Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi Muonion kunnan pääkirjastoon, sinun on tehtävä siellä kaukolainapyyntö, jolloin kirjasto tilaa haluamasi aineiston sinne. Kirja löytyy MANDAn eli yleisten kirjastojen yhteisluettelon mukaan Tampereelta ja Helsingistä.
Valitettavasti tämä vastaus vuodelta 2016 pätee yhä. Vuosina 1990 - 2000 tehdystä sarjasta Are You Afraid of the Dark? (Pelottaako?) ei ole julkaistu DVD- tai Blu-ray-versiota, jossa olisi suomenkieliset käännöstekstit. Vastauksessa mainittu kaksi sarjan jaksoa sisältävä videokasetti Pelkäätkö pimeää? näyttää myös poistuneen kirjastojen kokoelmista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-televisiosarja-mahtaa-olla-kyseessa
Sarjaa ei näytä myöskään löytyvän suomeksi tekstitettynä mistään suoratoistopalvelusta. Yle Areena on esittänyt sarjan vuonna 2019 alkanutta uusioversiota vuonna 2021.
Lähteet:
https://areyouafraidofthedark.fandom.com/wiki/Are_You_Afraid_of_the_Dar…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/26/...
Aikaisemmassa parin vuoden takaisessa vastauksessa on pohdittu samankaltaista kysymystä ja oltu jopa Otavaan yhteydessä asian suhteen: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-ovatko-reseptit-pysyneet?language_content_entity=fiKuten kyseisessä vastauksessa tulee ilmi, kirjan uusissa laitoksissa on tapahtunut suuria muutoksia 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Jo aikaisemmasta vastauksesta ilmenevien tietojen lisäksi Finna-hausta selviää, että vuoden 1987 48. painos, vuoden 2000 61. painos sekä vuoden 2008 74. painos kuvailee itseään "täysin uudistetuiksi".
"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin)
Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa.
Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946
Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926)
Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Alkuperäinen Helsinki näyttäisi olevan suunnilleen nykyisen Eteläisen suurpiirin alueella. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos
"Helsingin eteläisessä suurpiirissä oli vuoden 2014 alussa asukkaita 106 201" https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki#cite_note-hki2014-1
Viimeisimmät netissä julkaistut tiedot Helsingin asukasluvusta ovat vuosien 2018-2019 vaihteesta. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_Maki_Vuori.pdf
Hasselin kirjoissa liikutaan lähes kaikilla Euroopan sotanäyttämöillä. Englantilaisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel) mukaan kirjailija kertoi aiemmin taistelleensa Suomen jatkosodassa ja saaneensa Mannerheim-ristinkin, mutta on myöhemmin poistanut elämäkertatiedoistaan tämän vaiheen. Valitettavasti ulottuvillani ei nyt ole kaikkia Hasselin kirjoja, mutta käytettävissä olevien tietojen mukaan (Veikko Junnilan selostus Arvostelevassa kirjaluettelossa 1982, s. 93) ainakin 'Sotaoikeudessa' (alkuteos 1978, suomennos 1981) ollaan Suomessa (vaikkakin Junnilan mukaan paikallistuntemus on kovin hatara).
Bonanza-sarjaa on esitetty TV 2:ssa vuonna 1998 lauantaisin klo 10 ja vuonna 1999 keskiviikkoisin iltapäivällä. Lassie-sarjan esittämisestä en löytänyt tietoja 90-luvun tv-ohjelmatiedoista.
Lue lisää Bonanzasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonanza
ja Lassiesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lassie
Kouvolan pääkirjastossa voi käydä itse tutkimassa vanhoja tv-ohjelmatietoja esim. Kouvolan Sanomista mikrofilmeillä. Aika tulee varata kirjaston lehtisalista puh. 020615 5238.
90-luvun alussa oli kolme pääkanavaa TV 1, TV 2 ja TV 3. TV 3:sta tuli MTV 3 vuonna 1993. Nelonen aloitti vuonna 1997.
