Todennäköisesti kyseessä on seuraava kirja:
D'Adamo, Peter
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pidempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki 2002
ISBN 951-0-25637-4
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa missä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa kyseinen kirja on, ja onko se lainassa vai hyllyssä.
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/Valli, Juha: "Suomalaisten...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sana hänni tarkoittaisi merilokkia (Kymi, Virolahti). Sillä on ollut myös muita merkityksiä paikkakunnasta riippuen, kuten lapsenpiika tai hoitaja (Luumäki). Meijän on kesäks saatava lapsenhänni. Sana on voinut tarkoittaa myös hännystelijää. On se koko hänni. Lapselle, joka on seurannut koko ajan isompaansa, on voitu sanoa: Niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen (Lavansaari).Hännikkeinen on tarkoittanut ohranjyvää, jossa on vihne kiinni (Kankaanpää). Hännikkä-sanaa on käytetty esim. seuraavasti: Tytöh hännikkä. Suveh hännikkä (Heinävesi). Sudesta on voitu sanoa: hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon (Kainulasjärvi).Sukunimet-teos (Pirjo...
Kysymys on niin lavea, että siihen on aika vaikea vastata muuten kuin kysyjän kanssa keskustelemalla. Kirjastojen tietokantaan merkitään julkaisuvuosi, mutta se ei välttämättä kerro mitään yksittäisestä sävelmästä. Sävellysvuosi on vielä harvinaisempi tieto, eikä sellaista ole julkaisuissa kuin poikkeustapauksissa.
Vastaamista helpottaisi, jos tiedettäisiin, miksi vuosi 1971 on olennainen ja se, onko musiikilla sinänsä mitään väliä, kelpaavatko sovitukset siinä missä originaalitkin, täytyykö olla kotimainen jne.
Esimerkiksi HelMet-tietokannasta löytyy sanahaulla "nuotti 1971" (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=nuotti+…) 91 osumaa. Teknisesti ottaen useimmat vastaavat pyynnön ehtoja, mutta ehkä niitä...
Hirvi (Alces alces) on hevosen kokoinen eläin, jolla on suuri ja pitkulainen pää, kyömy turpa ja liikkuva, pitkälle alas lerpattava ylähuuli. (Puschmann: Sorkkaeläimet 1990).
Hirvestä saat enemmän tietoa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Valitse Pikahaku, sen jälkeen pudotusvalikosta kohta asiasana, jona voit käyttää sanaa hirvi. Tuloksena saat hirveä käsittelevää aineistoa, jota voit lainata.
Valitettavasti oma lainaushistoria ei ole vieläkään mahdollista Vaski-tietokannassa. Lähivuosina asia tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.
Tällä hetkellä voi jo kirjautumalla omiin tietoihin luoda suosikkilistoja, joihin voi tallentaa lukemiaan kirjoja https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#favoritelists
Laulu on Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama "Vanhanpiian polkka". Se alkaa: "Nimeni on minun Riika, enk' oo mikkään vanhapiika." Laulu sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nimellä "Vanhanpiijan polkka" nuottiin Salomaa, Hiski: "Hiski Salomaa" (Fazer FM05803-2). Sen ovat levyttäneet Hiski Salomaan lisäksi ainakin Ritva Oksanen ja yhtye Hiskias Möttö & Mojakka.
Hiski Salomaa: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=nMyxqeDFGLU
Hiskias Möttö & Mojakka: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ow6cfMy-oT0
Internetin kautta voit hakea uutuuksia aineistotietokantamme ( http://www.libplussa.fi )uutuushaulla (suora osoite: http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=uutuushaku&lib=H )
Täältä voit etsiä kuukausittain tulleet uutuudet ja rajata hakua koskemaan esim. kirjoja, levyjä, videoita jne. Voit rajata myös kielen mukaan.
Kaunokirjallisuuden saat parhaiten seulottua tietokirjallisuudesta kirjoittamalla asiasanakenttään romaanit tai kaunokirjallisuus.
Samantyylinen haku on mahdollista myös kirjastojen asiakaspäätteiltä (toimii paremmin kuin Plussahaku), silloin käytetään Kaikki hakutavat/luokka -hakua, ja kirjoitetaan haluttu ajankohta tähän tapaan: 0110helaik - eli tämä haku antaa kaiken lokakuussa 2001 Helsinkiin aikuisten...
