Lehti Burda style (eng) vuosi 2007 kuuluu Rikhardinkadun kirjaston kokoelmiin. Valitettavasti juuri tuo numero 9 puuttuu.
Kirjastot.fi monihaun mukaan Burda 9/2007 löytyisi Oulun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoista. Näistä on mahdollista tehdä kaukopalvelupyyntö. Tietoa Helmet.fi:n kaukopalvelusta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjastot.fi monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Monihaussa nimekkeen kohdalle kirjoitetaan Burda 2007
En löytänyt suomennettuna Christina Crawfordin kirjaa Mommie dearest. Kirjan pohjalta on tehty elokuva, jonka suomennettu nimi on Äiti kulta. Jyväskylässä ei ole kirjaa eikä elokuvaa, mutta kummankin voi tilata kaukolainaksi. Näiden teosten kaukolainaus on ilmaista. Tässä linkki Keskikirjastojen kaukolainasivulle:https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans Siellä on lisätietoa kaukolainoista ja lomake, jolla voit jättää tilauksen.
Kokeilin etsiä kirjan Keski-Finna-verkkokirjastosta, ja se löytyy sieltä kyllä. Etunimen molemmat kirjoitusasut Jörn ja Jørn antavat saman hakutuloksen. Voit varata kirjan, kun olet kirjautuneena verkkokirjastoon kirjastokortin numerollasi ja pin-koodillasi. Voit myös soittaa suoraan omaan kirjastoosi ja pyytää tekemään varauksen sinulle.
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
Helsingin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy 30 viitettä antamalla asiasanaksi etätyö. Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi. Lehtiartikkeliviitetietokanta Aleksista, joka on käytössä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyy myös useita viitteitä etätyöstä, artikkeleita 83 ja yhteensä viitteitä 183 kpl. Tässä muutama esimerkki
Anttila, Risto Konttori komerossa Uudistuva konttori 1997 ; (23) ; 7-8 ; 4-7
Arrasvuori, Juha Uutta puhtia etätyöhön Tietokone 1996 ; (14) ; 5 ; 65-67
Koska artikkeliviitteitä on näin paljon, olisi parasta mennä kirjastoon paikan päälle niitä rauhassa selaamaan ja etsimään sopivimmat. Pääkirjastossa Pasilassa on laajin lehtivalikoima ja sieltä...
Tuula Matintuvasta löytyy tietoja mm seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia 3
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
http://www.porstuakirjastot.fi/
Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas.
Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. -
1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
1992 - 2000.
Häkkinen, Kaisa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Kirjastoautoissa on sama lana-aika kuin muissakin kirjastoissa.Pidemmät laina-ajat voivat olla suljettujen kirjastojen aineistolla, esim. remonttiajan yli, tai Kotikirjastojen asiakkailla, joiden luona käydään noin neljän-viiden viikon välein. Tuon pelin kohdalla syy lienee jokin toinen hyvin perusteltu poikkeus.
Tatu Pekkarisen Savon ukon esitelmä rakkaudesta näyttäisi löytyvän vain vanhalta "savikiekolta", levymerkki Victor 3 80555 (78) ja äänitysvuosi lienee 1927. Yleisradion äänilevystössä levy on ja sen tunnus on Äänilevystö (Yleisradio) ÄDAT 361. Voisit ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon osoitteella aanilevysto@yle.fi, ja kysyä, onko heillä mitään mahdollisuutta kopioida levyn sanoja.
Kyllä se näin on. Näin esitetään Linda-tietokantaa:
"LINDA on yliopistokirjastojen yhteistietokanta. Se sisältää Suomen kansallisbibliografian sekä viitetiedot yliopistokirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston ja Tilastokirjaston tietokantoihin sisältyvistä kirjoista, aikakauslehdistä ja sarjoista, kartoista, visuaalisesta aineistosta, arkistoista ja elektronisesta aineistosta."
