Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
Tampereen kaupunginkirjaston kestävän kehityksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kestkeh.htm Siellä käsitellään myös kirjastoaineiston hankintaa. Eija Kosken artikkeli: Kirjasto säästää luontoa löytyy puolestaan Kirjastolehdestä 5/1999. Lisäksi Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuntapuntarissa 3/2000 käsitellään kirjastoja ja kestävää kehitystä.
Seuraavissa tämän vuoden Helsinginsanomissa käsitellään aihetta: Helsingin Sanomat - Talous - 1.12.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 1.4.2006; Helsingin Sanomat - Kotimaa - 23.8.2006; Helsingin Sanomat - Hinta & Laatu - 19.4.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 10.3.2006;
Helsingin Sanomat - Mielipide - 22.1.2006;
Näiden lisäksi aihetta käsitellää myös seuraavissa julkaisuissa: Maatilan Pellervo 2006, nro 1, sivu 20-22; Kuntalehti 2006, nro 5, sivu 28-29.
Kaikki edellä mainitut lehdet löytyvä Pääkirjastosta Pasilassa. Yli kolme kuukautta vanhoja Helsingin sanomia voi lukea mikrofilmeiltä. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa kopioita.
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Merja Jalon Nummelan ponitalli -kirjoja on ilmestynyt tähän mennessä jo n. 70, joten tilanne on varmaankin vaihdellut aikojen kuluessa. Wikipedia sanoo asiasta näin:
"Kristianin poissa ollessa Kikka ihastuu tallin naistennaurettajaan Repeen, ja salasuhde kukoistaa..."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Repen ja Kikan seurustelusta on kysytty palvelussa ennenkin. Löydät aiemmat vastaukset palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuruutuun Nummelan ponitalli:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Tapani Baggesta löytyy tietoa ainakin kirjoista Koskinen: Harkittu murha, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3, Luovuuden lähteillä ja Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Tervetuloa lainaamaan!
Arvioinnista on tarjolla todella monenlaista kirjallisuutta. Tietämättä tarkemmin tutkimusaiheestasi, antaisin seuraavan neuvon.
Mene internetissä maakuntakirjastojen yhteishakusivulle:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
ja valitse täältä omaa kuntaasi lähellä oleva maakuntakirjasto. Kirjoita asiasanakenttään sana "arviointi" ja katso,mitä tuloksia saat. Uskon, että näin varmasti löydät itsellesi sopivaa kirjallisuutta. Kannattaa sitten aluksi kysellä kirjoja omasta kirjastostasi ja sen jälkeen esim. oman kirjaston kautta kaukolainaksi vaikkapa jostain maakuntakirjastosta.
Kyseessä voisi olla Yökyöpelit -lastenohjelma, vaikkei Seela Sella esittänyt kummitusta vaan roolinimi oli Mahtimummeli Päätäi Väätäinen.
Yökyöpelit on Ylen tuottama 13-osainen lastenohjelma, joka esitettiin Pikku Kakkosessa kevättalvella 2015. Sarja perustuu Yökyöpelit-lastennäytelmään, jonka ensi-esitys oli Helsingin Kaupunginteatterissa keväällä 2011. Näytelmän ja televisiosarjan pohjana ovat Laura Ruohosen kirjoittamat ja Erika Kallasmaan kuvittamat kirjat Allakka pullakka ja Yökyöpelit.
Musiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, ja kappaleet on julkaistu myös albumilla Yökyöpelit. Ohjelman koreografiasta vastasi Marjo Kuusela. Juoni: Agenttinero Narun ( Martti Suosalo)auto katoaa merkillisesti ja autoa etsiessään agenttinero päätyy...
Laina-aikaa jatketaan automaattisesti huhtikuun 20. päivään asti. Sulun aikana ei kerry myöhästymismaksuja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Hei, onpa ikävää kun kun sait muistutuksen myöhässä. Meille on tärkeää saada tietää kirjastojärjestelmämme teknisistä ongelmista. Laitathan vielä palautetta osoitteeseen https://helmet.fi/fi-FI/helmetpalaute(92767)
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
Seuraavista teoksista löydät tarvitsemaasi kuvamateriaalia: - Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria II, Vammala 1989,ISBN 952-90054-3-1,
- Lehtinen: Rahwaan puku, Helsinki 1984, ISBN 951-9074-87-2 sekä Lönnqvist: Kansanpuku ja kansallispuku, Keuruu 1979, ISBN 951-1-05176-8. Teosten saatavuuden näet osoitteesta http://www.helmet.fi . Tällä hetkellä kaikki löytyvät esim. Töölön kirjastosta, josta ne voit noutaa tai pyytää lähettämään toiseen kirjastoon.
Tämän kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Alan erikoiskirjastoja Helsingissä ovat Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto, yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm, ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto, yhteystiedot sivulta http://www.rusin.fi/. Lisäksi on olemassa erityinen Venäjä-info Suomi-Venäjä seuran yhteydessä, yhteystiedot sivulla http://www.venajaseura.com/venaja_info/venaja_info.htm. Useilla venäläisillä kirjastoillakin on toki omat sivunsa internetissä, linkkilista löytyy esim. aihehakemistosta http://www.ru (sivut englanniksi ja venäjäksi).
Alison Uttleyn possukirjoja ei ole suomennettu eikä Helen (Axford) Morganilta ole suomennettu mitään. Asia on tarkastettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi .
Vuosina 2007-2008 vietettiin rytmimusiikin teemavuotta. Teemavuoden aikana laadittiin selvitys rytmimusiikin asemasta musiikkioppilaitoksissa. Kysely rytmimusiikista lähetettiin Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton taiteen
perusopetusta antaviin jäsenoppilaitoksiin. Rytmimusiikilla selvityksessä on tarkoitettu kaikkia jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja kansanmusiikeiksi miellettyjä musiikin tyylilajeja.
Selvityksen mukaan pop/jazzmusiikin opetuksen määrä ja
prosentuaalinen osuus kokonaisviikkotuntimäärästä oli 7,6 % ja kansanmusiikin osuus 1,0 %. Jäljelle jäävä "muu" 91,4 % on käytännössä klassista musiikkia.
Koko selvitys löytyy täältä:
http://www.musicedu.fi/easydata/customers/sml/files/Teemavuosi/...
Tästä Barry Mannin ja Cynthia Weilin laulusta ovat julkaisseet suomenkielisen version Pertti Reposen käännöstekstiin "Mä tuskin vielä uskon" Arto Sotavalta vuonna 1970 ja Vesa Haaja vuonna 2017.
Verkkokirjastossa (https://satakirjastot.finna.fi/) voi uusia koko perheen lainat yhdellä kirjautumisella. Tähän tarvitaan jokaisen perheenjäsenen kirjastokortin numero ja PIN-koodi, jonka saa kirjastossa käymällä. Lainat voi myös uusia puhelimitse; lainauspalveluiden numero on 02-623 4200.
