Etunimistä kysytään usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Myös nimiä Katja, Johanna ja Inka on kysytty. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta
Vastaus arkistossa
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b7d3…
Kaisa-Katja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=beb3…
Johanna
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Inka
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9df7…
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Turun kaupunginkirjastosta löytyi tietoa merikapteeni O. A. Barckista vain pääkirjaston käsikirjastossa (2. krs.) olevasta "Suomen laivanpäällystöliiton jäsenmatrikkelista" (1993), jota ei lainata, mutta jota voi käydä paikan päällä tutkimassa.
Minä sanoisin "Rutti Maotsalainen" ja "Ruija Maotsalainen" eli vaihtaisin kaksi ensimmäistä kirjainta diftongista piittaamatta. Mitään "virallisia" sääntöjähän tällaisiin sanaleikkeihin ei ole olemassa.
Heikki Poroila
Hei,
näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoissa librettoa ei ole saatavana englanninkielisenä. Englanniksi libreton on kääntänyt Edward Agate ja painettuna se löytyy ainakin nuottina Cris du Monde/Der Welten Schrei/The Cries of the World. Poeme de Rene Bizet / English version by Edward Agate (tämä linkki British Libraryn kokoelmaan).
Arthur Honeggerin tuotannosta http://arthur-honegger.net-15.fr/en/lyrical-music/
Kuopiossa sijaitseva Kansallinen varastokirjasto säilyttää vanhojen lehtien vuosikertoja. Vaari-tietokannan mukaan Terveydenhoitolehden v. 1971 numerot näyttävät olevan kokoelmassa.
Kirjastot voivat tilata Varastokirjastosta kaukopalveluna artikkelikopion. Kannattaa siis kääntyä oman kunnan kirjaston kaukopalvelun puoleen.
Saatavuustieto Varastokirjaston Vaari-tietokannassa
Tietoa Varastokirjaston jäljennepalvelusta
Tietoa jäljennepalvelusta englanniksi
Tietoa Varastokirjaston kaukopalvelusta englanniksi
Sananlasku on kokonaisuudessaan: Pää on kipiä ja kaulalla paha mieli.LähdeRisto Tapani Rekola: Kuu on nuarten miästen aurinko : 36 500 suomenkielistä sananlaskua https://finna.fi/Record/anders.1886566?sid=4730117905
Tepa-termipankissa ammattinimikkeen kerrtaan olevan työnantajan työtekijälle antama tehtäväkuvaus. Ammattinimikettä kutsutaan joskus myös työ-, tehtävä- tai virkanimikkeeksi. https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/virkanimikeKielitoimiston sanakirjassa kerrotaan virkanimikkeen olevan viran nimike ja sen haltijan titteli.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/virkanimike?searchMode=all
Akateemikko Georg Henrik von Wright on varmasti yksi tärkeimpiä suomalaisia filosofeja. von Wright on myös kansainvälisesti merkittävimpiä tiedemiehiämme, hän esimerkiksi seurasi jo vuonna 1948 Ludwig Wittgensteinia Cambridgen yliopiston filosofian professorina. von Wright onkin elämänsä aikana julkaissut huomattavan määrän teoksia ja yksittäisiä artikkeleita. Lisäksi häntä on merkittävänä kulttuurivaikuttajana haastateltu usein eri tiedotusvälineissä. Niinpä mainitsemasi yksittäisen toteamuksen - jonka muodostakaan et ole ihan varma - löytäminen on melko hankalaa.
Seuraavista viitteistä saattaa kuitenkin olla sinulle apua. von Wright on todennut omasta suhteestaan uskontoon Niin & Näin-lehden 2/95 haastattelussa seuraavasti:
"Itse...
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
Kumpaakin kirjaa on tilattu Vantaalle ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin useampia kappaleita, mutta ne eivät ole saapuneet vielä kirjastoihin. Koska odotettava ilmestymisaika on kummassakin kirjassa kesäkuu 2008, ne voivat tulla piakkoin kirjastoihin. Heti kun kirjoja on näkyvissä HelMet-verkkokirjastossa, voi niitä varata.
Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa opetetaan systeemiekologiaa ainakin kasvibiologian opinnoissa. Voit katsoa tarkemmin opintotarjonnasta tiedekunnan omilta sivuilta:
http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/asetukset.html
Systeemiekologia vaikuttaa melko vakiintuneelta tutkimusalalta biotieteellisen tutkimuksen piirissä. Helsingin biotieteellisen tiedekunnan alaisena toimii useita eläintieteellisiä asemia, joiden tuottamaa tutkimusta aiheesta on ilmeisesti kehuttu aina Ruotsissa asti.
http://luoto.tvarminne.helsinki.fi/historiikki/kasikirjoitus_tamminen.h…
Kysymyksessä tarkoitetaan todennäköisesti lehdessä ollutta kuolinilmoitusta.
Koska paikkakuntaa ei ole mainittu emme pysty antamaan tarkkaa vastausta.
Kysyjän kannattaa mennä oman paikkakuntansa kirjastoon: aika monen paikkakunnan päälehtiä on mikrofilmattu. Ja omasta kirjastosta voi myös saada kaukolainakopion.
Espoon Sellon kirjaston Pajassa on laite tähän tarkoitukseen. Lisää tietoa ja ajanvarausnumero löytyvät alla olevasta Helmetin linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Valitettavasti Simo Häläinen-nimisestä henkilöstä ei löytynyt minkäänlaista informaatiota. Onko nimi varmasti oikea?
Jos tarkoitit kirjailija Simo Hämäläistä, hänestä löytyy lyhyet henkilötiedot ja teosluettelo Internet-osoitteesta http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html. Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/nauravienihmist… on luettavissa ensimmäinen luku Hämäläisen kirjasta Nauravien ihmisten kylä (1997). http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971107/erik/971107er03.ht… vie Helsingin sanomien verkkoliitteen juttuun, jossa haastatellaan Hämäläistä tietoverkon käytöstä.
Simo Hämäläistä käsitellään myös seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia nykykertojia 1997 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia...
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia...
Soundi-lehden uutisessa (23.11.2016) kerrotaan lyhyesti Barack Obaman perusteluista. Presidentti Obama valitsi palkittavat itse. Bruce Springsteenin osalta perusteluissa viitataan hänen panokseensa Yhdysvaltain kulttuuriin ja yhdysvaltalaisten arvojen vaalimiseen.
Soundi.lehden uutinen 23.11.2016:
https://www.soundi.fi/uutiset/mina-presidentti-han-pomo-barack-obama-myonsi-bruce-springsteenille-suurimman-kunnian-mita-yhdysvalloissa-siviilille-antaa/
Barack Obaman puhe palkinnonjakotilaisuudessa:
https://obamawhitehouse.archives.gov/the-press-office/2016/11/22/remarks-president-presentation-presidential-medal-freedom
