1700-luvulla peruukit valmistettiin tavallisesti oikeista hiuksista tai eläimen karvoista (yleisimmin hevosen jouhista tai vuohen karvoista). Vähävaraisimmat saattoivat teettää peruukkinsa jopa villalangasta. Kalleimpia ja arvokkaimpia olivat aidosta hiuksesta sidotut peruukit.
Lähteet:
Richard Corson, Fashions in hair : the first five thousand years
Jaakko Selin, Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista
Encyclopedia of hair : a cultural history
Kyseessä on Taimi Ahon (1927 - 2015) runo Siivooja saa paikan, joka sisältyy kokoelmaan Rakentava rakkaus (2003).
https://finna.fi/Record/piki.639471
Lisää runosta ja runoilijasta voit lukea täältä:
https://www.nokiankaupunki.fi/vapaa-aika/kirjasto/nokialaiskirjailijat/…
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, sinun täytyy käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa ja esittää siellä kirjaston kirjaston hyväksymä henkilötodistus. Hyväksyttyjä henkilötodistuksia ovat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen Kela-kortti, Suomessa olevan vastaanottokeskuksen asukaskortti ja Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti. Alle 18-vuotiailta hyväksytään myös kuvaton Kela-kortti.
Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saantia täyttämällä verkossa ennakkorekisteröintilomakkeen.
Helmet-kortin saannin edellytyksenä on osoite Suomessa.
Lähteet:
Helmet : Kirjastokortti ja lainaaminen
Mainitsemasi kansanlaulu on nimeltään "Minun kultani kaunis on" tai toiselta nimeltään "Kullan ylistys".Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Finnasta löysin tiedon, että Hjalmar Frey lauloi kyseisen kappaleen vuonna 1903 fonografilla soitettavalle äänilevylle. Se näyttäisi löytyvän digitoituna SKS:n Kansalliskirjastosta.Minun kultani kaunis on SKS:n Finnan sivuilla
Parhaiten tietoa Veikko Huovisen lapsuudesta löytyy hänen omaelämäkerrallisesta teoksestaan "Muina miehinä". Tässä teoksessa Huovinen kuvailee laajasti varhaislapsuuttaan, kertoo kotioloistaan ja koulunkäynnistään. Teos kattaa myös kirjailijan myöhemmät vaiheet.
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
HelMet-sivustolla annetaan tällainen ohje: "Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi." Olen saanut sellaista palautetta asiakkailta, että uusiminen onnistuu siellä.
Voit myös käydä lähikirjastossasi. Henkilökunta voi uusia lainat kirjastokortistasi.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Klikkaa valitsemaasi kirjastoa ja valitse sieltä yhteystiedot. Henkilökunta uusii lainat myös puhelimitse.
Martin Chatterton on suosittu englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Suomeksi häneltä on ilmestynyt Paha piski -sarjassa neljä teosta.
Martin Chattertonista ei valitettavasti löydy tietoa kirjoista. Verkosta löytyy lähinnä englanninkielisiä sivustoja, suomen kielellä lähinnä vain kirja-arvosteluja.
Seuraavista Internet-sivustoista löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjavinkit/viikarit.htm
http://www.egmont.co.uk/authorsandillustrators.asp?authorid=7525&Author…
Kirjailijan virallinen sivusto: http://www.worldofchatterton.com/
Aku Ankan vuosikertoja on pääkirjaston varastossa v:sta 1984 alkaen, joten kysymiänne vuosikertoja ei ole saatavissa paitsi näköispainoksina. Näköispainoksia on Helsingin kaupunginkirjastossa vuosilta 1951 - 1959. Kuusikymmentäluvun Aku Ankkojen näköispainoksia ei ainakaan vielä ole lainattavissa kirjastoista.
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta kannattaa tarkkailla HelMetistä.
Hei!
Löysin tämän komean venäjänkielisen kirjan esittelyn netistä Google-haulla, mutta valitettavasti vaikuttaa siltä, että kirjaa ei ole Suomen kirjastoissa. Tarkistin senkin, että tekijän sukunimi translitteroidaan suomeksi muotoon Suhanov.
Hain teosta Frank-monihaulla maakuntakirjastojen yhteistietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta Lindasta. Erikseen tarkistin vielä Museoviraston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastot.
Edes Suomalaisen ja Akateemisen kirjakaupan nettipalveluista ei kirjaa löytynyt, ei tekijän eikä teoksen nimellä.
