Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Olemme yhdessä musiikista vastaavan erikoiskirjastonhoitajan kanssa yrittäneet löytää suomenkieliset sanat tähän kappaleeseen, mutta valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään tekstiä painetussa muodossa.
Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä...
Helmet-tietokanta ei itsessään tallenna käyttäjän tekemiä hakuja. Ainoastaan ne haut säilyvät, jotka käyttäjä tallentaa itse. Selaimen asetuksista riippuen hakukenttään syötetyt haut voivat säilyä selaimen välimuistissa, kunnes ohjelma suljetaan ja välimuisti tyhjennetään.
Oulun kaupunginkirjastossa on lainattavana UT:n kreikka-suomi sanasto, 2001 ja lukusalista löytyy lisäksi Gyllenberg, Rafael : Uuden testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja, 1978. Oulun yliopistossa on kreikka-saksa-sanakirjoja, aika vanhoja.
Kritiikkiportti osoitteessa http://www.kritiikkiportti.fi on hyvä paikka lähteä etsimään kirjojen arvosteluja. Tässä pari sieltä löytynyttä ”Ella ja Yön ritarit” -kirjaa koskevaa arvostelua:
Helsingin Sanomat – http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Mik%C3%A4+Patea++nyt+vaivaa/HS2010090…
Turun Sanomat – http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/kirjat/174407.html
Muita Parvelan kirjoja voit etsiä Kritiikkiportista kirjan nimellä. Varmuuden vuoksi voit laittaa vielä hakusanoihin kirjan nimen lisäksi kirjailijan nimen, jotta esiin tulevat ainoastaan Parvelan kirjat.
Mukavaa kevättä myös sinulle!
Lp-levyille, sen paremmin kuin muullekaan aineistolle ei ole määritelty mitään tarkkaa, yksittäistä korvaussummaa. Summa määräytyy pääasiassa hankintahintojen perusteella ja on lp-levyjen kohdalla yleensä n. 20-120mk.
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
Lauri Pohjanpäältä löytyy tuo ajatus postillassa Katso Jumalan Karitsa (1957):
Hauta on avannut porttinsa. Me emme enää sure poismenneitä rakkaitamme niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Me näemme heidät jälleen. He ovat menneet vain hetkistä ennen meitä. Ei ole kuolemaa, on vain ovi toiseen elämään.
Postillasta voi lukea esimerkiksi Esko Miettisen blogikirjoituksesta, https://kkyry.fi/blogi/16-miten-ihastuin-vanhoihin-kristillisiin-kirjoi….
Samankaltaisia säkeitä löytyy myös runoista. Lauri Pohjanpään Valitut runot -kirjassa (8. painos vuodelta 1979) s.226-228 Pääsiäisyö-runon loppupuolella:
Ma tahtoisin maan yli kuuluttaa:
ei ole, ei ole kuolemaa!
Oi tähdet, tähdet te julistakaa:
ei ole kuolemaa!
Löytyi myös...
Kävin läpi kirjastomme hyllystä löytyvän J.H. Erkon runovalikoiman Hopeahelmiä (Karisto, 1989) ja Project Gutenbergin sivuilta löytyvät Kootut teokset 1: Runoelmia 1868-1885 ja Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906, joissa pitäisi olla melko kattavasti hänen runotuotantoaan, mutta en löytänyt runoa, joka alkaisi etsimälläsi säkeellä. Runossa "Yksin" teoksessa Kootut teokset 2 on lähinnä etsimääsi säettä vastaava säe: "Yksin astelen murhemielin, /Olen matkalla murtua." Kannattaa vielä selailla läpi Project Gutenbergin sivuilta löytyvät Kootut teokset, mikäli jokin runoista vaikuttaisi tutulta, vaikka ei olisikaan ihan juuri tuossa muodossa mitä etsit:https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=juhana+heikki+erkko&subm…...
Tarkistelin useista sanakirjoista (mm. Talvitie, Tekniiknan ja kaupan sanakirja, tavallinen Englanti-Suomi suursanakirja, sekä nettitermistö Iaten osoitteessa (http://iate.europa.eu ), ja oletettavin vastine on valolaji (illuminant), ja standard illuminantille Iate antaa käännökseksi normivalonlähde. Eksaktia valokuvausalan sanastoa en valitettavasti löytänyt.
(Päiv.22.10.2007)
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä...
EU-kääntämisestä voit saada tietoa osoitteelta http://europa.eu.int/comm/dgs/translation/index_sv.htm, jossa on "Eu kommissionens översättningstjänst". Suomen kielen käyttöohjeita löytyy osoitteelta http://europa.eu.int/comm/translation/bulletins/kielik/index.htm. Myös http://www.kotus.fi/ löytyy hyviä vinkkejä ja sieltä voi valita myös ruotsinkielisiä sivuja. Toinen hyvin käytännöllinen osoite on "Publikationshandboken", http://eur-op.eu.int/code/sv/sv-cover.htm, josta löytyy mm. "Särskilda regler för svenska språket". Siellä viitataan myös "Anvisningar för översättningsarbetet". Se on Brysselissä tehty vuonna 1995, juuri kääntäjille apuvälineeksi tarkoitettu pieni vihko, jota minun saamieni tietojen mukaan ei ole päivitetty ja osaksi...
Omaelämäkerrallisin taitaa olla Kilpikonna ja olkimarsalkka, joka kertoo Variksen avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa vuosina 1967-75. Myös hänen pakinakokoelmissaan (Esiäiti kellarissa ja muita juttuja, Tippaleipä kaalipadassa ja muita ilmiöitä) on vahvasti kirjailijan omaan elämään pohjautuvia tekstejä. Toisaalta novellikokoelmaan Muotokuvamaalarin tytär sisältyy essee Muistin että unohdin, joka peilaa novellien teemoja kirjailijan omaan elämään ja henkilöhistoriaan.
Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi.
Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle.
Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/
Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. ...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkossa. Helmet-palveusivustolta löydät linkin Verkkomaksaminen, josta voit kirjautua maksamaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Lisätietoa maksamisesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Sekä etu- että sukunimenä tunnettu Quinn on anglisoitu muoto gaelinkielisestä sukunimestä Ó Cuinn ('Connin jälkeläinen'), joka pohjautuu gaelin "johtajaa" tai "päällikköä" merkitsevään sanaan.
Lähteet:
Patrick Hanks, Babies' names
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames
Hei,
Voisiko kirja olla vuonna 1980 suomennettu A. J. Dawsonin "Urhoollinen Finn : kertomus irlanninsusikoiran elämästä"?
Julkaistu Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa, jossa on julkaistu myös tuo Londonin Valkohammas (sekä saman kirjailijan Jeri & Jerin veli, tosin nämä koirat ovat irlanninterrierejä).
