Tiedonhakijan toiveena on saada samantapaisia kirjoja kuin
Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (Helsinki : Gaudeamus, 1999). Kannattaa ensin katsoa Karvosen käyttämät lähteet kirjan lähdeluettelosta.
Tässä joitakin potentiaalisia kirjoja, joiden tarkempi sijainti selviää Linda -tietokannan avulla:
Ikävalko, Elisa: Ylivoimapeli mediassa : julkisuusmekanismit ja julkisuuden hallinta. [Helsinki] : Inforviestintä, 1996.
Karvonen, Erkki: Imagologia - imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampere : Tampereen yliopisto, 2008.
( Acta electronica Universitatis Tamperensis, 1456-954X; 742 ). Kokotekstinä internetissä.
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella / toim. Jussi...
Mahtaisiko kaivattu kirja olla Aapelin Meidän herramme muurahaisia?
"Arvostetun humoristin ja pakinan mestarin kavalkadi tyypillisestä suomalaisesta pikkukaupungista ja sen ihmisistä. Erikoislaatuinen kokoelma taitavasti piirrettyjä henkilöhahmoja, joiden iloista ja murheista muodostuu inhimillistä myötätuntoa säteilevä pienoismaailma."
Kirjasta on ilmestynyt useita painoksia erilaisin kansikuvin. Esimerkiksi Koulun peruskirjasto -sarjassa julkaistun laitoksen kannessa on idyllinen kaupunkinäkymä taloineen ja ihmisineen.
Esimerkiksi Raija Oraselta on ilmestynyt useampikin koira-aiheinen novellikokoelma:
Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita (2004)
Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia (2007)
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia (2012)
Myös Heidi Jaatisen romaanissa Ei saa katsoa aurinkoon (2010) on mainittu Lerppa-koira. Lerppa on yksi romaanin päähenkilön, pienen Lennun, eläinkumppaneista. En ole itse lukenut kirjaa, mutta Kirjasammossa oli romaanista kuvaus.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
Näiden kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi
Yölinnun levyttämän laulun sävelsi Matti Mikkola ja sanoitti Mikko Karjalainen. Kansalliskirjaston tietokannan perusteella näyttää, että laulusta ei ole julkaistu nuottia. Netistä löyvyy kuitenkin epävirallisia sointukarttoja, jos sellaisesta olisi apua; esimerkiksi tämä.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy vain kolme teosta, joissa käsitellään hennatatuointeja: Batra, Sumita: The art of mehndi, 1999// Nichols, Pamela, The art of henna--the ultimate body art book, 1999// Fabius, Carine: Mehndi--the art of henna body painting, 1998. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Hennamaalauksen teosta löytyy tietoa seuraavalta www-sivuilta:
http://koti.nettilinja.fi/~afsana/vanhat/10/mehdni.htm
Sivut on Afsana ry:n, ja voit kysyä sieltä tarkemmin, mistä tuotteita voi ostaa. Yhdistyksen viralliset yhteystiedot ovat:
Afsana Ry, osoite: Raivionkuja 4 B 46, 20540 Turku
sähköposti: afsana@nettilinja.fi.
Englanninkielisiä sivuja verkosta löytyy runsaasta sanalla "henna" tai "mehndi...
Kirjastokortin saa uusittua näissä poikkeusoloissa soittamalla, joko pääkirjastoon, Myllykosken tai Kuusankosken kirjastoihin klo 10-14 välisenä aikana.
Kysyin asiaa Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY). Heidän vastauksensa oli seuraava:
"Rasvoja ei tulisi päästää viemäriin, koska ne kertyvät putkiin ja voivat aiheuttaa tukoksia. Poissuihkuteltavien ihonhoitoöljyjen käytön kanssa on muistettava kohtuus tai käyttää iholle/hiuksiin jätettäviä tuotteita."
