Kyseessä on ruotsalainen kirjailija Elsa Carlsson. Hän on ilmeisesti eri henkilö kuin hänen täyskaimansa, joka oli tunnettu näyttelijä. Kirjailijasta löytyy hiukan tietoja osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3852939-850e-44a8-8d3e-06a99d761946. Häneltä on myös suomennettu muutama teos.
Kiitos myös mukavasta kirjastomuistosta!
Arabian signeerauksia löytyy antiikkiliikkeiden sivuilta, esim. Wanha Elias ja Signaturer-sivustosta.
Kupittaan saven signeerauksia löytyy ruotsalaisesta Signaturer-sivustosta.
En löytänyt signeerausta KR listoista, mutta Arabialla olisi Kristina Riska ja Kristiina Roos, joiden alkukirjaimet olisivat nuo.
Englantilaiselta posliinisivustolta voi tutkia laajemman alueen keramiikkaa.
Lisäapua voisi kysyä Arabialta tai Hagelstamilta.
Maakohtaisia markkinaosuustietoja ei valitettavasti löydy tilastoista eikä myöskään verkosta. Tiedot Suomen markkinaosuuksista lienee parhaiten Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:llä, mutta valitettavasti heillä ei ole omia verkkosivuja, joten kannattaa kysyä suoraan heiltä, puh. (09) 441 651.
Kainuun Sanomat ei ole ilmestynyt 6.7. vuonna 1927. Lähimmät päivät ovat edellinen päivä eli 5.7.1927 ja seuraava päivä eli 7.7.1927. Lehti on Kajaanin kaupunginkirjastossa mikrofilmatussa muodossa ja siitä voi saada kopioita, joiden laatu voi vaihdella ja osa kopioista voi olla heikkolaatuisia. Lehden yksi sivu joudutaan kopioimaan kahdessa osassa ja asiakkaan on itse huolehdittava sivujen yhdistämisestä. Sähköistä kopiota siitä ei ole mahdollista saada. Em. päivien lehdet ovat nelisivuisia, jolloin niistä tulisi kahdeksan kopiota/lehti. Kopion hinta on 0,50 e/sivu.
Kopiot voidaan toimittaa asiakkaan kotipaikkakunnan kirjastoon kaukopalvelun välityksellä. Eli asiakas pyytää kotipaikkakuntansa kirjastoa tekemään kaukopalvelupyynnön...
Arnulf Överlandin runo nimeltään Runo kuolemasta (alkuperäinen nimi En dikt om döden) löytyy teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. ja suom. Aale Tynni, Wsoy, 2004 (sivut 900-907)
Teos näyttää olevan Kauhajoen kirjastossa hyllyssä. Saatavuuden voi tarkistaa Krannit-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://194.137.230.34/Krannit?formid=form1
Maistraatille tai väestörekisterikeskukseen voi ilmoittaa suoramarkkinointikiellosta:
http://vrk.fi/default.aspx?docid=218&site=3&id=177
Tämä kielto ei kuitenkaan koske puhelinmyyntiä. Väestörekisterikeskuksella ei ole tietoa puhelinnumeroista, joten heidän kauttaan puhelinmyyntiä ei saa estetyksi. Täydellistä tapaa estää puhelimitse myyntiä ei ole.
On olemassa kaupallisia toimijoita, jotka lupaavat estää puhelinmyynnin. Esimerkiksi Asiakkuusmarkkinointiliitto lupaa, että liiton jäsenyritykset luopuvat puhelinmarkkinoinnista kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Muiden liittojen jäsenyritykset voivat kuitenkin edelleen jatkaa markkinointiaan.
http://www.asml.fi/rajoituspalvelut/kuluttajille/puhelintarjonnan_rajoi…
Internetistä löytyvän suomenkielisen Raamatun sanahakuohjelman mukaan tuollaista lausetta ei Uudesta testamentista löytyisi. Lähimpänä sisällöllisesti taitavat olla seuraavat jakeet:
Matt. 10:20 ("Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki")
Mark. 13:11 ("Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.")
Room. 8:26 ("Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.")
2. Kor. 4:13 ("Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: 'Minä uskon, ja...
Rautatiemuseosta kerrottiin, että heiltä löytyy radanrakennuskertomuksia joissa on yleensä kerrottu työntekijöiden henkilömäärät. Joissakin on jopa ylempien henkilöiden nimilistoja mutta ei kaikissa. Oulun radan ja Tampere-Seinäjoki radan kertomuksissa ei ole henkilöiden nimilistoja. Henkilömäärät löytyvät taulukoiden muodossa työtehtävien mukaan.
Kansallisarkistossa saattaa olla satunnaisia henkilökortistoja, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa ei taida olla näiltä ajoilta missään.
Rautatiemuseon verkkosivu ja museon kokoelma- ja tietopalvelun yhteystiedot löytyvät alta:
https://rautatiemuseo.fi/
https://rautatiemuseo.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelu
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-...
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore
Ainakin alla olevissa teoksissa käsitellään sisaruskateutta:Anneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7307452Hannele Laukkanen: Veela https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7002102Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7038346Johan Bargum: Syyskesä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1846Margaret Atwood: Sokea surmaaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1274Raisa Lardot: Siskonpeti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_21209Tamara McKinley: Tuulenkukat https://...
Kaupunginarkistosta löytynee Niittytien nykyinen nimi. Sieltä saamani neuvon mukaan on toimittava näin: Kaupunginarkistosta löytyy 1930-luvulta peräisin oleva kartta, josta kadun sijainnin ehkä voi varmistaa, ja sen jälkeen verrata kadun sijaintia nykyiseen kiinteistökarttaan.
Kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Old Bailey on viralliselta englanninkieliseltä nimeltään Central Criminal Court. Maria Paukertin matkaoppaassa nimeltä Lontoo ympäristöineen (1990) nimi on suomennettu keskusrikostuomioistuimeksi. Internetistä löytyy muitakin suomalaisia käännöksiä näkökulmasta riippuen, esim. Englannin rikosoikeuden päätuomioistuin, Lontoon rikosoikeus ja Old Bailey -oikeusrakennus.
