Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvässä Fineli-tietopankissa voi vertailla erilaisten elintarvikkeiden koostumuksia. Tietopankin mukaan pekaanipähkinää (sadassa grammassa 72.0 g rasvaa) rasvaisempi on macadamiapähkinä eli australianpähkinä (75.8 g). Jos otetaan huomioon kasvikunnasta saadut jalosteet, niin kasviöljythän ovat 100-prosenttista rasvaa.
Lähteet:
Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://fineli.fi/fineli/fi/index
Luotettava lähde markka-aikojen hintatietoihin on Tilastokeskuksen 1976 alkaen neljä kertaa vuodessa julkaisema Kuluttajahintatilasto.Suomen Pankin rahamuseon Rahan arvon vaihtelu -laskurilla voi tarkastella markka-aikaista ostovoimaa tiettyjen elintarvikkeiden hintojen osalta haluttuna vuotena. Esim. 1960 (suluissa vastaava rahamäärä 2024 euroina): Työmiehen tuntipalkka 252,00 Mk (17,39 EUR)Voi, 500 g 232,00 Mk (3,03 EUR)Peruna, 1 kg 23,66 Mk (0,91 EUR)Kahvi, Paahdettu 500 g 520,0 Mk (3,95 EUR)Alkoholi, Pöytäviina, 0,5 l 670,00 Mk (14,79 EUR)Lähteet:Tilastokeskus (stat.fi)Suomen Pankin rahamuseo
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1) kertoo, että Heta-Leena-nimeä on annettu Suomessa yhteensä alle 30 kertaa. Nimihaku ei valitettavasti erittele lukumäärää tarkemmin, kun on kyse harvinaisesta nimestä. Tämä johtuu yksityisyyden suojasta.
Frances Vestin häs written the following books:
Hej buss! 1965
Min vän trottoar (a story) 1966
Handbok i barnindoktrinering 1969
Mummel: en ny människa 1970
I didn't find any books of her in english in the Library of congress online catalog.
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Helsingin työväenopiston opiskelijat ovat maalanneet sähkökaappeja useammallakin kurssilla työväenopiston 100-vuotisen historian kunniaksi. Helen Sähköverkko oli mukana projektissa. Niitä ovat maalanneet myös muiden oppilaitosten opiskelijat, jotka eivät liity tähän projektiin.
Työväenopiston mukaan listaa tai tietoa tekijöistä ei ole koottu. Alla on linkki uutiseen työväenopiston projektista:
https://www.helen.fi/uutiset/2015/uutta-taidetta-helsingin-sahkonjakokaappeihin/
Alla myös linkki karttaan, josta löytyvät työväenopiston maalaamien sähkökaappien sijainnit. Töölönlahdella ei ole yhtään, joten muistamasi kaappi on jonkun muun maalaama:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1C9HOX534c8O0AEB4ihN6WaT4Zu0&ll=60....
Tampereen kaupunginkirjastoon tulee Test-lehti, jonka numerot ovat lainattavissa ja varattavissa. Varaaminen on maksutonta Tampereen sisällä, muihin kuntiin seuruvarauksen hinta on 2 e / kpl. Lehden kotisivut löytyvät täältä: https://www.test.de/.
Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Pressreader-tietokanta, josta löytyy yli 7000 elektronista sanoma- ja aikakauslehteä yli 100 eri maasta. Näiden joukossa on mm. Haus & Garten Test ja Testjahrbuch. Asentamalla maksuttoman PressReader-sovelluksen (iPhone/iPad, Android, Windows, Blueberry) laitteelleen voi kirjastossa käydessä ladata siihen palvelun lehtiä kirjaston langattomassa verkossa ja ...
Seinäjoki ja Kauhajoki kuuluvat tosiaan molemmat Eepos-kirjastoihin eli uutta korttia ei tarvitse hankkia. Ilmoita kuitenkin uudet yhteystietosi meille joko kirjastossa käydessäsi tai Eepos-verkkokirjaston kautta https://eepos.finna.fi/. Emme saa uusia osoitetietoja suoraan väestörekisteristä. Tervetuloa Seinäjoen kirjaston asiakkaaksi!
Kelan sivuilta löytyy tietoa myös yrittäjän tuista. Yrittäjä kelan henkilöasiakkaana
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien työmarkkinatuesta nyt korona-aikaan.
