Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
Kirjallisuutta:
Juntikka, Ilse: Rantapyjamasta bikineihin : uima-asuja 1880-1990-
luvuilta (Pohjois-Pohjanmaan museo julkaisuja 15.) Oulu 1997.
Tässä myös 1800-luvun ranta-asuista. Kirjallisuusluettelo kirjasen
lopussa kannattaa katsoa.
Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat (luvussa Uimapuvun tarina).Otava
1997.
Rowland-Warne: Costume. London 1992. Kuvia s. 34-35.
Seuraavat kirjat mm. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa:
Lansdell, Avril: Seaside fashions 1860-1939. Buckinghamshire 1990.
Martin, Richard: Splash : a history of swimwear. New York 1990.
Davanzo Poli, Doretta: Beachwear and bathing-costume. Modena 1995.
Tämä sarja löytyy neljänä kahden DVD-levyn boksina Turun ja Tampereen kirjastojärjestelmistä, mutta ei tosiaan HelMetistä. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä verkossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…), mutta kun tässä on neljä boksia, täytyy jokaisesta tehdä erillinen pyyntö. Lomakkeeseen laitetaan ensin omat tiedot, sitten alemmasta tiedot siitä, mitä tavaraa pyydetään. Nyt on kuitenkin niin, että Vaski-kirjastot ovat vasta tämän tilanneet ja Tampereen Piki-kirjastossa on melkein 10 varausta. Saattaa hyvin olla, etteivät edes anna tätä kaukolainaksi, koska on niin paljon varauksia.
Sen sijaan kannattaa tehdä HelMet-kirjaston sisällä hankintaehdotus (http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus)....
Hei!Näillä tiedoilla ei kovin tarkkaa vaihtoehtoa löytynyt, mutta tässä pari mahdollista vaihtoehtoa jossa paetaan veden äärellä:Cussler, Clive: Jäinen hauta (alkuteos ilmestynyt 1975. Suomentanut Erkki Hakala.)Cussler, Clive: Nostakaa Titanic! (alkuteos ilmestynyt 1976. Suomentanut Juhani Koskinen.)Cornwell, Bernard: Tuntematon vihollinen (alkuteos ilmestynyt 1989. Suomentanut Pirkko Biström.)Johns, William Earl: Biggles Etelämerellä (alkuteos ilmestynyt 1938. Suomentanut Liisa Johansson.)Ehrlich, Max: Kuka minä olin? (alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Erkki Hakala.)Mahtaisiko joku lukijoistamme muistaa kirjan kuvauksen perusteella?
Seuraavassa joitakin Lapin sotaa koskevia ruotsin- tai englanninkielisiä kirjallisuusviitteitä Lappi-osaston kokoelmista ja Lapponica-tietopankista(http://www.lapponica.net ):
Paljon käytetty perusteos on Toivo T. Kailan aikalaishistoriikki Lapin sota, joka käännettiin heti ilmestyttyään myös ruotsiksi:
KAILA, Toivo T.: Kriget i Lappland. - Helsingfors : Söderström ; Stockholm : Fahlcrantz & Gummelius, 1950. - 290 s.
Lapin sotaa laajemmin käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ei juuri löydy, varsinkaan muilla kielillä. Muusta aihetta sivuavasta kirjallisuudesta voisi suositella esimerkiksi:
ALAMÄKI, Yrjö: Kriget og Lapplands evakuering 1944-1945. - Torneå : Tornedalsrådet, 1994. - 94 bl.
BEREDSKAPSMINNEN från Övre Norrland 1939-...
Asiasanalla myynninedistäminen löytyy Porin kaupunginkirjastosta 69 teosta. Tässä uusimmasta päästä muutamia: Godin, Seth: Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita (2008), Laine, Petteri: Myynnin anatomia : anna asiakkaan ostaa (2008), Vuorio, Pauli: Myyntitaidon käsikirja : puhetaito ja tahtotila myyntityössä (2008), Bergström, Seija: Markkinoinnin maailma (2007) ja Hollanti, Jarmo: Visio : markkinoinnin soveltaminen liiketoiminnassa (2007). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja etsiä lisää kirjallisuutta aineistotietokannastamme osoitteesta: http://weborigo.pori.fi/
Kirjallisuusviitteitä löytyy myös esimerkiksi Fennica-tietokannasta, joka on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa: https://finna.fi
Yliopistokirjastojen...
HelMet-kirjastojen kokoelmista Valde Näsin ja Einar Liakan teosta "Lauttamies : vanhaa tietoa Tornionjoelta ja sen latvavesiltä" (1957) ei löydy. Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Työväenliikeen kirjastosta.
