Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
Valitettavasti en löytänyt tietoa nimimerkkiä "Tapsi" käyttäneestä henkilöstä Maija Hirvosen "Salanimet ja nimimerkit" (BJT Kirjastopalvelu, 2000), E.J. Ellilän "Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä" (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1966) tai Suomen sanomalehtimiesten liiton "Luettelo Suomen sanoma- ja aikakauslehdissä käytössä olevista nimimerkeistä" (1945) -kirjoista.
Tein myös tietokanta- ja Google-hakuja, mutta en löytänyt lisätietoa asiasta. Asiaa voisi tiedustella Suomen Kuvalehden toimituksesta, mutta jos nimimerkkiä ei ole koskaan paljastettu, sen selvittäminen voi olla vaikeaa ilman yhteyttä tuona aikana lehdessä työskennelleisiin henkilöihin.
Englanninkielen opiskelun kuvasanakirjoja on julkaistu sekä lapsille, että aikuisille. Aikuisten suomi-englanti kuvasanakirjoissa on usein mukana kolmaskin kieli.
Aikuisten kuvasanakirjoja:
-https://tinyurl.com/aikuisten-kuvasanakirjat
Lasten kuvasanakirjoja:
-https://tinyurl.com/lasten-kuvasanakirjat
Ainakin kasvatustieteen tutkimusmenetelmistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Heikkilä, Tarja: Tilastollinen tutkimus (2001), Lehtovaara, Maija. "...ihan hyvä juttu": pedagoginen löytöretki kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opiskeluun ja opettamiseen (1997), Burns, Robert B.: Introduction to research methods (2000) ja Aaltola, Juhani & Valli, Raine: Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1-2 (2001).
Osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1017071592
voit selata Turun kaupunginkirjaston aineistotietokantaa. Voit käyttää hakusanoja kyselytutkimus, tutkimusmenetelmät, metodologia, kasvatustiede ja psykologia. Voit myös käyttää hakusanaa mittarit ja katsoa löytyykö sieltä sopivaa...
”Näkökulmia koulun ja työpaikan kiusaamissuhteisiin” on itse asiassa artikkeli, joka löytyy teoksesta ”Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2006” (Prologos, 2006). Sitä ei löydy Hyvinkäältä, mutta sitä on ainakin Helsingin yliopiston Helka-kirjastoissa. Kirja on tosin sieltä tällä hetkellä lainassa. Jos haluat sen sieltä käydä varaamassa, tarvitset ensiksi Helka-kortin. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta https://finna.fi Itse tietokanta löytyy osoitteesta https://finna.fi.
”Jännitteet lääkärin ja potilaan välisessä viestintäsuhteessa” -teosta ei sitäkään ole Hyvinkäällä, mutta sitäkin on Helka-kirjastoissa. Sieltäkin kirja on lainassa, joten sen saisi vain varaamalla. Tosin Yliopiston päärakennuksen 3. kerroksen kirjastossa osoitteessa...
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
En löytänyt Elina Välke Liljamaasta muita kirjallisia lähteitä kuin Kuka on kukin -teoksen tiedot Lauri Välkkeen yhteydestä (ja myös tyttären puolison Kaarlo Heikinheimon yhteydestä). Niissä kerrotaan Liljamaan olleen piirustuksen opettaja, Välkkeen puoliso vuodesta 1929 sekä että hänen vanhempansa olivat Efraim Liljamaa ja Helena Engberg ja lapsensa Liisa s.1930 ja Eeva s.1931. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä löytyy mainintoja taitelija Lauri Välkkeestä, Elina Liljamaa vain isän, tehtailija Liljamaan, kuolinilmoituksesta.
Elina Välkkeen nimi mainitaan useammassa Viipurin taiteilijaseura näyttelyesitteessä, joten Viipurin taiteilijaseurasta voisi tiedustella, onko heillä matrikkelia, lehtileikkeitä tai arkistoja heidän...
Shoot the moon tarkoittaa verkon sanakirjojen mukaan sitä, että yrittää tavoittaa jotain, jolla saa suurimman mahdollisen menestyksen. Understanding Shoot the moon A Guide to English idioms -videossa kerrotaan, että sanonta olisi saanut alkunsa korttipelistä, jossa shoot the moon olisi tarkoittanut sitä, että otetaan riski ja tähdätään parhaaseen mahdolliseen tulokseen, https://www.youtube.com/watch?v=1EPkwKzS0doSanakirjoista löytyy muoto shoot for the moon, joka tarkoittaa myös sitä, että pyrkii siihen, mitä eniten toivoo ja pyytää sitä, mitä eniten haluaa, SHOOT FOR THE MOON | English meaning - Cambridge Dictionary. Englanti-suomi idiomisanakirjassa on esimerkki Shoot for the moon and ask them to pay your bills ja se on käännetty Pyydä...
