The Viktorian Web (http://www.victorianweb.org ) tarjoaa laajan portaalin Viktorian ajan historiaa, kulttuuria ja kirjallisuutta käsitteleviin sivustoihin. Muita sivustoja aiheeseen löytyy osoitteista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Victorian_era
http://victorian.lang.nagoya-u.ac.jp (The Victorian Literary Stdies)
http://http://www.bavsuk.org (Britissh Association for Victorian Studies)
Kirjatietoa Englannin viktoriaanisen ajan kirjallisuudesta löytyy muun muassa Kansojen kirjallisuudesta, osa 8.
Ikävä kyllä Auran kirjastolla ei tänä vuonna ole joulukalenteria. Alla linkit muutamaan aiempien vuosien kalentereihin:
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-2002/
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-99/kalenteri.html
Kuten itsekin uumoilet, kysymyksesi on niin laaja ja monipolvinen, että saat paremman vastauksen menemällä kirjastoon näitten samojen kysymysten kanssa. On aina helpompi lähestyä monimutkaisia aiheita keskustellen, sillä suinkaan kaikilla hakutermeillä ei välttämättä löydy kirjallisuutta suoraan. Esimerkiksi hakusanalla "transgressio" ei löydy HelMet-tietokannasta kuin yksi julkaisu, mutta lisää voisi löytyä, jos tietäisimme, mihin aiheeseen termin kysyjä liittää. Aivan sama juttu tanatologian kanssa, vain yksi julkaisu löytyy (Kuoleman kulttuurit Suomessa, Gaudeamus 2014), mutta keskustellen saattaisi muutakin aihetta sivuavaa löytyä. Kirjaston hakusanat eivät aina vastaa niitä termejä, joita arkikielessä käytetään. Keskustellen tällaiset...
Kuvia ja tietoa Linnen puutarhasta löytyy esimerkiksi The Swedish Linnaeus Society -järjestön ja Linnaeus' Uppsala -sivustoilta:
http://www.linnaeus.se/en/the-history-of-the-linnaeus-museum/
https://linnaeusuppsala.com/plats/linnemuseet-the-birthplace-of-modern-biology/
Myös Googlen kuvahaun avulla löytyy paljon kuvia puutarhasta:
https://www.google.com/search?q=linnaeus+tr%C3%A4dg%C3%A5rden&rlz=1C1GCEB_enFI858FI858&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwij07iwsNzjAhUtposKHTT6Cj44ChD8BQgRKAE&biw=1920&bih=937
Kuva Linnen työhuoneesta on ainakin kaupunkikävelyjä Uppsalassa järjestävän Helena Harneskin sivuilta:
http://www.helenaharnesk.se/foredrag/carl-von-linne/
Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti:
Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia
nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta.
Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664).
Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.
Tämän...
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49....
Valitettavasti John Greenleaf Whittierin suomennettuja runoja ei löydy mistään kirjaston käytössä olevista tietokannoista yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Teoksessa: Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933), löytyy runo Virteni (My Psalm) sivuilta 948-949.
Useassa HelMet-kirjastossa varaukset ovat itsepalveluvaraushyllyssä. Asiakas noutaa varuksensa tällaisesta itse ja lainaa sen automaatilla. Automaatilla lainattaessa tarvitaan kirjastokortin lisäksi nelinumeroinen pin-koodi. Jos asiakkaalla ei vielä ole koodia, sen saa kirjastosta, jossa on henkilökuntaa paikalla esittämällä kirjastokorttinsa ja henkilöllisyystodistuksensa.
Valitettavasti tekijänoikeudet estävät meitä mainostamassa elokuvaesityksiämme verkossa ja lehdissä. Kirjastoista on saatavana kauden elokuvista lista.
Tarkoitatko HelMet-kirjaston lainattavia e-kirjoja? Tarvitset sitä varten iPadillesi Bluefire Reader -lukuohjelman. Tietoa ohjelmasta ja sen käyttöohjeet löytyvät Ellibsin verkkosivuilta http://www.ellibs.com/fi/node/103632. Sivuilla puhutaan kirjojen ostamisesta, mutta samat periaatteet toimivat myös kirjaston e-kirjoja lainatessa.
Kirjan "Uusi Aadam" takakannessa kuvaillaan kirjaa näin:
Uusi Aadam on helmi 1950-luvulta, eristäytyneen mutta kaiken aikaa herkästi kirjoittaneen Helvi Hämäläisen julkaisematta jäänyt romaani. Vakuuttavasti se täydentää kuvaa Hämäläisestä intensiivisen psykologisen proosan mestarina. Hannes ja Linnea, keski-ikäiset opettajasisarukset, ovat yhdessä adoptoineet orvoksi jääneen pienen pojan. Poika on kasvanut nuorukaiseksi ja järkyttää nyt kasvattivanhempansa perin juurin ryhtymällä suhteeseen naimisissa olevan perhetuttavan kanssa. Tapahtumasarjassa vaistot ja vietit törmäävät porvarillisen nuhteettomuuteen ja vaatimukseen ja idylli repeytyy peruuttamattomasti rikki.
Lisää tietoa Helvi Hämäläisestä kirjailijana voit etsiä vaikkapa...
Pocahontas: tarina ja laulut elokuvasta/ ohjaus ja suomennos Pekka Lehtosaari; musiikki ja alkuperäiset sanoitukset Alan Menken, Stephen Schwarz, 1995
Ulkoasu: 1 CD-levy (n.56 min)
Laulut: Virginia Company; Virta minne veneen vie: Kuuntele sydäntäsi; Kaiva, kaiva, kaiva; Tuulen värit; Villejä.
Esittäjä: Reijo Salminen (kertoja), Arja Koriseva (Pocahontas), Santeri Kinnunen (John Smith) ym.
Äänitteen löydät pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta http://www.helmet.fi ja näet missä kirjastossa se on paikalla (voit noutaa ilman varausmaksua) tai teet varauksen (maksaa 50 snt),jolloin tilaus toimitetaan haluamaasi kirjastoon. Voit asioida myös puhelimitse.
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan.
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner (2005)on tilattu, mutta ei ole vielä saapunut. Teos on tulossa seuraaviin kirjastoihin: Tikkurila (aikuisten osasto ja käsikirjasto), Pointin kirjasto (käsikirjasto) ja Myyrmäen kirjasto (aikuisten osasto ja käsikirjasto).
Näissä kirjoissa on käsitelty Mikko Rimmisen kirjailijan työtä ja tuotantoa:
Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun (Avain, 2012)
Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja (Avain, 2010)
Uudelleen luettua (Kirjapaja, 2008)
Kotimaisia nykykertojia. 7 (BTJ Kustannus, 2008)
Kieltä kohti (Otava, 2008)
Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 49 (Suomen kielen seura, 2007)
Kohtauspaikkana kieli : näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1844430__Sd%3A%28rimminen%…
