Wikipedian mukaan aluekoodi 1 tarkoittaa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Suomi ja muu Eurooppa kuuluu alueeseen 2. Aluekoodeja voi joissakin laitteissa muuttaa, mutta usein muuntokertoja on rajoitettu. Saat lisätietoa aluekoodeista Wikipediasta osoitteesta www.wikipedia.org syöttämällä hakukoneeseen termin "aluekoodit".
Kouvolan pääkirjastossa on yksi pöytätietokone ja yksi kannettava tietokone, joilla voi tulostaa Internetistä. Kannettavalla tietokoneella pystyy tulostamaan myös muistitikulta. Hinta 50 senttiä per sivu.
Näköispainos Suomi Kartastosta vuodelta 1897-1915 löytyy pääkaupunkiseudulla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta ja Helsingin yliopiston kirjaston eri toimipisteistä. Kartastoa ei voi lainata. Skannaamisesta voitte kysyä ao. kirjastoista, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteista http://hul.helsinki.fi/hyk/tervetuloa/auki.html (Helsingin yliopiston kirjasto) ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Yhteystiedot/ (Teknillinen korkeakoulu).
Useimmat historiantutkijat opettelevat lukemaan myös vanhoja ruotsinkielisiä, käsin kirjoitettuja tekstejä. Kun kysymyksessä ei ole mukana kuvaa tai edes viitettä siitä, minkälaisesta tekstistä on kyse, on tämän tarkemmin mahdoton asiaa arvioida. Suosittelen kääntymään oman kotikaupungin museon työntekijöiden puoleen kuvan kera. He pystyvät todennäköisesti arvioimaan, minkä tasoista asiantuntijaa hautakiven tekstin tulkitsemisessa tarvitaan, jos he eivät pysty sitä lukemaan. Omat havaintoni viittaavat siihen, että suurimmat ongelmat johtuvat muinaisen kirjoituksen haalistumisesta ja hautautumisesta jäkälän alle, ei niinkään vaikeasta käsialasta (hautakivissä on harvemmin ns. kaunokirjoitusta). Myös äidinkieleltään ruotsinkieliselle tekstin...
Täällä kirjastossa emme valitettavasti ole pystyneet löytämään vastausta kysymyykseesi, joten ehdotan että käännyt Kotimaisten kielten keskuksen puoleen https://www.kotus.fi/
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Hei,
Porvoossa voi esim. ottaa yhteyttä alla oleviin paikkoihin ja kysyä saako heille tuoda kirjoja.
Lounasravintola Trafik:
Ravintolassamme on erikoisuutena vapaasti käytettävissä oleva kirjanvaihtopiste. Sieltä voit ottaa kirjan mukaan ja tuoda tilalle toisen.
http://trafik.yhteystietopalvelu.com/index.php
Pro Uusiokeskus
http://personal.inet.fi/yhdistys/uusiokeskus/index.htm
Samaria-kirppis
http://www.samaria.fi/samariafi/samaria-shop_kirppikset/porvoo_tyopajat…
Helsingissä Kampin kauppakeskus- linjaautoasemassa on kierrätyspiste kirjoille Kampin suutari-avainpalvelu lähellä.
Ilmaisu "kotiseutukokoelman kuvatallenne" ei kerro näitten elokuvien oikeudellisesta asemasta valitettavasti yhtään mitään. Kokoelmassa voi olla elokuva, joka on otettu talteen kotiseutusyistä (kunnan suuri poika pääosassa esimerkiksi), vaikkei kirjasto ole hankkinut (tai voinut hankkia) sen paremmin lainaus- kuin julkisen esittämisenkään oikeuksia. Tällaista elokuvaa ei lain mukaan voi asiakaskaan kirjastossa katsoa.
Jos kyseessä on elokuva, joka on hankittu lainaus- ja/tai esittämisoikeuksin, ei ole mitään ongelmaa vaan asiakas voi siihen vapaasti tutustua kirjastossa.
Jos kyseessä on tallenne, joka ei ole ns. kaupallinen elokuva vaan esimerkiksi dokumentaarinen tallenne jostain paikallisesta tapahtumasta, on vaikea keksiä selkeää...