Lumon kirjasto, jonka palautuslaatikkoon olit kirjasi jättänyt, on lauantaina avoinna klo 10-16. Palautuslaatikko on tarkoitettu nimenomaan aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa palautusta varten, ja silloin palautuspäiväksi tulee aina seuraava aukiolopäivä. Viime lauantaina laatikko oli tyhjennetty ennen aamukymmentä, ja seuraava tyhjennyskerta on vasta maanantaiaamuna.
Jatkossa kannattaa tuoda palautukset sisälle kirjaston palautusautomaattiin, niin ne tulevat heti käsitellyksi.
Tällä kerralla on poikkeuksellisesti viikonlopusta kertyneet maksut, 0,80 € otettu pois.
Lause löytyy Dalai-laman kirjasta Maailmankaikkeus atomissa: tieteen ja hengen läheneminen (Tammi, 2006) ja kuuluu näin:
"Mikäli tieteellinen erittely johtopäätöksenään osoittaisi tietyt buddhalaiset väitteet vääriksi, silloin meidän tulisi hyväksyä tieteen tulokset ja hylätä nämä väitteet."
Kirjan on suomentanut Matti Ojanperä.
Hei,eipä tuosta laskutehtävästä millään saa vastaukseksi 272. Kun lasku suoritetaan oikeaoppisesti (ensiksi sulkulausekkeet, sitten kertolaskut ja viimeiseksi yhteenlaskut), saadaan vastaukseksi 59.
Suomessa kirja on ainosastaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa:
http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?CNT=50&BOOL1=all%2Bof%2Bthe…
Voit saada kirjan kaukolainaan. Alla tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukolainan tilauslomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Libanonilais-kanadalaisen kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja Wajdi Mouawadin teoksia ei valitettavasti ole suomennettu lukuun ottamatta yhtä näytelmää, joka ei kuitenkaan ole lainattavissa yleisistä kirjastoista. Mouawadin tuotanto koostuu pääasiassa näytelmistä ja kuunnelmista. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme romaania.
Näytelmäkulman tietokannasta löytyy Mouawadin suomennettu näytelmä, Poltto (Incendies, suom. Reita Lounatvuo). Näytelmä esitettiin Kansallisteatterissa syksyllä 2008.
https://finna.fi
http://www.wajdimouawad.fr/
http://www.dramacorner.fi/fi/naytelmakulma
http://ilona.tinfo.fi/
Lastenkirjainstituutin Onnet –tietokannasta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta löytyvät seuraavat ainakin yhden kirjastoaiheisen runon sisältävät lastenrunokokoelmat :
Mansikki ja moni muu : runoja.Mervi Heikkilä ; kuvitus: Virpi Penna
Helsinki : Kirjapaja, 2009.
Kaupunkiretki : lastenrunoja. Jukka Itkonen ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
Helsinki : Kirjapaja, 2011.
Kissa kissa kissa .teksti: Tuula Korolainen ; kuvittanut Virpi Talvitie
Helsinki : Lasten keskus, 2013.
Metsärunoja lapsille. Nalle Karhu ; [piirrokset: Aleksandra Andersen]
[Helsinki] : Orson Oy HumArt, 2002.
Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa.Toimittanut Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
Helsingissä : Otava, 1980.
Varoitus...
Valitettavasti emme voi kustannussyistä hankkia kaikkia pääsykoekirjoja Lumon kirjastoon, vaan joudumme tekemään tarkkaa valintaa. Kysymiäsi kirjoja on hankittu Espoon ja Helsingin kirjastoihin. Ne ovat myös tulossa Tikkurilan kokoelmiin. Sinun kannattaa tehdä varaus HelMet-järjestelmään osoitteessa www.helmet.fi ja laittaa noutopaikaksi Lumon kirjasto. Varauksen tehdäksesi tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun. Jos Sinulla ei niitä ole, niin saat ne kirjastostasi sekä opastusta HelMetin käyttöön. Kirjavaraukset maksavat 0,50 €/kpl.
Veistäjä on Tilla Kekki. Patsaan nimi on Aikojen Saatto 2005.
Tässä lisätietoa kuvanveistäjästä
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2375
On olemassa moniosainen kirjasarja Suomen rintamamiehet täydennysosineen. Sarja on jaettu divisioonittain, eli pitäisi tietää mihin divisioonaan kyseiset henkilöt ovat kuuluneet, jotta voisi etsiä heistä tietoja. Lisäksi on olemassa kirja Isojoki sodan ja rauhan vuosina: talvisodan ja jatkosodan matrikkeli, mutta ikävä kyllä sitä ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa.
Suomen väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta ei löytynyt yhtään Vilus-etu- tai sukunimistä ihmistä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei myöskään löytynyt kirjaston nimikirjoista tai muista lähteistä.
Yksi Vilus-niminen järvi on Jämsässä:
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vilus
Joten valitettavasti tietoa nimen alkuperästä ei saatu selville.
