Hei Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun hakukoneen antaman sukunimi-haun mukaan, Thölix-sukunimisiä on Suomessa 66 henkilöä. Tilasto on päivitetty 3.11.2025: thölix | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirastoUlkomailla asuvia Thölix-sukunimen omaavia Suomen kansalaisia asuu puolestaan 13, saman tilaston mukaan. Thölix etunimenä on harvinaisempi, saman hakukoneen mukaan. Vuosina 2010-2019 Thölix-nimisiä on Suomessa ollut alle 10.Vuosien 2020-2025 kohdalla tilasto näyttää nollaa: Thölix | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
GPS:stä löytyy Netin hakupalveluiden avulla valtavasti sivuja. Kokeilin itse Googlea ja Evreka.fi:n suomenkielistä hakua, molemmista löytyi hyväntuntuisia sivuja. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit hakea teoksia osoitteessaa http://www.libplussa.fi/, ainakin pari kirjaa löytyy hakemalla termillä GPS nimekehaussa. Helsingin yliopiston kirjaston luettelosta Helkasta (http://helkaw.lib.helsinki.fi/index.cgi)löytyy sanahaulla 28 viitettä GPS:stä. Näitä kirjoja voit tiedustella ao. kirjastoista.
Ei voi. Asiakas on itse vastuussa lainansa palauttamisesta, sen aiheuttamasta työstä ja kustannuksista. - Ainoastaan Varkauden kaupunginkirjaston asiakkaalleen välittämät kaukolainat palautetaan Varkauden kirjastoon.
Haavikon ravitallista kertovaa Merja Jalon kirjasarjaa on myynnissä monissakin kaupoissa. Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli löytyy lista tuosta tallista kertovista kirjoista. Kirjoja saattaa olla parempi etsiä kirjan nimellä kuin sarjan nimellä, koska sarjan nimeä ei ole välttämättä mainittu kauppojen tiedoissa.
Joitakin sarjan osia saattaa löytyä kirjakaupoista tai niiden nettikaupoista, mutta antikvariaatit olisivat ehkä parhaita paikkoja löytää etenkin sarjan vanhempia osia. Niistä kirjoja voi saada ihan kohtuullisella hinnalla ja halvemmalla kuin uusina. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme....
Kastaja voi olla alaikäinen.
Määräykset hätäkasteesta sisältyvät Kirkkojärjestyksen 2. luvun pykälään 14:
"Jos pelätään lapsen kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee jonkun kirkon jäsenen kastaa lapsi vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteesta on ohjeet kirkkokäsikirjassa. Sen voi toimittaa myös muu kristitty.
Hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava asianomaiseen kirkkoherranvirastoon. Hätäkaste vahvistetaan kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla."
Kastajan iälle ei pykälässä aseteta mitään ehtoja.
Kirkkojärjestys
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content344521
Kirkollisten toimitusten kirja löytyy osoitteesta
http://www.evl.fi/kkh/to/KJM/toim-kirja/
W. Mainowin vuonna 1886 julkaistusta vihkosesta, "heidän keisarillisten majesteettiensä käynti Suomessa", löytyy tarkka kuvaus vierailusta. Peränpitäjänä oli Emilia de Bont. Soutajina olivat Hanna Andersin, Ida Aalberg, Ellen Troil, Helmi Stenbäd, Emmi Kandelin, Anna Juttila, Alma Anger ja Lydia Haaranen (s. 36).
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
En löytänyt tietoa siitä, että lehteä tulisi mihinkään Suomen kirjastoon. Tietty artikkeli on mahdollista tilata kaukolainana myös ulkomailta, mutta se maksaa. Kaukopalvelusta kannattaa pyytää hinta-arvio etukäteen. Lehti voi olla tosin vaikeasti saatavissa.
Kaukupalvelun yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kiitos kysymyksestä, jonka ansiosta tuli ilmi tapahtunut virhe.
Kaupunginkirjaston kotisivulle www.lib.hel.fi oli valitettavasti päässyt virheellisesti muotoiltu aukioloaikatiedote. Mitkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet eivät ole avoinna 24.-26.12., ei siis myöskään Etelä-Haaga eikä Kirjasto 10.
Tiedotteen sanamuoto on nyt korjattu. Pahoittelen virheestä mahdollisesti aiheutunutta harmia.
Journal of Physical Distribution
& Logistics Management- lehti löytynee sähköisenä Åbo Akademin kirjastosta.
Journal of Business Logistics-lehti löytynee Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta, Teknillisen korkeakoulun kirjastosta sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastosta.
Näistä saattaa olla mahdolista saada kopiot kyseistä artikkeleista. Asia kannattaa varmistaa ottamalla yhteys suoraan kirjaston asiakas- tai kaukopalveluun.
Linda- yhteistietokannasta kannattaa estiä muuta mahdollisia logistiikka-alan aineistoa.