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
Hei,
Markkinatutkimusyritys Kantarin mukaan (https://www.kantar.fi/uutiset/koronaviruksen-vaikutukset-kansalaisten-a…) korona vaikutti etätöihin seuraavasti. "Etenkin johtajat ja ylemmät toimihenkilöt työskentelevät tällä hetkellä kotoaan käsin. Heistä 63 prosenttia kertoi tekevänsä työnsä etänä. Alemmista toimihenkilöistä niin tekee selvästi harvempi (37 %). Työntekijöistä vain 18 prosenttia on etätyössä."
Tästä ei tosin käy ilmi, kuinka iso osa niistä, jotka voivat tehdä etätöitä, olivat lomautettuina tai muusta syystä eivät työskennelleet etänä työpanoksen tarpeen pienenemisen takia. Tilastointia hankaloittaa myös se, että suurin osa etätyöstä on osittaista, jolloin etätyön osuus voi vaihdella runsaastikin....
Toivo Kuulan jousikvartetolle säveltämän teoksen Suomalaisia kansanlauluja (Kansanlaulusikermä, opusnumeroimaton) laulut ovat Yksin istun ja lauleskelen, Lohduton, Koiviston polska, Joulupuu on rakennettu, Mun sydämestäni rakastan ja Suursaaren suurta polskaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5450347
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Valitettavasti Arne Norlinin laajasta tuotannosta ei ole suomennettu mitään, ei siis myöskään Halvan-kirjoja.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au031aa104-a17f-4efc-b4b7-3…
https://forfattarformedling.se/forfattare/arne-norlin/
Kyseinen kohta näyttää löytyvän Kalevalan viidennestä runosta, säkeestä 208 eteenpäin:
"Enkä nyt tuota tieäkänä,
Miten olla, kuin eleä,
Tällä ilmalla asua,
Näillä mailla matkaella;
Oisiko emo elossa,
Vanhempani valvehella,
Sepä saattaisi sanoa,
Miten pystössä pysyä,
Murehisin murtumatta,
Huolihin katoamatta,
Näissä päivissä pahoissa,
Apeissa mielaloissa!"
Lähde: Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen, Juhana ja Sykäri, Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://kalevala.finlit.fi
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen yhteydessä toimivaan Elokuvakerhopalveluun. Elokuvakeskuksesta saa neuvoja ja palvelu mm. välittää elokuvia suomalaisille elokuvakerhoille ja järjestää koulutusta.
http://www.vselokuvakeskus.net/
Kylvölannoituksesta ja siihen käytettävistä lannoittimista löytyy tietoa esim. Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilta, linkki http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/toim…
Jyrsimisestä ja jyrsimistä saat tietoa myös saman tahon sivustolta, linkki http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/toim…
Kysymyksestä ei ilmene, miltä kantilta integriteettiä tarkastellaan. WSOY:n Suuren sivistyssanakirjan (v. 2000) mukaan integriteetillä tarkoitetaan 1) puhtaus, eheys, vakavuus, 2) koskemattomuus, vars. valtakunnan alueen loukkaamattomuus.
Ihmisen integriteettiä voidaan tarkastella esim. hoitotyön kannalta, ja sitä koskeva aineisto löytyy kirjastossa lääketieteellisen materiaalin joukosta, samoin kuin myös seksuaalista integriteettiä käsittelevä aineisto. Tämä aineisto sijaitsee Vaasan kaupunginkirjastossa Luonnontieteet ja tekniikka- osastolla.
Tarkasteltaessa integriteettiä yleisemmin etiikan ja kristillisen etiikan kannalta tietoa voi etsiä Vaasan kaupunginkirjastosta Maat ja kulttuurit -osastolta.
Tarkasteltaessa integriteettiä esim....
Tässä muutamia tunnetuimpia: Racine, Montesquieu, Voltaire, Diderot, Rousseau, George Sand, Merimee, Alexandre Dumas (vanhempi ja nuorempi) sekä Baudelaire.
Tarkempia tietoja löydät teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5,6,7,8 ja 9.
