet. Luku (s. 184-) löytyy teoksesta Tapio Raunio ja Matti Wiberg (toim.): Eduskunta: kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla.
Pajalan tekstistä kiteytetysti poimien: Suomen eduskunnassa äänestetään ainoastaan asioita, joista yksimielisyyttä ei ole. Esimerkkinä on vuoden 2003 asiat (tain niiden osat) joista n. 15 % päätettiin äänestämällä.
Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastosta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.400639 , mutta löytyy varmasti myös monesta muusta kirjastosta.
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole....
Suosittelen Otavan v. 1957 julkaisemaa Maailman kirjat ja kirjailijat. Teokseta löytyy maaimankirjallisuuden pääteosten lyhyen kuvailun lisäksi myös taustatietoa kirjallisuudesta ja kirjailijoista.
Pirjakanmaan seudulla Candy Candy -kasetteja on Piki-verkkokirjaston mukaan Urjalkan, Viialan ja Kangasalan kunnankirjastoissa.
Ks.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Jos ette itse pääse näissä käymään, niin kysykää niitä paikallisen kirjaston kautta kaukolainaan.
Tällä toiminnolla voidaan lähettää teoksen tietueen tiedot haluttuun sähköpostiosoitteeseen.
Esimerkiksi teoksesta Sagan, Carl: Ensimmäinen yhteys sähköpostiin saapuva viesti näyttäisi tältä:
Otsikko: Ensimmäinen yhteys
Tekijä: Sagan, Carl
Kirjastot: Vaski-kirjastot
Julkaistu: 1987
ISBN: 9512027372
Kirja
Näytä koko tietue: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.127916
Karusellia on esitetty Kouvolan teatterissa vuonna 2004. Pääosissa olivat Taina Kokkonen ja Sami Kosola ja ohjaajana Henrik Timonen. Muita esitystietoja en löytänyt.
Lähde:
"Taina Kokkonen Juliena musikaali Karusellissa". Kaleva 7.9.2004. https://www.kaleva.fi/taina-kokkonen-juliena-musikaali-karusellissa/197…
Wikipedia tietää kahvi-sanan etymologiasta seuraavaa: EtymologiaSana kahvi ja sen vastineet muissa kielissä ovat peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä.[1] Kahvin nimesivät jemeniläiset, jotka aloittivat sen viljelyn.[2] Sana tuli eurooppalaisiin kieliin italian kielen kautta.[3] Kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, sillä kahvipensas on kotoisin niiltä seuduilta.[4] eli näin saattaa hyvinkin olla.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi uudehkoa teosta Euroopan kuninkaallisista: Schubert, Ludwig: Europas kungahus. 1995 ja Finestone, Jeffrey: The last courts of Europe. 1981. Suomenkieliset teokset aiheesta ovat paljon vanhempia: Kuninkaallisten elämää: ruhtinashovien tapahtumia 1967-1970 ja Kuninkaallisia ja romantiikkaa kuvin ja sanoin. 1961. Hakusanalla kuninkaalliset löytyy myös seuraava teos: Wingate, Philippa: The Usborne book of kings and queens: from Tutankhamun to Elizabeth II, tuota kirjaa ei ole Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja koska se on vain 48 sivua laajuudeltaan ja kuitenkin kuvitettu, asiat ovat siinä varmasti hyvin tiiviissä muodossa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kaksi ruotsinkielistä kirjaa:
Aust, Stefan: Baader-Meinhof, sju år som förändrade förbundsrepubliken, 1990
Meinhof, Ulrike: Ulrike Meinhofs förbjudna tänkesätt, 1976
Aiheesta kerrotaan myös romanissa Theres, kirjoittajana Steve Sem-Sandberg sekä elämänkertateoksessa EigenSinnige Frauen, tekijänä Dieter Wunderlich 2000
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tulossa on kirja Kun punainen armeijakunta iski: saksalaisterroristit Tukholmassa 1975, tekijöinä Dan Hansen ja Jens Nordqvist. Kirja ei ole vielä saatavissa kirjastosta.
Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Parantainen, Jari: Tuotteistaminen: rakenna palvelusta tuote 10 päivässä (Talentum, 2007), Parantainen, Jari: Tuotteistajan nimiopas (Talentum, 2007), Kolehmainen, Sanna: Tuotteistus ja kustannuslaskenta tilaaja-tuottajamallissa : tuotekohtaisten kustannuslaskentamallien kehittäminen Tampereen kaupungin tuotantoyksikölle (Tampereen yliopisto, 2007), Lehtinen, Uolevi: Asiantuntijapalvelut: tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu (WSOY, 2005), Tuominen, Anniina: Projektituotteistajan opas (Työministeriö, 2005). Voit varata näistä itsellesi parhaiten sopivan verkkokirjastomme http://hameenlinna.kirjas.to/ kautta. Voit myös tehdä verkkokirjastossa haun...
Kirjastoihin voi lahjoittaa kirjoja tai muuta aineistoa ilman rahallista korvausta.
"Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren...