Janica-nimisiä on 1054
Janika-nimisiä on 2877
Sisko-nimisiä on 29421
ja Päiviä taas 36138
Johanna on näistä kaikeista yleisin ja heitä on 141464
Väestörekisterikeskusen Etunimihausta näkee montako tietyn nimistä on Suomessa. Katso tästä
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Sähköpostiosoitetta et pysty itse vaihtamaan meidän nykyisessä kirjastojärjestelmässä vaan sinun täytyy olla yhteydessä kirjastoon ja kirjaston henkilökunta vaihtaa sähköpostiosoitteesi. Meidän kirjastojärjestelmä vaihtuu tänä keväänä ja sen jälkeen on mahdollista korjata kirjastojärjestelmässä olevia henkilötietoja itse.
Suomen Virallisen lehden (myös nimellä Suomen Wirallinen lehti ja Virallinen lehti) 31.12.1920 asti digitoidut lehdet ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen esitysjärjestelmässä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322/data). Tämän jälkeen ilmestyneet lehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Lisätietoa vapaakappalekirjastoista löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvausjao….
Kyseinen sitaatti ei ole alunperin mistään E.B Whiten kirjoittamasta tai julkaisemasta teoksesta, vaan se on irrotettu sitaatti eräästä The New York Times -sanomalehdessä julkaistusta Whiten haastattelusta. Tästä johtuen mahdollista "virallista" suomennosta on vaikea löytää.
Tässä on linkki mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa pohditaan sitaatin alkuperää:
https://www.berfrois.com/2011/11/martha-white-on-e-b-white/
Vastaus löytyy teoksesta Koiran etikettiopas: koulutusmenetelmiä ja käyttäytymissääntöjä
(Königswinter : H. F. Ullmann, 2008)
Siellä sanotaan näin:
”Käytännössä ei ole mitään syytä kuljettaa koiraa aina vasemmalla puolella. Tämä käytäntö sai alkunsa metsästäjiltä. Koska he kantoivat asettaan oikealla käsivarrella, koiraa pidettiin turvallisuuden vuoksi vasemmalla puolella. Kouluttajat ovat jatkaneet tätä tapaa pääasiassa siksi, että on käytännöllistä, kun kaikki oppilaat ovat asettuneet samalla tavalla. Tavan takana ei ole mitään sen kummempaa. Käytännössä on aivan sama, kulkeeko koira oikealla vai vasemmalla.” (s. 131-132)
Valitettavasti en löytänyt suomennosta myöskään Finna-haulla. Finna hakee useimpien suomalaisten kirjastojen ja museoiden kokoelmasta. Näyttää siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole suomennettu.
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Virkatut lapintossut -ohje löytyy sekä Novita 4/2018 -lehdestä Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.635993?sid=5293061295että Novitan verkkosivulta.https://novita.com/patterns/virkatut-lapintossut?srsltid=AfmBOorYZNOxDJhtY5-qn_MXR71JUIkpe8grwEC2vcqbt0pt7Chffom_Toisenlaisista lapintossuista (eli revontulitossuista) löytyy blogitekstiä https://huopatossunen.blogspot.com/2013/10/lapintossut.htmlToisista revontulitossuista löytyy tällainen artikkeli, jossa on vähän ohjetta ja kommenteissa mainitaan, että ohje löytyy Suuri Käsityö 11-12/2004 -lehdestä.https://neulemuistio.vuodatus.net/lue/2017/04/revontuli-tossuissaLehti on varattavissa Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.636071?sid=5293635087 ...
TTY on tekstipuhelin, puhe- ja kuulovammaisten apuväline. Se on erikoispuhelin, jolla voidaan äänen lisäksi vastaanottaa ja lähettää tekstiä. Myös nykyisissä kännyköissa on TTY-asetus.
Verkkosivulla, osoitteessa http://www.kl-support.fi/kuulo/tekstijakuvapuh.html , on kuva täysin elektronisesta TTY-laitteesta.
Tekstipuhelin on käytössä Suomessa. Meillä toimii valtakunnallinen tekstipuhelinpalvelu.
Ainakin kokoelmassa Musica. 1-2 : Opettajan kirja (1996, ISBN 951-757-359-6) näyttäisi olevan tämänniminen kappale. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on 1 kappale hyllyssä (Kirjasto 10).
