1-3 –vuotiaille löytyy kivoja pahvisivuisia kirjoja, esimerkiksi:
- Breeze, Lynn: Pietu-kirjat
- L’Heureux, Christine: Kaapo-kirjat
- Inkpen, Mick: Tessu-kirjat
Vanhat tutut Gunilla Wolden Teemu- ja Sanna-kirjat ovat yhä suosittuja, samoin Maikki Harjanteen Minttu- ja Vanttu-kirjat. Kristiina Louhen Tomppa-sarja puree hyvin 1-3 –vuotiaisiin, samoin Eric Hillin Puppe-kirjat. Kannattaa myös tutustua uusiin Julia Vuoren Sika ja värit sekä Sika ja tunteet –kirjoihin.
8-vuotiaille voisi suositella esimerkiksi seuraavia kirjoja:
- Heede, Sylvia Vanden: Kettu ja jänis
- Prior, Natalie Jane: Lili Väkevä –sarja
- Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta viemärissä ja Väinö ja rotta kesäleirillä
- Pilkey, Dav: Kapteeni Kalsari –kirjat
- Lehikoinen, Anne-...
Etsitty runo on Yrjö Jylhän Tuomittu talo ja siteerattu säkeistö ensimmäinen neljästä. Alunperin runo ilmestyi kokoelmassa Kiirastuli (1941), mutta se löytyy myös monesta Jylhän tuotannosta kootusta runovalikoimasta, kuten Runoja : valikoima eri kokoelmista (1943) [tässä nimellä Autio talo], Yrjö Jylhän kauneimmat runot (1957), Valikoima Yrjö Jylhän runoja ja käännöksiä (1960).
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo".
Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985)
Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)
Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
Emilia nimen juuret löytyvät Pentti Lempiäisen "Nimipäiväsanat mitä nimet kertovat" Helsinki 1994, ISBN 951-625-282-6
Kirjan mukaan nimi juontuu muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Tästä nimestä on saatu miehennimi, Eemil sekä sisarnimi Emilia, joka otettiin almanakkaan 1852.
Samasta kirjasta käy ilmi että " tämänpäiväiset nimet vievät eilisen tavoin ajatukset luonnonhaltioihin. Tuulikki on Kalevalassa yksi metsän haltioita, Tapion tytär, Tellervon (13.4) rinnakkaisnimi. Etunimenä se jäi kristinuskon vakiintuessa syrjään, kunnes se 1800-ja 1900-luvun vaihteessa pääsi uudelleen käyttöön ja otettiin almanakkaan 1908. Myöhemmin sen rinnalle ovat tulleet Tuulia (1950, alkuaan kirjailija Tyyni Tuulion nimimerkki).." s 72-73
Taika-...
Ehdottaisin Kafkan novellia Muodonmuutos (Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa, suom Aarno Peromies, Otava 2007), Flann O'Brienin romaania Kolmas konstaapeli (suom. Kristiina Drews, WSOY 1988), Anu Kaajan novellikokoelmaa Muodonmuuttoilmoitus (Teos,2015), Italo Calvinon mainiota romaania Jos talviyönä matkamies (suom. Jorma Kapari, Tammi 2009) sekä brasilialaisen Clarice Lispectorin romaania Passio: rakkaus G.H.:n mukaan (suom. Tarja Härkönen, Teos 2014).
Alvaro Enriguea ja Leonora Carringtonia ei ole suomennettu, mutta englanniksi löytyy molempia Vaski-kirjastojen kokoelmista. Japanilaisen Haruki Murakamin kirjat ovat kaikki surrealistisia ja usein hiukan epämääräisiä, maagista realismia pullollaan. Kirja Komtuurin surma (suom....
Kyseessä on kansanlaulu, jota on laulettu ympäri Suomea hieman eri sanoilla ja eri melodioilla. Esimerkiksi Eila Kostamon Pienkanteleopas lapsille -nuottikirjassa on versio suurin piirtein noilla sanoilla ("Huomenta hyvää, nukkuvan sydän"), siinä on merkitty ainoastaan säveltäjä Sergei Stangrit. Sanat lienevät siis perinteiset. Lisätietoa: https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-synt-1916-kertoi-luokkansa
Löysin seuraavat sanonnat internet-sivulta Sanontoja savolaisista sukunimistä ( http://www.tenkanen.net/kirjoitukset/savosta.htm ):
On ahtaalla kum Manninen ovev välissä.
