HelMet-luettelosta löytyy kaksi ruotsinkielistä teosta, jotka liittyvät Hildegard Bingeniläisen kasvilääketieteeseen:
Schweiger, Anita – Kammerer, Susanne:
Hildegard av Bingens örtabok : förebygg och hela. Stockholm, 1998 (ISBN 91-7085-197-2)
Hildegards kök : råd och recept för ett liv i hälsa enligt Hildegard von Bingen (sammanställning Ellen Breindl). Göteborg, 2000
(ISBN 91-7085-207-3)
Kaukolainana voit tilata seuraavan julkaisun. Teos on tilattavissa Ruotsista.
Hertzka, Gottfried – Vatheur, Ingeborg: Så botar Gud: den heliga Hildegards medicin som ny naturläkemetod. Visby 1993.
(ISBN 91-7400-212-0).
Kaukopalvelulomake ja tarkemmat tiedot kaukolainauksesta ja kaukopalvelumaksuista löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta. Alla...
Voit selata Taivalkosken kirjaston aineistoa tietokannasta, joka löytyy osoitteessa: http://taivalkoski.kirjas.to/. Valitsemalla tiedonhaku ja kirjoittamalla etsityn teoksen nimen, saat selville, että Taivalkosken kirjastossa on etsimäsi teos.
Kyseessä on todennäköisesti Aleksanteri II ajalta oleva kupariraha. Vuonna 1875 kyseistä 5 pennin kuparikolikkoa lyötiin 1,000,189 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot:
Paino: 6,40 g
Läpimitta: 25,0 mm
Syrjä: sileä
Metalli: kupari
(http://www.kolumbus.fi/terho.vainio/raha/katalogi.htm sekä kirja: Suomessa käytetyt rahat)-
Helsingin Numismaattisen yhdistyksen joulukuussa 2006 pidetyssä huutokaupassa oli Suurruhtinaskunnan ajalta oleva 5p kolikko vuodelta 1875 ja hinnaksi oli arvioitu 10 euroa(olettaisin, että kyse euroista). (http://www.hnynumis.org/auction/hny_2_2006.pdf)- Rahan arvohan on riippuvainen rahan kunnosta,lyöntimäärästä, mahdollisista poikkeamista rahassa ym. eli kannattaa käydä kysymässä tarkempi hinta alaan erikoistuneelta...
Turun Sanomat on luettavissa näköislehtenä kolme kuukautta taaksepäin Helmet-kirjastojen asiakastyöasemilta ePress –palvelun kautta. Aamulehti ja Iltalehti ovat taasen luettavissa kolme kuukautta taaksepäin PressDisplay –palvelun kautta. Molemmissa palveluissa on myös sanahaku tekstiin.
Iltasanomat löytyy Arkisto –tietokannasta vuodesta 1990 kuluvaan päivään; tietokanta toimii hakusana pohjalta. Tietokanta on vain henkilökunnan käytössä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Pasilan kirjastosta löytyy Iltasanomat ja Iltalehti joko paperisena tai mikrofilmattuna.
Kansalliskirjastosta löytyy Aamulehti ja Turun Sanomat mikrofilmattuna. Kansalliskirjastosta kerrottiin, että Aamulehti on nyt kuvattuna 31.5.2012 asti ja Turun Sanomat 30.7....
Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Tilastokeskuksen kirjaston mukaan tällaista tietoa ei tilastoida, eikä asiaa muutakaan kautta valitettavasti saatu selville.
Viinan kotipoltto lakkautettiin Suomessa vuonna 1866. Samalla alkoholijuomien valmistuksesta tuli tehdasmaista ja valvottua. Juotujen alkoholijuomien määrät kuitenkin lisääntyivät ja alkoholipolitiikka kiristyi vuosisadan loppupuolella. Maaseudulla paloviinan vähittäismyynti tehtiin luvanvaraiseksi. Kaupungeissa anniskelu- ja myyntilupia annettiin anniskeluyhtiöille, joiden tietyn rajan ylittänyt voitto meni yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Näillä varoilla rakennettiin mm. kouluja ja kirjastoja. Porissa anniskeluyhtiö rahoitti kirjastojen rakentamista ja uusien kirjojen hankintaa.
Lähteet: Granfors: Porin kaupunginkirjasto 1858-1958; Haatanen: Suuriruhtinaskunnasta hyvinvointivaltioon; Suomen taloushistoria 2
Mosaiikkitaiteesta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Tampereelta ja muista Piki-kirjastoista (16 kirjastoa Pirkanmaalla). Esim. Paul Sigginsin teos The Mosaic Sourcebook on Tampereen kaupunginkirjastossa ja sen voi pyytää kaukolainaksi Vammalaan. Tampereen ja muiden Piki-kirjastojen kokoelmia voi katsoa osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan HAKU-painikkeen takaa. Asiasanalla mosaiikit saa 40 viitettä. Niitä kannattaa tietenkin tutkia tarkemmin, teokset ovat hyvin eritasoisia. Kaukolainaksi voi pyytää teoksia, joita ei ole omassa kotikirjastossa. Vammalan (ja muidenkin) kirjastojen kokoelmia voi tutkia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Vammalasta löysin asiasanalla mosaiikit 12 teosta.