Seuraavissa nettiosoitteissa on jonkin verran tietoa itse kirjailijoista. Tarkistamani lehtiartikkelit sisälsivät pääasiassa kirja-arvosteluja ja kirjailijoiden haastatteluja, joissa he kertovat kirjoistaan ja kirjoittamisesta. Esimerkiksi artikkeli: Seita Parkkola ja Niina Repo purkavat kirjailijamyytiä: Miten romaani todella syntyy. (Lukufiilis 2001, nro 4, s.4-5)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=231&lastname=Repo&…
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=545&lastname=Parkk…
http://www.kaapeli.fi/nvl/arvostelupalvelu/nuortenkriitikot/parkkola_s…
Esimerkiksi tässä Blongin kirjassa puhutaan tulivuoripurkausten vaikutuksista
BLONG, R. J., Volcanic hazards : a sourcebook on the effects eruptions / ISBN: 0-12-107180-4. Sydney : Academic Press, 1984.
GtK:n kirjaston Hermanni-tietokannasta
osoitteessa
http://libraweb.gtk.fi/opac/default.aspx voi
etsiä lisää kirjallisuutta tulivuorista
kirjoittamalla Vapaasanahaku-kenttään hakusanaksi tulivuoret.
Kirjojen lainausta voi tiedustella sähköpostilla
library@gtk.fi tai soittamalla numeroon 0205502233.
Tarkoitatkohan Star wars -elokuvien episodiosia? On myös olemassa Episodi-niminen elokuvalehti.
Auran kirjastoon tulee Episodi-lehti, mutta Star wars -elokuvia kirjastossa ei ole. Niitä löytyy kuitenkin muista alueen kirjastoista:
http://aura.verkkokirjasto.fi/
Kirja kyllä löytyy Metson varastosta. Sen tarkka nimi on Rupeaman raadettua: Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistoksi/Seminaarin oppilaat. Piirteitä Jyväskylän seminaarin Kiestoverikunnan vaiheista 1863-1913.
Kannattaa siis poiketa pääkirjaston aikuisten osaston neuvontaan ja pyytää kirjaa varastosta.
Tiina Mahlamäki on julkaissut Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan kaksi teosta:
Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, SKS 2009.
ja
Naisia kansalaisuuden kynnyksellä : Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta, SKS 2005.
Molemmat teokset ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Varaaminen esim. puhelimitse, puh. 03-621 2598.
Lohjan kaupunginkirjastosta, kuten muistakin Lukki-kirjastoista, voi kaukolainata sellaisia teoksia, joita kirjaston omassa kokoelmassa ei ole. Kaukolainamaksu on 7 euroa/teos.
Kaukolainan voi tehdä joko sähköisesti kirjaston kotisivulta tai käymällä tekemässä kaukolainatilauksen siinä kirjastossa, josta haluaa kaukolainan noutaa.
Tilatun aineiston saapumiseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kaukolainat kulkevat tavallisessa postissa. Jos teos on lähettävän kirjaston hyllyssä, se tulee Lohjalle noin viikossa, joskus nopeammin, joskus hitaammin.
Säilytämme Helsingin Sanomia paperikappaleina 2 vuotta ja voit tulla niitä lukemaan tänne pääkirjastoon Rewell Centeriin käsikirjastoon. Lisäksi voit yleisömikrollamme etsiä artikkeleita HS:n verkkoliitteestä, jonka voimme avata sinulle omalla käyttäjätunnuksellamme. Tervetuloa!
Todennäköisin vaihtoehto on Pia Lunbomin Eläinten puolustajat : suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus / Pia Lundbom, University of Jyväskylä | 2016
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4inaktivismi__Ff%3A…
Metsoloiden jaksossa 14 harmonikkayhtye soittaa häävalssina Jörgen Petersenin sävellystä Vanha kirjeenkantaja. Sävelmä toistuu taustalla jaksossa 15 siellä täällä. Sen sijaan jakson kohtauksessa, jossa Kim Floor laulaa ja säestää itseään kitaralla lauluna on Uralin pihlaja (säv. Jevgeni Rodygin).
Vanhan kirjeenkantajan levytti Irmeli Mäkelä single-levylle v. 1962. Laulun sanat kirjoitti Liisa Kersti (=Lasse Liemola). Kirjastojen kokoelmissa levyä ei ole. Instrumenttiversio kappaleesta julkaistiin kokoelma-LP:llä Nonstop (1977, BLULP 210). Tämä albumi on kuunneltavissa Spotifyssa. Youtubestakin se löytyy tästä linkistä, itse kappale täytyy selata esiin soittolistalta.
Vanhan kirjeenkantajan nuotinnos on julkaistu Mitä missä milloin...
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa...
