Tässä muutamia internet-linkkejä stucco lustroa käsitteleville sivuille:
http://w1.865.telia.com/~u86509287/stucco/stucco.htm (ruotsinkieliset sivut)
http://www.artcolor.it/materiali.htm (myös englanninkielinen versio)
http://www.wyssen.ch/Stucco.html
http://www.decorativepaintworks.com/classical_mural.htm
Kirjallisuutta en aiheesta löytänyt.
Digiprinttaus ei kirjastoissa vielä onnistu.
Espoon kirjaston pajoissa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
voi käyttää vinyylileikkuria, jolla saa tehtyä yksivärisiä kuvia kankaalle. Kuvat voivat olla itse piirrettyjä tai googlen kuvahaun tuloksia.
Digiprinttejä tekeviä yrityksiä kyllä löytyy ainakin haulla "valokuva tyynyliinaan". esim. SmartPhoto https://www.smartphoto.fi/kuvalahjat/tyyny?gclid=EAIaIQobChMIw7qr4dv53QIVU6qaCh2WOg6qEAAYASAAEgKYVPD_BwE
Lehden saa varattua Vaski-verkkokirjaston kautta klikkaamalla hakutuloksista lehden otsikkoa, jolloin saa lehden tarkemmat tiedot auki.
Seuraavasta näkymässä voi vierittää sivua alas kunnes löytää haluamansa numeron, jonka jälkeen pystyy painamaan kyseisen numeron kohdata "Varaus" painiketta. Lehden varaus toimii samalla tavalla kuin kirjojen, eli noutopaikaksi saa määrittää haluamansa kirjaston.
Lauri Pohjanpään runo Itkevä kannel (sarjasta Karjala murheessa) sisältyy Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, 1989 ja 2002). Runo löytyy myös Pohjanpään Valittuihin runoihin (1943, s. 362 - 366, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa voit tarkistaa täältä:
https://outi.finna.fi/
Runon voi lukea digitoituna Itä-Karjala-lehden numerosta 2/1935 (s. 18)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502276?term=ITKEV%C…
Veikko Virmajoen samanniminen runo on myös luettavissa digitoituna
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1359887?term=Itkev%…
Kyseisestä Nurmion kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen sanat löytyvät Tuomari Nurmion "Maailman onnellisin kansa" -nimisen CD-levyn liitteestä. CD-levy on saatavilla Keski-kirjastoista. Verkkokirjaston osoite: https://keski.finna.fi
Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat...
Ainakin Kira Poutanen käyttää runsaasti sanaa ihana. Myös muiden viihdekirjailijoiden, kuten esimerkiksi Tuija Lehtisen, tuotannossa on käytetty sanaa ihana. Emme valitettavasti onnistuneet nyt löytämään mieskirjailijoita, jotka käyttäisivät sanoja ihana tai kamala. Joltain netin kirjallisuusaiheiselta keskustelupalstalta voisi mahdollisesti myös löytyä apua tähän kysymykseen.
Veronmaksajat.fi-sivustolla kerrottiin (30.9.2013), että Forex ja pankit vaihtavat Suomessa näitä Ruotsin vanhentuneita seteleitä. Lisää tietoa täältä:
http://www.taloustaito.fi/Arki/Ostokset-ja-maksaminen/Vanhat-kruunut-oi…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja aiheesta. Venäjäksi, saksaksi ja englanniksi kirjoja on, alla linkki Melindaan:
http://finna.fi
Ainakin laajemmista Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa käsittelevistä teoksista löytynee jonkin verran tietoa.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko tilaisuuden tarjoitus olla avoin kaikille vai onko se suunnattu tietylle määrätellylle ryhmälle. Jos kyse on kaikille avoimesta tilaisuudesta, asia täytyy sopia kyseisen kirjaston kanssa. Helmet-sivulal on kirjastojen yhteystiedot. Yleensä on varminta tiedustella asiaa kirjaston johtajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos tilaisuus ei ole avoin yleisölle vaan tarkoitettu omalle ryhmälle, sitä varten voi varata sopivan tilan Varaamo-palvelun kautta. Suurimmat tilat ovat maksullisia, mutta ilmaistilojakin on. Varaamoon täytyy kirjautua Facebook-, Yle- tai Google-tunnuksilla.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2019-12-11&purpose=meetings-and-working
Walt Whitmanin runon When Lilacs Last in the Dooryard Bloom’d suomennos sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan teokseen Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (1991, s. 136). Runo on suomenkieliseltä nimeltään Kun syreenit viimeksi kukkivat pihamaalla ja sen on suomentanut Viljo Laitinen.
Espoolaisena voit tehdä kaukolainapyynnön nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
tai jättää kaukolainatilauksen mihin tahansa lähikirjastoon. Kaukolainoista peritään lähettäjäkirjaston määräämät postikulut vähintäin 5 €.
Nuotissa Ryssland sjunger on laulu Sports-marsch (= Sportsmarsch), jonka on säveltänyt I. Dunajevski. Nuotissa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, venäjänkieliset sanat (kyrillisin kirjaimin) ovat erillisessä liitteessä. Nuotissa mainitaan, että laulu on elokuvasta "Bratar". Nuotti on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi.
Yleisradion tietokannan mukaan laulun venäjänkielinen nimi on Sportivnyi marsh.
Lastenkirjaa Puppe metsäretkellä löytyy monista kirjastoista, mutta valitettavasti sitä ei enää ole Helmet-kirjastoissa. Saatavuustiedot löytyvät Finna.fi:stä.
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on usein ennenkin kysytty puukaasusta. Vastaukset löytyvät palvelun etusivulta kohdasta "Arkisto" hakusanalla "puukaasu".
Näiden vastausten antamisen jälkeen näyttää ilmestyneen pari lehtiartikkelia lisää:
- Vilenius, Esa: Jos kaikki Suomen metsät bensaksi muuttuisi (Luonto ja tiede) Sanomalehti Etelä-Saimaa (E-S) Päiväys 2000-10-28 Huomautus Artikkelissa haastateltavana Fortum Oil and Gasin kehityspäällikkö Markku Laurila. - Myös kirjoitukset: Häkä palaa hyvin, mutta on
hyvin myrkyllistä ja Öljy tuskin loppuu "sovitussa" ajassa (Haastateltavana auto- ja työkonetekniikan professori Matti Juhala ja Fortumin tutkimusjohtaja Ari Juva)
-Numminen, Juha: Häkää suonissa :...
Uudessa PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista seurata omiin hakuehtoihinsa sopivia uutuuksia tilaamalla tekemästään hakutuloksesta RSS-syötteen. Ohjeet löytyvät sivulta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/hakuohjeita (vasen reunapalkki).
Verkkokirjaston seuraavaan versioon on suunnitteilla myös erillinen uutuushaku. Tämän hetken tietojen mukaan ajankohta on ensi syksy.