Kirjasto 10 on avoinna taas ihan normaalisti.
Harry Salmenniemen novellikokoelma Uraanilamppu (2017) näyttää tosiaan olevan siellä tällä hetkellä Bestseller-hyllyssä. Bestsellereitä ei voi varata, joten saatte kirjan lainaksi vain käymällä kirjasto Kympissä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
http://www.helmet.fi/fi-FI
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Nietzschen essee Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä (Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinn, 1873) Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin suomentamana on julkaistu Niin & näin -lehden numerossa 4/2004. Essee on luettavissa pdf-muodossa täällä: https://netn.fi/fi/tekija/rydenfelt-henrik
Niin & näin lehdessä on julkaistu myös Rydenfeltin artikkelit Nietzsche ja Emersonin ympyrät (2/2008), Nietzsche, luonto ja tieto (1/2005), sekä Nietzschen salatut ajatukset (4/2004).
Nuori Voima -lehden numerossa 2-3/2013 on julkaistu Rydenfeltin artikkeli Nietzsche ja postmodernin genealogia.
Samassa Nuori Voima -lehden numerossa 2-3/2013 on julkaistu Aki...
Helmet-alueella on vähän Aku Ankka -aineistoa italian kielellä. Suurin osa on kuvakirjoja. Varsinaisia sarjakuvia löytyy vain neljä kirjaa.
Muualla Suomessa on enemmän italiankielisiä Disney-julkaisuja. Näitä voi selata finna.fi-portaalista hauilla Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön.
Italiankielisiä Disney-sarjakuvia on jonkin verran luettavissa myös ilmaiseksi verkossa, esimerkiksi sivustolla topolino.it tai Internet Archivessa.
Suomalaista rekisteritietoa ihmisten pituuksista ei aikuisten osalta kattavasti ole. Puolustusvoimat on julkaissut tietoa varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten pituudesta ja painosta vuosina 1993-2024. Ajanjakso vastannee suunnilleen aikaa, jolta kysyjällä on tuntumaa. Nämä tiedot eivät tue ajatusta. Tiedot löytyvät täältä https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
Tilastokeskus tekee vuosittain "Suomalaisten matkailu" -tutkimuksen, joka
julkaistaan Tilastokeskuksen "Liikenne ja matkailu" -sarjassa. Tietoja löytää myös internetissä olevasta maksuttomasta StatFin- (itsepalvelu) tietokannasta (http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?LA=fi&lp=home).
Tutkimuksen puhelinhaastattelut tehdään 15-74-vuotiaalle väestölle. Ikävä kyllä emme kerää erikseen tietoa 12-13-vuotiaista, jotka epäilemättä suurelta osalta matkailevat aikuisten seurassa.
Tilastokeskuksen uusin käytettävissä oleva vapaa-ajantutkimus on vuodelta 1991. Vuonna 2002 kerätyn vapaa-ajan tutkimuksen tuloksia alkaa ilmestyä vuonna 2004.
"Vapaa-aika numeroina 1991" julkaistiin neljänä eri tilastojulkaisuna (Tilastokeskus, Kulttuuri ja...
Alkukielisessä Redwall-sarjassa näyttää tähän mennessä ilmestyneen jo kahdeksantoista osaa. Näiden lisäksi on julkaistu kaksi samaan aihepiiriin liittyvää kuvakirjaa, jotka eivät kuitenkaan liity sarjaan kronologisesti. (Katso http://www.redwall.org/dave/library.html ) Suomeksi sarjan osia on tosiaankin ilmestynyt vasta kymmenen. Sarjan suomalainen kustantaja on Otava. Kustantamon kotisivuilta ei valitettavasti löydy tietoa seuraavien osien julkaisemisesta ja mahdollisesta aikataulusta, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan Otavasta. Palautelomake, jolla voi myös esittää kysymyksiä, löytyy osoitteesta http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että asiaa on pohdittu, mutta ainakaan lähiaikoina se ei ole toteutumassa. Syynä ovat ainakin tekijänoikeusasiat ja muutkin palvelun kalleuteen liittyvät asiat.