Kuten museoissa, myös arkistoissa aineisto on pääosin ainutkertaista eli uniikkia. Museot keskittyvät kuitenkin esineisiin, arkistot erilaisiin dokumentteihin (teksti, ääni, kuva). Tyypillisiä arkistodokumentteja ovat kirjeet ja sävellyskäsikirjoitukset.
Arkistoaineistoa ei yleensä koskaan anneta lainaksi, vaan sitä tutkitaan joko kyseisen arkiston tiloissa tai verkon kautta, kun aineisto on saatavana digitoituna.
Pääosa kirjastoista on julkisia, mutta arkistopuolella on myös yksityisiä laitoksia.
Hyvän yleiskuvan arkistoista saa Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Arkistot
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Tekijä on valinnut Grimmin, Andersenin ja Aisopoksen satuja, kertonut ja kuvittanut ne yksinkertaisesti mutta satujen luonnetta kunniottaen. Useimmissa saduissa on tekstiä vain parin kolmen sivun verran, kuvat ovat runsaita ja värikkäitä.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Kaksikymmentä 2-3 sivun mittaista satua ihmisestä, ihmisen ruumiin osista, esimerkiksi siitä, miksi keuhkot ovat sisä- eikä ulkopuolella ("Säkkipillin soittaja"). Kuvat on tehnyt Aino- ja Tomppa-kirjojen tekijä Kristiina Louhi.
Georgie Adams: Vuosi täynnä tarinoita : 366 satua ja runoa. Kuvittanut Selina Young. Mestarillisen sanasepon Jukka Itkosen suomentamia pisimmillän sivun mittaisia satuja, jotka on...
Musiikkiterapiasta vanhustyössä on tehty muutamia tutkimuksia:
- Muistojen bulevardi - musiikkiterapia voimavarana geriatristen pitkäaikaissairaiden hoidossa : tutkielma suljetun geriatrisen musiikkiterapiaryhmän toiminnasta Koskelan sairaalassa / Merja Karesoja
- Mummomuskaria Ukkokodissa : musiikkikerhon toiminta Kuopion Ukkokodissa syksyllä 1997 / Anni Pätsi
- Musiikkiterapiaryhmä Wilhelmiinan dementiayksikössä 1997 / Sari Laitinen
Tietoa muistelun merkityksestä vanhustyössä on ainakin tässä kirjassa:
- Muistelun yhteys vanhusten minäkuvaan ja elämäntyytyväisyyteen / Satu Pehu-Voima
Kirjat ovat tieteellisissä kirjastoissa eri puolilla Suomea. Tiedot ja sijainnit löytyvät Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaan pääset joko...
Skandinavia on käsitteenä hiukan epämääräinen. Maantieteellisesti Skandinavialla tarkoitetaan yleensä Norjan, Ruotsin ja aivan luoteisimman Suomen muodostamaa niemimaata (Skandinavian niemimaa). Laajemmin ajateltuna Skandinaviaan voidaan laskea kuuluvaksi myös Tanska ja kielisukulaisuuden perusteella myös Islanti ja jopa Fär-saaret.
Nykyisessä kielenkäytössä Skandinavialla tarkoitetaan usein Pohjoismaita, joihin kuuluu myös Suomi. Maantieteellisesti Suomesta ja Skandianaviasta käytetään yhteisnimitystä Fenno-Skandia. Tarkempia tietoja saat esimerkiksi kotimaisista tietosanakirjoista, joita löydät ihan lähikirjastostasi.
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”pivo” merkitys on ’koura’. Sanalla mainitaan olevan vanhahtava sävy, eikä sitä taideta yleiskielessä enää oikein käyttääkään muuta kuin tuossa sanonnassa. Nykykielellä sanonta siis olisi ”parempi pyy kourassa kuin kymmenen oksalla”.
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin. Poimin seuraavanlaisen kysymyksen ja vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta:
"Kysymys: Miksi järvivesi ei ole suolaista?
Vastaus: Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu...
Tämä on hieno kysymys, mutta niin laaja, että tästä voisi oikeastaan tehdä gradun tai väitöskirjan. Uskontojakin on kovin monta ja niihin kaikkiin perehtyminen veisi paljon aikaa. Yksiselitteisiä vastauksia ei ole. Laitan oheen joitakin käsityksiä suurimmista uskonnoista, mutta voit myös kääntyä kotiseurakuntasi puoleen. Monissa seurakunnissa on tarjolla Kysy papilta -palvelu tai nettipappi, jolle voi esittää kysymyksiä.
Juutalaisuus: Vanhan testamentin Mooseksen laissa määrätään kuolemantuomio useista rikkomuksista. Nyky-Israelissa ei kuitenkaan jaeta kuolemantuomioita Mooseksen lain mukaan.
Kristinusko antaa rangaistuksen esivallan käsiin.
Kristinuskon käsitykset löytyvät Uudesta testamentista, esim. Room 13:3-4:
3 Ei sen, joka...
UTC eli koordinoitu yleisaika ei siirry kesäaikaan, joten talvi- eli normaaliajan vallitessa Suomen aikavyöhyke on UTC+2 ja kesäaikana UTC+3.
Ks. esim. Finavian sivut: https://ais.fi/ais/vfr/gen_fi/karttamerkit_ja_lyhenteet.html
Aikavyöhyketieoa Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikavy%C3%B6hyke
Hautajaisissa arkkua hautaan laskettaessa käytetään kysymääsi sanontaa, kun arkun päälle heitetään multaa. Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset -kirjan (2004) mukaan rituaali viittaa siihen, että elämämme on kolmiyhteisen Jumalan käsissä ja toisaalta kirkon kolmiosaiseen opetukseen ihmisestä: (1) Ihminen on luotu "maasta".(Raamatun luomiskertomuksessa Jumala ottaa maan tomua ja muovaa siitä ensimmäisen ihmisen). (2) Ihminen on osa katoavaista luomakuntaa, hänen on tultava "maaksi jälleen" .(3) Kuolema ei ole elämän loppu. Jeesus herättää viimeisenä päivänä kaikki kuolleet.
Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
Hannu Salama asuu Helsingissä. Tämä asuinpaikka ja teosluettelo löytyvät Wikipediasta, sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Salama
Hannu Salamasta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226 sekä Otavan sivulle, jossa esitellään kirjailija Salamaa: https://otava.fi/kirjailijat/hannu-salama/
Teoksessa Kuka kukin on 1994 kerrotaan Hannu Salaman olleen naimisissa Irma Jerkkolan kanssa vuodet 1963-1980. Hänellä on kaksi lasta: Markku (synt. 1964) ja Laura (synt. 1966).
Vuoden 1917 kymmenpennisen arvo määritellään Suomen Numismaattisen Yhdistyksen Suomen rahahinnastossa (2005) näin:
Vuoden 1917 Nikolai II monogrammilla varustetun kymmenpennisen kuntoluokituksen mukainen arvo vaihtelee alle 0,50 eurosta 20 euroon.
Vuoden 1917 kotkavaakunalla ilman kruunuja varustetun kymmenpennisen kuntoluokituksen mukainen arvo vaihtelee alle 0,50 eurosta 10 euroon.
Kalleimman arvon saa vain täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen raha.
Kirjassa pojat menevät saunaan:
"Rutanen ja Tauno tuli pian perässä. Rutanen pihtas jotain kun se käveli. Se halus peittää intiimit paikkansa. No ei sen pillissä mitään hurraamista ollukkaan.
Tauno huomas kans sen pihtarin eleet, lätkäs saippuaa päähänsä ja sano huvittuneella äänellä: Sullahan on kova ase Rutanen. Oikee häräntappoase!"
Tämä on ainoa kerta, kun kirjassa mainitaan häräntappoase. Sanalla ei liene sen syvällisempää merkitystä kirjassa.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Roope on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä on 7.6.
Robert on englantilainen muoto germaanisesta nimestä Hrodebert (muinaissaksan hrothi, maineikas + berhta, loistava). Ruotsiin nimi Robert tuli 1600-luvulla eräiden skotlantilaisten mukana. Sieltä se saatiin myös Suomen almanakkaan.
Tietoja nimestä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet.
Kyseiset kirjat löytyvät myös Turun kaupunginkirjaston tieto-osastolta.
Helmen keskeisiä teemoja ovat ihmisen ahneus, hyödyn tavoittelu keinoja kaihtamatta sekä suuren rikkauden aiheuttama onnettomuus ja siitä selviäminen. Steinbeck kuvaa näennäisen realistiseen tapaan Tyynenmeren rannalla Meksikossa vaatimattomissa oloissa asuvaa helmenkalastaja Kinoa ja hänen perhettään. Yksinkertaista mutta hyvää elämää köyhissä oloissa viettävä intiaaniperhe joutuu myllerryksen keskelle Kinon löytäessä merestä täydellisen ja suurikokoisen helmen, josta muutkin haluavat hyötyä. Kirja on aikuisille suunnattu, mutta sopii hyvin teini-ikäisille. Yhdysvalloissa se kuuluu koulussa luettaviin klassikoihin.
http://www.librarything.com/work/2977712/commonknowledge
http://www.gradesaver.com/the-pearl/study-guide/about/
http://www....
Verkkohakuteos Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli mukaan Nummelan ponitalli -kirjojen tapahtumapaikat ja henkilöt ovat täysin kuvitteellisia. Sen sijaan sivustolla http://nummelanponi.suntuubi.com/?cat=1 kerrotaan, että Nummelan ponitallin esikuvana toimi Turun Metsämäessä sijainnut Katin-talli, joka on nykyisin Kari Mäkisen ravitalli. Näillä nettisivuilla, jotka itse ilmoittavat olevansa Merja Jalon aidot Nummelan ponitalli -sivut, kerrotaan myös kaikenlaista muuta kirjailijasta ja hänen kirjoistaan.
Kurjesta suolla on runoillut ainakin Lauri Pohjanpää. Näin alkaa hänen runonsa Kurki ja joutsen:
"Kulki kurki arvokkaana suolla,
päällä harmaa, vanha lievetakki,
nukkavieru, vanhanmallinenkin."
Kurki ja joutsen ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Lisäksi se on mukana muutamassa runoantologiassa; esimerkkeinä mainittakoon Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Lundstenin Tieliikennekirja 2001 määrittelee ajokorttia varten täytettävät terveysvaatimukset näön osalta pääpiirteittäin näin:
A1-, A-, B-, M- ja T-luokan sekä BE-luokan ajoneuvoyhdistelmät:
a) näkösi tarkkuus silmälasein tai ilman niitä on molempien silmien yhteisnäkönävähintään 0.5, taikka jos olet menettänyt näön toisesta silmästä on näön tarkkuus oltava 0.6.
b)vaakasuora näkökenttäsi on vähintään 120 astetta
C-, C1, D- ja D1-luokan ajoneuvot sekä CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokan ajoneuvoyhdistelmät ja taksit:
a) näön tarkkuus silmälasein tai ilman on toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.5. Jos vaadittava näön tarkkuus saavutetaan vain silmälasein, edellytetään kuitenkin, että kummankin silmän korjaamaton näöntarkkuus...