Kenraalikuvernööri Adlerbergista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Ahrenberg, Jac: Människor som jag känt, kirjassa kerrotaan
Pekkarinen, Anja, Kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg ja suomalaiskansalliset pyrkimykset vuosina 1866-1881 Helsinki : Helsingin yliopisto , 1967
Schweitzer, Robert, The rise and fall of the Russo-Finnish consensus : the history of the "Second" Committee on Finnish Affairs in St. Petersburg (1857-1891). Helsinki : Commission on the History of Central Administration in Finland : Edita , 1996. Sarja: (Hallintohistoriallisia tutkimuksia ; 23). Ensimmäistä löytyy yleisistä kirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi , kahta jälkimmäistä Kansalliskirjastosta, http://www.kansalliskirjasto.fi .
English update highlights 5 löytyy yhden kirjan ja kahden cd:n pakettina Pasilan,Rikhardinkadun,Töölön,Vuosaaren,Tikkurilan,Soukan ja Myyrmäen kirjastoista sekä yhden kirjan ja kahden kasetin pakkauksena Tikkurilan kirjastosta.
Lehtileike on vuodelta 1966.
Virtolaisten hullunmylly -otsikolla Kansan lehden etusivulla julkaistussa pikku-uutisessa referoidaan Pirkanmaan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajan Risto Tainion kevätmaakuntapäivien avauspuhetta, jossa käsiteltiin aluejaotuksen nurinkurisuutta.
Helsingin kaupunginkirjasto on iso organisaatio; kirjaston toimi-
pisteitä on pitkälti yli kolmekymmentä. Kaupunginkirjaston työhön-
otto hoidetaan keskitetysti pääkirjastossa, Pirkko Saarinen vastaa
näistä asioista. (Puh. 310 85508, osoite on Rautatieläisenkatu 8,
00520 Helsinki. Messukeskusta vastapäätä.)
Sinun pitäisi kuitenkin odottaa vielä muutama vuosi, olethan 14-vuo-
tias. Mutta voit toki jo nyt soittaa Pirkolle, niin tiedät miten
menetellä tulevaisuudessa.
On myös olemassa koululaisten lyhyt (esim. 2 viikkoa) työharjoitte-
lujärjestelmä. Kysy Pirkolta tai omasta kirjastostasi.
Espoon osalta voit katsoa netistä (www.espoo.fi ja tältä kotisi-
vulta kohtaa "kesäseteli-arvonnan tulokset").
Voit myös soittaa Nan Nyman´ille, puh. 816...
Sitaatti on Josef Julius Wecksellin näytelmästä Daniel Hjort, joka on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1877. Kyseinen Paavo Cajanderin suomennos on luettavissa kokonaisuudessaan Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/18322. Kysytty kohta toistuu näytelmässä kahdesti, kolmannen näytöksen 12. ja 13. kohtauksessa.
Voisikohan etsimäsi äänikirja olla L. M. Montgomeryn Jane of Lantern Hill suomennokset Jane Victoria 1 ja Jane Victoria 2: Jane Victoria tulee kotiin. Teoksen on suomentanut Raimo Meltti ja ne on luettu äänikirjoiksi c-kaseteille vuosina 1995 ja 1996.
Juoni ei kaikilta osin vastaa kuvaamaasi, mutta varsin monia yhtäläisyyksiä kyllä löytyy.
Äänikirjat kuuluvat vielä Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jane of Lantern Hill suomennettiin uudelleen vuonna 2013 ja se sai nimekseen Jane ja saaren kutsu (suom. Sisko Ylimartimo).
https://www.finna.fi/Record/helmet.2081272
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A...
Komiteanmiestinnöt on julkaissut entinen Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita eli heidän julkaisumyynnistään niitä voi tiedustella ostettavaksi. Muussa tapauksessa ei auta kuin kopioida itselle kappale. Esim. meillä on kattava kokoelma mietintöjä ja meillä käy yliopiston kopiokortti.