Suomessa ainakin ympäristönsuojelulaki ja kaivoslaki säätelevät kullankaivuuta. Lait löytyvät Finlexistä:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621
Tietoa kullankaivuusta Yhdysvalloissa Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n sivuilta. Suomeksi emme valitettavasti löytäneet tietoa:
https://www.epa.gov/regulatory-information-sector/mining-except-oil-and…
https://www.epa.gov/international-cooperation/reducing-mercury-pollutio…
Tietoa myös American Geosciences Institute (AGI) -järjestön sivuilta:
https://www.americangeosciences.org/critical-issues/faq/what-are-regula…
Karjalaisjuurien sukututkimus kannattaa aloittaa Katiha-tietokannasta. Valitsemalla haettavaksi seurakunnaksi Muolaan ja sukunimeksi Leiposen niin osumia tulee useita. Alle 100 vuotta sitten syntyneistä eli todennäköisesti elävistä ihmisistä siellä ei ole tietoja. Muolaan seurakunnan digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.
Karjalaisevakoista koottiin myös 1970-luvulla neliosainen hakemisto Siirtokarjalaisten tie, josta voisit löytää isoäitisi perheestä tietoja.
Lisää lähteitä ja ohjeistusta voi katsoa Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.
Pentti Kopsan kokoaman Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -listauksen perusteella 3. Hall.K. ja 23.Sv.K. ovat sama yksikkö, joka on vaihtanut 1943 nimeään. 1. Hallintokomppanian sotapäiväkirja on säilynyt, ja se viittaisi komppanian toimineen miehitetyn alueen hallintotehtävissä mm. Vuokkiniemen alueella. 3. Hallintokomppanian tai 23. Sotavankikomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta voisi olettaa myös 3. Hallintokomppanian toimineen miehityshallinnon tehtävissä. Lisätietoja aiheesta voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hyytiä, O. (2008). "Helmi Suomen maakuntien joukossa": Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Edita.
Laine, A. (1982). Suur-Suomen kahdet kasvot: Itä-Karjalan siviiliväestön asema...
Valitettavasti ammattitaitomme ei tällä palstalla riitä taiteen tai antiikin arviointiin. Apua kannattaa kysyä esim. taidehuutokauppoja pitäviltä yrityksiltä esim. Bukowski ja Helander. https://www.bukowskis.com/fi https://helander.com/#/home
Kansallisgalleriasta löytyy Holmqvistin töiden kuvia. Linkki Kansallisgalleriaan
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi löytyy teoksia päänsärystä. Valitse aihehaku ja kirjoita aiheeksi päänsärky tai migreeni. Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
Päänsärky / asiantuntijat: Markus Färkkilä, Ilari Paakkari ; toimittanut Saana Saarinen. Helsinki : Duodecim : Suomen apteekkariliitto, 2002
Päänsärky ja sen hoito / [Veikko Aalberg .. et al.] ; [päätoimittaja: Markku Partinen]. [Klaukkala] : Recallmed, 1992.
Tässä on Suomen migreeniyhdistyksen kotisivu:
http://www.migreeni.org/
Muita päänsärkylinkkejä:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=14855
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,4484,1988
http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2509&...
Eurooppalaista yhteiskuntaa harvoin käsitellään tutkimuksissa yhtenä kokonaisuutena. Aalto-kirjastojen tietokannasta löydät joitakin aiheeseesi sopivia teoksia hakemalla esim. asiasanoilla yhteiskunnallinen muutos ja Eurooppa. Sieltä löytyy kirjoja, kuten Anthony Giddens: Europe in the Golden Age sekä Maija Metsä (toim.): Tuleva tuhat. Yhteiskunnan muutosta yleisesti käsittelevistä kirjoista, kuten "Arvot, moraali ja yhteiskunta : sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen" voisi myös olla hyötyä aiheesi kannalta. Muita asiasanoja joita kannattaa kokeilla ovat kehitys ja yhteiskuntakehitys.
Aalto-kirjastojen haku: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Jyväskylän kirjaston koneilla on käytössä Aleksi-tietokanta, josta voit...
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
"Pitkänsillan väärällä puolella" on verkkoteos (http://www.pitkasilta.hai.fi/), jonka olennaisia osia ovat tekstin ja kuvien lisäksi ääni- ja videonäytteet. Sitä ei siis valitettavasti ole saatavana kirjamuodossa. Kallion kirjaston käsikirjastossa on kuitenkin (tekijöiden luvalla) luettavana paperikopiot teoksesta niiltä osin kuin on mahdollista (tekstit, kuvat, tiedon lähteet).
Kyseessä on Aristoteleen Retoriikan II kirjan 14. luvun alku, joka kuuluu suomennettuna näin:
"On selvää, että elämänsä kukoistuskautta elävät ovat luonteeltaan edellä kuvattujen välissä. Heiltä puuttuu kumpienkin liioittelu.
He eivät ole liian luottavaisia, sillä sellainen olisi äkkinäisyyttä, eivätkä liian pelokkaita, vaan heillä on kumpaakin hyvässä suhteessa.
He eivät luota kaikkiin olematta kuitenkaan epäuskoisia, vaan pikemminkin muodostavat totuudenmukaisen käsityksen." (suo. Paavo Hohti)
Apollo-avaruusaluksien Saturn V -kantoraketeissa käytettiin toisen ja kolmannen vaiheen ajoaineena nestemäistä vetyä ja nestehappea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturn_V
Carolyn Keene on nimimerkki, ei oikea ihminen. Ainakin 13 ihmistä on kirjoittanut nimimerkillä Carolyn Keene.
Löydät aiempia Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelusta kysyttyjä kysymyksiä Carolyn Keenestä tästä linkistä.
