Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia...
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Valitettavasti emme pysty tällä palstalla tunnistamaan antiikkiesineitä. Se vaatii asiantuntijaa.
Asiantuntijuutta voisi löytyä esim. Turun taidemuseosta +358 40 6323 378
info@turuntaidemuseo.fi tai jostain huutokauppakamarista. Huutokaupat tarjoavat usein ilmaista arviointipalvelua netissä.
Digi- ja väestötietovirasto lähettää ilmoituksen äänioikeudesta viimeistään 24 päivää ennen vaalipäivää. Ilmoitus tulee suomi.fi-viesteihin, jos sinulla on palvelu käytössä. Muussa tapauksessa se lähetetään postitse väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen.
Jos et ole saanut ilmoitusta kirjeenä, eikä sitä löydy suomi.fi-palvelun viesteistä, voit kysyä ilmoitusta ja sen sisältöä Digi- ja väestötietovirastosta: 0800 9 4770 (arkisin klo 8−20 ja viikonloppuisin klo 9−18, vaalipäivänä klo 8−20). Omaa äänestyspaikkaasi voit kysyä myös oikeusministeriön vaalipalvelusta.
Lähde ja lisätietoa: https://dvv.fi/aanioikeus
Hämeenlinnan kirjastossa on Dag Sebastian Ahlanderin Onnellisten ukkojen käsikirja. Kirja on hyllyssä pääkirjastossa ja Jukolan kirjastossa. Kirja on varattu teille, ja saatte saapumisilmoituksen, kun voitte noutaa kirjan pääkirjastosta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Neuvostoliiton kansallislaulu löytyy esim cd:ltä 'Hymnes nationaux & sonneries reglementaires', joka on tällä hetkellä paikalla Tampereen kaupunkirjaston musiikkiosastolla. Ilmoittele, mikäli haluat sen lainaksi (p. 31464077). Jos halusitkin kansallislaulun nuotit ja sanat (suom./ven.), ne löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 1.
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan "Maaliskuu maata näyttää." -sanonnan olevan vanhan kansan hokema. Lähdettä sanonnalle tai muita kuukausia ei mainita.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/483-maaliskuu-maata-nayttaa.html
Näitä kuukausiloruja on monia, mutta aivan etsimäsi mukaista emme löytäneet. Elsa Beskowin Vuosisatu: kuvakirja -teoksessa vuosi alkaa näin: "Tammikuu alkaa vuoden, ja helmikuu on lyhkäisin..." Mm. Saini Knuutilan tekemässä Aapisessa taas näin: "Tammikuu ja tuiskusää, helmikuu ja hiihtoretki..."
Kirjastonhoitajalta on aikaisemminkin kysytty näitä runoja. Alla linkki aikaisempaan vastaukseen, jossa on myös kysytty lorua, jossa "maaliskuu maata näyttää...
Lukemasi runoja sisältänyt Robin Hood on varmaankin John Finnemoren Robin Hood ja hänen iloiset toverinsa. Suomennos on Jussi Tervaskannon. Runoja ei ole aivan jokaisen luvun alussa, ja joissakin niitä on myös lukujen keskellä. Ensimmäinen painos on vuodelta 1926 ja uusin, 14. painos, vuodelta 1994. Se kuuluu Nuorten toivekirjasto -sarjaan.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Srobin%20hood%20ja%20h%C3%A4nen%20iloiset%20toverinsa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kovin heikosti löytyy kuvaamasi kaltaista lastenkirjallisuutta suomeksi. Tässä muutamia teoksia, jotka jollakin tavalla käsittelevät pitkäaikaissairauksia:
Stiina Kiiveri: Pienen kulkijan sairauskirja - käsittelee pitkäaikaissairauksia ja oireyhtymiä
Tuula Korolainen: Aapo ja rytmihäiriö - käsittelee rytmihäiriötä
Marjut Vannas: Aurinkosisko - käsittelee Downin oireyhtymää
Anneli kanto: Paavo Virtanen ja tauti - keliakiaa, diabetesta ja allergioita sekä flunssaa
Tuula Pere: Helmi-kirjat - käsittelee vaikeasti vammaisen lapsen perheen elämää
L.K. Valmu: Osaston tähti - käsittelee lapsen elämää sairauden kanssa ja ystävyyttä
Heini Saraste ja Kalle Könkkölä: Voihan vammainen - lasten kuvasanakirja...
Seuraavia voisi kokeilla: Tomi Kontio: Koira nimeltä Kissa ja joulun ihme, Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia tai Andrus Kivirähk: Kun Musti muni mummon.
Tässä eräs luettelo lapsen sairautta käsittelevistä elämäkertakirjoista. Ahoinpelto, Pälvi: Pikku Heini, Brunson, Nancy M.: Poikani elää, Lund, Doris: Eric, Mitson, Eileen N.: Tuolle puolen varjojen, Oldham, Carol: Lainattu lapsi, Rajanummi, Vieno: Jätä ovi auki, Santala, Risto: Pieni astia Pyhässä maassa, Setälä, Salme: Kirjoitan pojalleni, Weber, C.W.: Nuori voittaja, Zorza, Victor: Inhimillinen kuolema. kirjoja löytyy varmasti enemmänkin, kannattaa kääntyä kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Parkour on niin uusi liikunnanlaji, että kovin paljon siitä ei kirjallisuutta vielä löydy.
Kirjoja, joissa kerrotaan mm. parkourista löytyi vain yksi, Heikki Roiko-Jokelan toimittama Alussa oli vesi -teos (2006).
Jyväskylän yliopistossa on tehty aiheesta gradu: Varonen, Perttu, Parkour - nuoret liikkeelle (2004).
Ruth Rendellin romaanissa Hepokatti (2006) kerrotaan katoilla kiipeilevistä nuorista.
Lehtiartikkeleita löytyy hakusanalla parkour useita, Arto-tietokannasta kolme ja Aleksi-tietokannasta seitsemän. Arto ja Aleksi ovat käytettävissä vain kirjastoissa, joten sinun kannattaisi käydä kirjastossa selaamassa niitä.
Internetissä on myös lukuisia parkour-aiheisia sivustoja, esim. www.parkour.fi .
Lapin maakuntakirjaston www-sivuilta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/ löytyy lyhyitä esittelyitä sekä lappilaisista kirjailijoista ja omakustantajista että listaus heidän tuotannostaan.
Risto Niemisestä löytyy lyhyesti tietoa sivulta
http://www.rovaniemi.fi/linkit/omakust/niemi2.htm
Kyseinen vihkonen näyttäisi olevan Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa, josta sitä ei saa kotiin luettavaksi, mutta siihen voi tutustua paikan päällä lukusalissa.
Kannattaa siis mennä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Kirjasta Elämässä kiinni: Minna Canthin ja Maria Jotunin ajatuksia, toimittanut Salme Saure ( Otava, 1994) löytyy seuraava Minna Canthin ajatus: Mitä rohkeammin puoliaan pitää, sen varmempi voitostaan, oli sitten kuinka väärässä hyvänsä. Tietoa missä tai milloin Minna Canth näin on sanonut en valitettavasti löytänyt.
Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole kumpaakaan kirjaa. Voit tehdä kirjoista kaukolainatilauksen alla olevalla lomakkeella:
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=319438199&_k=9XPew4icvrvHif…
Tekemällä haun Helsingin kaupunginkirjaston http://www.helmet.fi saat selville
pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevat Gogolin venäjänkieliset kirjat. Tee haku tekijän mukaan
(Gogol, Nikolai), valitse näytettäväksi aineistoksi vain kirjoja ja kieleksi venäjä.