Pienituloisen yrittäjän tuissa neuvoo Yrittäjät.fi sivusto
Lisäksi Yritys-Suomi tarjoaa maksutonta puhelinpalvelua, josta saat asiantuntevaa neuvontaa, jos yritykselläsi on taloudellisia ongelmia. Neuvontaa saa suomeksi ja ruotsiksi.
Talousapu-neuvonta
suomeksi puh. 029 502 4880
ruotsiksi puh. 029 502 4881
Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00.
infofinland.fi
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Hei, kiitos kysymyksestä. Arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on sovittu ja osin lainsäädännön tasolla määritelty tallennusvastuita koskeva työnjako. Arkistojen kokoelmat painottuvat asiakirjoihin, mutta niihin on tallennettu paljon myös yksityisten ihmisten ja sukujen aineistoja sekä muistitietoa. Kirjastojen kokoelmissa painopiste on erimuotoisissa julkaisuissa. Esine-, valokuva- ja taidekokoelmat painottuvat museoihin ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) keskittyy suomalaiseen audiovisuaaliseen kulttuuriperintöön. Työnjaosta huolimatta arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat ja palvelut ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan ja yhteistyö luontevaa. Kaikilta osin tallennusvastuut eivät ole selvärajaisia...
Viimeisimmän painoksen voit tarkistaa kirjakauppojen sivuilta tai kustantajien sivuilta. Osoitteesta: http://booknet.cultnet.fi/ voit löytää kirjakauppojen ja kustantajien www-sivut. Näillä sivuilla on hakumahdollisuus, voit hakea tietoa mistä tahansa yksittäisestä kirjasta.
Lisäksi voit tarkistaa myös Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo osoitteessa: www.helsinki.fi/helka/. Siitä pääset katsomaan aineistotietokantaa. Helka ei kuitenkaan välttämättä sisällä kaikkia painoksia jokaisesta kirjasta. Ne löytyvät kansallisbibliografiasta, Fennicasta,
johon vain kirjaston henkilökunnalla on pääsy. Eli voit myös kysyä uusinta painosta suoraan kirjastosta.
Teatterin historiaa käsitteleviä kirjoja olet varmaan jo tutkinutkin, esimerkiksi The Cambridge companion to Greek tragedy / edited by P. E. Easterling
(Cambridge : Cambridge University Press , 1997) tai Wickham, Glynne: Teatterihistoria (Teatterikorkeakoulu[n] julkaisusarja, ISSN 0783-3385 ; 24). Seppo Tolpon Draamataiteen psykohistoria (Europen, 2000) on varsin tuore teos. Netissä sinun kannattaa tutkia ARSCAa, joka on useiden taidealan kirjastojen yhteinen kokoelmatietokanta: https://finna.fi Jos löydät sieltä jotain hyödyllisiä viitteitä, voit tiedustella niitä lähikirjastostasi tai tehdä kaukolainatilauksen kirjastossasi. Tätäkin linkkiä voit vilkaista: http://www.linkkitalo.fi/SPT--FullRecord.php?ResourceId=2241.
Aleksi-tietokannasta...
Makeiskääreistä on esimerkiksi Kuusisto, A. (2013). Makein kirja: Makean ja makeiskääreiden historiaa.
Makeisten historiasta:
Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään
Pastillin historiaa.
Finnasta; hakupalvelu suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistosta löytää joitakin kuvia. Esimerkiksi suklaalevyistä https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=%22sukl… .
Konvehtirasioita https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=konvehtirasiat&type=AllFiel…
Kuusenkaramelleja https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Makeisteollisuus https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
eKirjaston kautta ei voi lukea kotimaisia sanomalehtiä. Kotimaiset sanomalehdet, kuten Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa ePress -palvelussa, kirjastotilassa. Kotimaisten sanomalehtien osalta ei siis ole etäkäyttömahdollisuutta. Voit tarkastaa oman kirjastosi verkkosivuilta, onko kirjastollasi käytössä kyseinen palvelu.
ePress-palvelu mahdollistaa joidenkin aikakauslehtien lukemisen kirjastotilojen ulkopuolella, mutta kotimaisten sanomalehtien osalta vaaditaan palvelun käyttö kirjastotilassa.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