Työväenliikkeen kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
Mikäli haluatte ostaa teoksen, teidän kannattaa etsiä sitä antikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivustoja ja yhteystietoja löytyy helposti googlettamalla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
Ennen vuonna 2011 ilmestynyttä Ari Paulowin romaania Khilafa! islamin noususta Suomessa (ja muualla Euroopassa) kirjoitti ainakin Staffan Bruun, jonka aiheeseen liittyvä romaani Ajatolla Veikko ilmestyi vuonna 1995.
"Vuosi 2004. Muslimit ovat valloittaneet Euroopan. Islamin vihreä lippu liehuu hallintorakennusten katolla Tukholmasta Madridiin. Presidentti Esko Aho tekee kaikkensa, jotta Suomi ei muuttuisi islamilaiseksi tasavallaksi. Vastustaja on kuitenkin täysin ylivoimainen. Onko maan todellinen hallitsija suomalaisten muslimien uskonnollinen johtaja, ajatolla Veikko?"
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi viitteitä asiasanalla hoitoisuus.
Varsinaisesti psykiatriseen hoitotyöhön liittyviä löytyi tämä:
Raappana, Tuula
Skitsofreniapotilaan itsehoitoisuus avohoidossa / Tuula Raappana, Katri Oja-Lipasti
Seinäjoki : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, <1998>
Luulisin, että näistäkin on hyötyä:
- Patientens vårdbehov : att förstå och mäta det omätbara/ Fagerström, Lisbeth. 2000
- Potilaan hoitoisuuden mittaaminen tehohoidossa. Pro gradu, Kuopion yo/ Pitkänen, Maija-Liisa. 2000
- Potilaiden hoidolliset tarpeet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa/ Lepistö, Mervi ym. 1999
- Kirurgisen potilaan hoitoisuus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Ojaniemi, Kati...
Hei,
jatkosodan kotirintamaelämästä on kirjoitettu lukuisia kirjoja, niin romaaneja kuin tietokirjojakin, sekä elämäkerrallisia muistelmateoksia.
Finna.fi -palvelussa saa tarkennetulla haulla (asiasanat kotirintama JA jatkosota, aineistolajina kirja ja kielenä suomi) yli 900 osumaa. Jokaisen osuman kohdalla voi katsoa mistä kirjastosta se on saatavana sekä lukea pienen esittelyn teoksesta.
Myös Loisto-kirjastojen hakukoneessa saa asiasanalla "kotirintama" yli 150 osumaa.
Ystävällisin terveisin,
Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Hei,Muutama lähde mainitsee sen olevan harhautus. Kärpän nähdessään lentävät petolinnut kiinnittävät huomiota häntään ja koettavat tarttua siihen eikä muuhun ruumiiseen. Näin ollen kärpälle jää paremmat mahdolliset selvityä petolinnun kynsistä. Lähteitä mm.https://www.woodlandtrust.org.uk/trees-woods-and-wildlife/animals/mammals/stoat/https://www.explorit.org/post/the-color-changing-stoat
Kyseessä on Päätalon Kunnan jauhot.Vastaus löytyi Makupalat-sivustolta, joka on kirjastojen ylläpitämä linkkihakemisto tiedonhakuun. Tätä kautta löytyi Kai Hirvasnoron lukuppäiväkirjaln pohjaltan syntynyt johdatus Iijoki-sarjaan. Sieltä löytyy kuvaus Mikon ja Simos-Iikan inttäjäisistä. Päätalon_matkassa_Final_Netti09062013.pdf
Toisen asteen koulutuksesta saat tietoa vaikkapa Koulutusoppaasta, jonka löydät osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/kopas/
Ammatillinen koulutus- otsakkeen alta löydät eri alat, myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan, jonka alle kosmetologin tutkintokin kuuluu.
Otsikon Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset alta löydät koulujen tiedot, ks. esim. ESPOON TERVEYS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS, http://www.etso.eskk.fi/index_flash.html
Tämän kevään yhteishakuaika syksyllä alkavaan toisen asteen koulutukseen on jo mennyt umpeen, mutta lisätietoja esim. syksyn yhteishausta saat osoitteesta http://www.intermin.fi/suom/laanit/islh/yhteish.html
Kannattaa käydä tutkimassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun nimi ja tee haku.
Sieltä löytyy vastaus myös sinun kysymykseesi. Kopioin osan vastauksesta tähän:
"Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi".
Peppi on Astrid Lindgrenin lastenkirjojen tunnetuksi tekemä nimi, ruotsiksi Pippi, joka saattaa olla kutsumamuoto nimestä Filippa, joka puolestaan on Filippoksen (kreik. hevosen ystävä) sisarnimi. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4.
"Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut...