Meillä käy tällä hetkellä kaksi lukukoiraa täällä pääkirjastolla, yksi Nurmossa ja yksi Peräseinäjoella. Meillä käyvät lukukoirat ovat käyneet joko Kennelliiton tai Suomen Karva-Kaverit ry:n lukukoirakoulutuksen. Lukukoiratoiminta on vapaaehtoistyötä eikä siitä makseta palkkaa.
Juuri nyt meillä ei ole tarvetta uudelle lukukoiralle, mutta voimme ottaa yhteystietosi talteen vastaisuuden varalle.
Jos toimiminen lukukoiravapaaehtoisena kiinnostaa, kannattaa olla yhteyksissä juurikin Kennelliittoon ja Karva-Kavereihin. Heillä voi olla laajempi kuva alueen muiden kirjastojen tarpeista. Yhteystiedot löytyvät sivuilta https://www.kennelpiiri.fi/etela-pohjanmaa ja http://suomenkarvakaverit.fi/.
Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander - elokuvaprojekti julkistettiin lokakuussa 1989 päärooleissa: Liv Ullmann, Max von Sydow ja Erland Josephson. Von Sydowia oli suunniteltu Edvardin rooliin, piispaksi, koska Ingmar Bergmanin mielestä von Sydow muistutti Erik Bergmania.
Neuvottelut von Sydowin kanssa joutuivat vaikeuksiin, koska hänen urastaan oli tulossa yhä kansainvälisempi, ja hänen agenttinsa vaati kovempaa palkkiota. Edwardin rooliin valittiin Jan Malmsjö, jonka kanssa Bergman oli työskennellyt aiemmin elokuvassa Kohtauksia eräästä avioliitosta. Vuonna 1981 myös Ullmann hylkäsi Emilien roolin.
Elokuvan alussa koko perhe kokoontuu viettämään joulua isoäidin luo lämpöä, värikkyyttä ja...
Saamelaisesta kirjallisuudesta voi lukea esimerkiksi Oktavuohka saamelaistietoa opetukseen -sivustolta https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus. Artikkelissa on lista saamelaiskirjailijoista.
Myös Kirjasammossa kerrotaan saamelaiskirjallisuudesta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/4256.
Helmet-kirjastosta löytyy saamelaista kirjallisuutta. Sitä voi hakea hakusanoilla saamenkielinen kirjallisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamenkielinen%20kirjallisuus__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kysymyksen säkeet ovat Elvi Sinervon runosta Yön tullessa. Alun perin se julkaistiin kokoelmassa Pilvet (Tammi, 1944). Se löytyy myös Sinervo-kokoelmista Runot 1931-56 (Love, 1977) ja Pilvet : runot 1941-56 (Love, 1984).
Tässä muutama oma suosikki elokuvahaasteen kohtaan 49. "Kirjaston henkilökunnan suosittelema elokuva". Linkeistä pääset lukemaan sarjojen/elokuvien tiivistelmän MyAnimeList sivulta. Mukana on myös pari anime-elokuvaa.
Violet Evergarden (13 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/33352/Violet_Evergarden
Ping Pong the Animation (11 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/22135/Ping_Pong_the_Animation
Redline (elokuva, 1 tunti 42 min.)
https://myanimelist.net/anime/6675/Redline
Katanagatari (12 jaksoa, 50 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/6594/Katanagatari
Sword of the Stranger (elokuva, 1 tunti 43 min.)
https://myanimelist.net/anime/2418/Stranger__Mukou_Hadan
Sodanajan autokomppanioista on kirjoitettu melko vähän, mutta Juha Ratinen avaa 1930-luvun liikekannellepanojärjestelmää väitöskirjassaan ”Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918-1945” (Maanpuolustuskorkeakoulu 2018). Lähtökohtaisesti joukot perustettiin saman reserviläisalueen reserviläisistä: ”Perustettavan joukon aselajin mukaisesti koulutetut reserviläiset, yhdessä suojeluskuntien muodostamien kaaderirunkojen kanssa olivat merkittävä kehitysaskel koulutustason ja sotakelpoisuuden parantamisessa. Kun sijoitettu henkilöstö oli vielä kotoisin samalta paikkakunnalta ja miehet tunsivat toisensa, muodostui komppanioita ja pattereita, joiden yhtenäisyys oli...
Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi...
Internetistä löytyvät Suomen Adventtikirkon kotisivut osoitteessa http://www.adventtikirkko.fi/etusivu.html,
josta löytyy yleistä tietoa adventtikirkosta ja eri seurakuntien yhteystiedot.
Rovaniemen adventtiseurakunnasta löytyy vain lyhyt maininta Rovaniemen historiasta vuoteen 1990.
Yleensä adventtikirkon vaiheista löytyy seuraavista teoksista: Heino: Mihin Suomi uskoo tänään (1997); Rossi: Suomalainen usko (1999); Kuosmanen: Herätyksen historia (1979); Ketola: Historiallisia liikkeitä - historiallinen tutkielma Suomen adventtiliikkeestä (1952).