Hei!
Olavi Pesosen nuottikokoelma
"Laulava kansa - säestykset ja kuorosovitukset Laulukirjaan"
(Valistus, 441 sivua)
on tällä hetkellä lainassa Turun pääkirjastosta. Eräpäivä on 22.10.2010.
Lisäksi nuottikokoelma "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta"
(Tammi, 352 sivua) sisältää kappaleiden Peipon pesä, Oravan pesä ja Pikku juttu (alkusanat: Ol' kerran metsässä mökki) nuotinnokset sointumerkkeineen. Jokaisesta kolmesta laulusta on nuottisivuilla mukana neljä säkeistöä. "Kultaiset koululaulut" nuottikokoelmaa on paikalla useassa Turun kirjastossa, myös lähikirjastoissa.
Etsitty kirja saattaisi olla Else Lassilan Hyväntuulenlaakso (WSOY, 1995).
"Pohjoisen perukoilla tunturin kätkössä on ainaisen kesän Salamaa. Siellä sijaitsee Hyväntuulenlaakso. Ihmisiä muistuttavien salamaalaisten posket hehkuvat punaisina, hiukset loistavat sateenkaarenvärisinä, ja takana heiluu lystikkäästi valkoinen häntä. He ovat iloisia ja ystävällisiä, ilkeys on heille vierasta."
"Mutta Kitja on utelias tyttö. Kielloista huolimatta hän lähtee katsomaan, millaista on Ihmisten maassa. Kitja saa matkallaan tartunnan ihmispahuudesta, ja koko Salamaa joutuu vaaraan."
Ihmisten maahan johtaa kallioseinämässä olevasta luolasta käytävä, joka on kapea kuin hiirenkolo. Luolan edessä sijaitsee Tahdonkivi, jolla ladatulla taikasauvalla Kitja...
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia...
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Oranssinruskeat pallerot mullassa voivat olla substral osmocote tai vastaavaa lannoitetta ja siltä nuo kuvatkin näyttäyvät. Jos kysessä olisi kuitenkin sieni, niin ne eivät yleensä ole haitallisia kasveille, mutta voivat viestiä liikakastelusta. Sienien synnyn ehkäisyyn paras keino on huolehtia ilmankierrosta ja maltillisesta kastelusta. Yleensä lehtien kuivat pilkut ja irtoaminen johtuvat liiasta auringonvalosta tai sisäilman kuivuudesta.
Esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa huonekasvien ongelmista. https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/huonekasvien-ter…
Kotiäänestyksen mahdollistavat lainmuutokset tulivat voimaan 1.3.1988. Ensimmäiset vaalit olivat kunnallisvaalit lokakuussa 1988.
Laki kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta (80/1988). Ks. 6 a luku Ennakkoäänestys kotona
80 § (L 80/1988) . Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä kunnassa, jonka äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, niin kuin tässä luvussa säädetään. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880080#...
O'Neillin taiteesta löytyy tutkimus Ritual and pathos : the theater of O'Neill, https://www.finna.fi/Record/helka.992276823506253?sid=5079317235 Siinä analysoidaan myös tuota näytelmää. Kannattaa myös lukea näytelmä, ellei se ole jo tuttu, https://finna.fi/Record/jykdok.1566451?sid=5079868947Tässä aiempi vastaus aiheesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/on-olemassa-sanonta-murheesta-nousee
Muukalaisuus-teeman klassikkoja ovat mm. Julia Kristevan Muukalaisia itsellemme (Gaudeamus 1992)ja Georg Simmelin Suurkaupunki ja moderni ja elämä : kirjoituksia vuosilta 1895-1917 (Gaudeamus 2005). Ensinmainitussa tarkastellaan toiseutta ja vierautta lähinnä filosofisesta ja psykologisesta näkökulmasta, toinen taas lähestyy aihetta kaupunkisosiologian keinoin.
Hieman uudempaa materiaalia aiheesta löydät mm. Mikko Lehtosen toimittamasta kokoomateoksesta Suomi toisin sanoen (Vastapaino 2004). Siinä erityisesti artikkeli Vieraus ja viisaus esittelee aiheen tutkimusta laajasti käyttäen esimerkkejä suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisesta siirtolaisiin ja muukalaisiin. Siirtolaisuustutkimuksesta saat lisää tietoa mm. Minna Domanderin...
