Suomenkielistä termistöä emme onnistuneet löytämään. Osa sanoista löytyy tekniikan alan sanakirjoista, esim. tästä: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Jyrki K. Talvitie, Ahti Hytönen. Lotta Liljelundin Merenkulun koulutusohjelman opinnäytetyö Offshore-kentän elinkaari ( Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2013) käsittelee mm. erilaisia öljynporauslauttatyyppejä. Siitä löytyy alan termistöä, mutta ei termejä öljynporaustornin osille. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavana:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65283/Liljelund_Lotta.pdf?sequence=1
Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen.
Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina....
Signeerauksia on usein vaikea tunnistaa. Ovathan ne allekirjoituksia.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021 sekä 17.6.2022.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei ole saatavilla aiheesta tietokirjallisuutta, mutta mm. Helka-kirjastoista löytyy pari artikkelia ja tutkielma aiheesta.https://shorturl.at/XxVUs
Kirjastomme ei tällä hetkellä pysty hankkimaan toivomiasi kirjoja kokoelmaa täydentämään, sillä Virgin River -kirjasarjaa ei ole tarjolla hankintakanaviemme kautta. Onneksi kaikki kolme kirjaa näyttäisivät olevan kuitenkin kaukolainattavissa 4€ kappalehintaan muualta Suomesta.Jos haluat, että pyydämme kirjat sinulle lainaan, täytä oheinen kaukolainapyyntölomake: Kaukolainapyyntö . Kun kirjat ovat saapuneet haluamaasi kirjastoon, niistä tulee tavallisen varauksen tapaan noutoilmoitus, joko sähköpostilla tai tekstiviestillä.Kannattaa huomioida, että kirjat tulee yleensä maksaa noudettaessa ja näistä kolmesta kirjasta maksuja tulee jo yli 10€:n maksurajan, joka valitettavasti lukitsee kirjastokortin ja estää lainaamisen/uusimisen, kunnes...
Inforviestintä julkaisee kausijulkaisua Kuka lehdistö. Viimeisin Kuka lehdistö 2004 löytyy mm. Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoista.
Lisää tietoa julkaisusta saat mm. Inforviestinnän sivulta http://www.infor.fi/kirjakauppa/
Aiheesta on kirjoitettu melko paljon ja eri lähtökohdista, tässä muutama josta voit aloittaa: Hilkka Laakso: Äidin suru alle seitsenvuotiaan lapsen kuoleman jälkeen: Väitöskirja , Tampereen yliopisto 2000. - Leena Väisänen: Lapsen menetys,perheen suru ja toipuminen. 1999.. Pohjautuu väitöskirjaan Family grief and recovery process when baby dies.- Vaiettu suru: lapsen kuolema ja perheen tukeminen 1992.- Ingela Bendt: Kun pieni lapsi kuolee. 1999
- Katja Hautamäki: Lapsensa menettäneen perheen tukeminen yliopistollisessa sairaalassa. 1997 Pro gradu Tampereen yliopisto. - Omakohtaisia kokemuksia kirjoissa: Helmi Vilppola: Perhosen lento 1998.- Lapseni on kuollut - jäi jälkeen kaipuu... 20005 Sylva. - Sinua en unohda: lapsensa menettäneet...
Ikävä kyllä kysymääsi Dragonsinger-kirjaa ei enää kokoelmistamme löydy. Siitä on kyllä ollut kappaleita kirjastoissa, mutta kaikki on jouduttu poistamaan, varmastikin huonokuntoisina. Voit ehdottaa kirjaa uudelleen hankittavaksi kirjastojen hankintalomakkeilla.
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
Romaani Okalinnut löytyy varsin monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, joten se on helppo saada. Mikäli sitä ei löydy omasta lähikirjastosta, henkilökunta voi varata kirjan toisesta kirjastosta.
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Et kertonut kotikuntaasi, mutta Helka:n mainitsemisesta päättelen, että olet pääkaupunkiseudulta. Valitettavasti et voi ainakaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta tehdä kaukolainausta muiden paikkakuntien kirjastoista, sillä kaukopalvelun periaatteena on, että kaukolainaksi ei voi saada sellaista teosta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, vaikka kyseinen teos olisikin tällä hetkellä lainassa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Ja etsimääsi Goffmanin teosta kuitenkin löytyy Helmet-kirjastoista kaksi kappaletta ja Helka-kirjastoista niinkin hyvin kuin 41 kappaletta (joista lyhytlainoja tällä hetkellä vielä paikallakin).
Toimituksemme jäsenet muistavat itsekin opiskeluajoiltaan, että kurssikirjoja oli aina vaikea...
Kyseessä on tosiaan Isaac Asimovin vuonna 1941 kirjoittama novelli "Yö saapuu". Vuonna 1990 Asimov laajensi novellinsa romaaniksi apunaan kirjailija Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu romaanin keskivaiheille. Romaani löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lisäksi kirjastoista saa scifi-novellien kokoelmateosta "A science fiction omnibus" sekä "The science fiction hall of fame. Volume one : 1929-1964". Molemmista novelli löytyy englanniksi nimellä "Nightfall". Novellia voi etsiä myös suomenkielisistä kokoelmista, mutta valitettavasti niitä ei ole asiasanoitettu riittävästi, jotta pystyisin sanomaan, mistä sitä löytyy. Joka tapauksessa novelli löytyy yllä mainitusta romaanista "Yö saapuu".
Helsingin kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa on mikrofilmienlukumahdollisuus, mutta valitettavasti tällä hetkellä ei ole käytössä kopiointimahdollisuutta. Uusi laite on tulossa käyttöön. Paperisen kopion voi saada esimerkiksi Sellon kirjastossa tai Kansalliskirjastosta.
Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
Kyseessä on laulu Orvon valitus, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu: Repaleissa raukka nyt kulkemaan jouduin maantien ravia pitkin. Vei kuolema äitini armahan ja orvoksi jätti mun yksin.
Laulu löytyy teoksesta Suomen nuorison laulukirja, ainakin painoksissa v. 1905 ja 1921 on kyseinen laulu nuotteineen. Laulussa on kolme säkeistöä, ja sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty J. Pärnänen.