Ryppeytyy huuliin ku Mannisen veisuu.
Itikoella ileman pilasj, Mannisilla koko mualiman.
Muita Mannis-aiheisia sanontoja voit yrittää etsiä sananparsia käsittelevistä kirjoista. Kirkes-kirjastojen tietokannasta osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 löytyy asiasanalla "sananparret" monta kirjaa, joista voit aloittaa etsinnät. Kannattaa katsoa myös tämä kirja:
Heino, Riitta Maria: "Mann-Mannin-Manninen: sukututkimus Mannisen suvusta".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen internet-sivuilta löytyy myös sananparsikokoelma...
Kyseinen lukuisista vanhoista alakansakoulun lukukirjoista tutuksi tullut runo "Varpunen ja hevonen" on saksalaisen Wilhelm Heyn (1789 - 1854) kirjoittama. Runon suomensi Johan Bäckwall vuonna 1860.
Jostain syystä runon kirjoittajaksi mainitaan useimmissa lähteissä Zachris Topelius. Aarni Penttilä toteaa, että tämä tieto perustuu erehdykseen. Runo on siirtynyt lukukirjoihin Topeliuksen "Luonnonkirjasta" (joka ilmestyi ruotsiksi vuonna 1856). Siinä runo esiintyy tekijänimettömänä, mikä johti runon lainaajia harhaan. Näin on käynyt muutamalle muullekin Heyn eläinrunolle.
Runon voi lukea kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta linkistä. Toisesta linkistä avautuu alkuperäinen saksankielinen runo.
https://www.deutsche-digitale-bibliothek....
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th…
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Vastuu tarkoittaa
1. velvollisuutta vastata jostakin asiasta, henkilöstä, toiminnasta tms
esim. moraalinen tai taloudellinen vastuu, vastuu lapsen kasvatuksesta, välttää vastuuta
2. se mistä joku vastaa tai on velvollinen vastaamaan
esim. urakoitsijan sopimuksessa yksilöidyt vastuut
Synonyymeja sanalle vastuu ovat edesvastuu ja vastuunalaisuus
Substantiivi vastuu on johdos yleisitämerensuomalaisesta vastata-verbistä. Johdostyyppi on ominainen suomen itämurteille, ja murresanana vastuu on vanhastaan merkinnyt mm. vastausta, vastustusta tai vastassa olemista. Tämäntapaisissa merkityksissä sanan on tuonut kirjakieleen Paavo Tikkanen vuonna 1845, mutta nykymerkityksessään sitä on varmasti voitu todeta käytetyn vasta...
Otavan suuri ensyklopedia määrittelee palestiinalaiset näin:
Palestiinalaisiksi sanotaan arabeja, jotka asuvat tai joiden esivanhemmat ovat asuneeet entisen Palestiinan mandaattialueen rajojen sisällä.
Ja vielä Web-Factan (Wsoy) tietoja Palestiinasta:
”Palestiina, Raamatussa myös Kanaanin maa, alue Välimeren itärannikolla, kuuluu
nyk. pääosiltaan Israeliin, Jordaniaan, Libanoniin ja Syyriaan. Palestiina on vanhaa kulttuuriseutua, josta on kirjoituslöytöjä jo ajalta 2100 eKr. Egyptiläiset valloittivat Palestiinan 1500-luvulla eKr., ja vuoden 1200 eKr. jälkeen rannikolle tulivat filistealaiset ja sisämaahan israelilaiset. Vuodesta 135 jKr. maan historia liittyy osana Rooman ja Bysantin historiaan. Bysantin aikana asukkaitten pääosa oli...
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
Romaani Sudenmorsian on luokiteltu proosaballadiksi ja se edustaa 1900-luvun alun uusromantiikkaa.
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai4/4_…
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta...
