Oliver-nimen merkitykselle on kaksikin selitystä: se voi olla peräisin latinasta ja tarkoittaa "oliivipuun istuttajaa", tai sitten muinaissaksan nimestä Alfher, keijuvihollinen. Ranskalainen muoto Olivier tuli tunnetuksi Kaarle Suuren hovin ylimyksen nimenä. Katolisessa kirkossa tunnetaan joitakin Oliver-nimisiä pyhimyksiä. Muita kuuluisia nimen kantajia ovat olleet Englannin Oliver Cromwell (k. 1658) sekä Charles Dickensin romaanihenkilö Oliver Twist.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp) etunimihaun kautta voi tarkastella eri nimien yleisyyttä Suomessa. Oliver-nimi on sen mukaan kasvattanut viime vuosina jonkin verran suosiotaan. Vuosina 2000-2008 nimi on annettu 4312 kertaa ja vuonna 2009...
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988/Kustaa Vilkuna) kertoo Esa-nimestä näin:
6.7. (1929-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883, on vanha lyhentymä raamatullisesta nimestä Esaias (Jesaja). Myös Eesauta on paikoin kutsuttu Esaksi, samoin Eskoa (Eskil). Lyhyt naseva Esa oli 1975 alle 15-vuotiaide poikien etunimitilastossa 23. sijalla ja 1984 35.sijalla.
Esaias-nimestä taas kerrotaan samassa lähteessä seuraavaa:
6.7. vuodesta 1708 (1705 21.2.) kreikkalainen vastine heprean nimelle Jesaja, joka on tulkittu mm. ”Jahven pelastus”, ”Profeettain kuningas”. Jesaja ilmoitti jo 740-700 e.Kr. kauneimmin ja selvimmin tulevasta Messiaasta. Ikivanha raamatullinen nimi on ollut ahkerassa käytössä joka puolella maatamme. Yleisin puhuttelumuoto on...
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön.
Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät.
Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko...
Yhdysvalloissa autojen katsastuksen suorittamisesta saa päättää kukin osavaltio. Tyypillisesti katsastus ja/tai päästötesti voidaan järjestää vuosittain tai joka toinen vuosi. Voidaan myös päättää, ettei katsastusta edellytetä esim. yksityisautojen osalta.
Yleensä tuulilasiin kiinnitetään katsastustarra, mutta se voi sijaita myös ajoneuvon rungossa tai rekisterikilvessä.
Lähde esim:
http://en.wikipedia.org/wiki/Vehicle_inspection#Americas
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämä Suomen murteiden sanakirja ei ole vielä edennyt p-kirjaimeen asti, joten lähdin selvittämään sanan merkitystä vuonna 2020 ilmestyneestä murresanakirjasta Kropsua eväsnä: Wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä (toim. Osmo Rinta-Tassi). Sen mukaan sanojen pislaaki ja pislai merkitys on "hela, lyöte hevosen valjaissa tai piipussa". Sana tulee ruotsin sanasta beslag, joka tarkoittaa mm. helaa ja raudoitusta.Pislaipiippu puolestaan on pidempi johdos sanasta pislai. Sen merkitys on paikallista murretta taitavan kollegani mukaan metallikoristeinen/-vahvisteinen piippu. Tulkintaa tukee Wikisanakirjan määritelmä "metallisella vanteella eli pislailla vahvistettu tai koristeltu tupakkapiippu" (https://fi....
Vuokko Lepistön teoksessa "Joko Teillä on primuskeitin? Kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle" (1994) kerrotaan, että valurautainen kaasuliesi esiteltiin yleisölle vuoden 1851 maailmannäyttelyssä Lontoossa, mutta että niitä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen ja pelkojen vuoksi ne tulivat Englannissa laajempaan käyttöön vasta vuosisadan lopulla. Suomessa kaasuliedet yleistyivät myöhemmin: "Helsingin ensimmäisiin kuuluva kaasuliesi oli näytteillä kaasulaitoksen konttorissa vuosina 1901 - 1907, ja 1910-luvulla liesiä alettiin myydä ja vuokrata asiakkaille", kirjoittaa Lepistö (ss. 83 - 84).
Tapio Lukkosen teoksesta "Sähköistä antiikkia : käteen käyvät ja sähköllä toimivat" (1997)...
Päiväperhosen hautajaisista runoili Lauri Pohjanpää. Hautajaiset-runo ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Tämän lisäksi se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Muutamaan runoantologiaankin se on päätynyt; esimerkkeinä mainittakoon Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987).
Yleisesti ottaen kyse on kahdesta eri lajista, joilla on kuitenkin paljon yhteistä.
Tieteiskirjallisuus eli science fiction -kirjallisuus on kirjallisuudenlaji, joka käsittelee tieteen ja teknologian vaikutusta ihmisiin ja koko yhteiskuntaan.
Tieteiskirjallisuus lähenee monia kirjallisuudenlajeja, erityisesti kauhu- ja fantasiakirjallisuutta. Näillä kolmella lajilla onkin yhteiset juuret 1800-lukua edeltävässä ei-realistisessa kirjallisuudessa. (Wikipedia)
Science fictionia eli tieteiskirjallisuutta määrittää tieteellinen maailmankuva, kun taas fantasiakirjallisuuden maailmankuva on maaginen. Yliluonnollisten elementtien läsnäolo määrittää teoksen lajityypin fantasiaksi, mutta molempien kirjallisuuden lajien harmaalla rajavyöhykkeellä on...
Sinna, Sinja , Sinje ovat Sinan muutoksia. Sina on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Rosina. Vrt. nimeen Siina, joka on suomal. muunnos nimestä Sina. Se on puolestaan lyhennys siina-pääteisistä nimistä.
Toisen lähteen mukaan Sinna on sisällöltään epäselvä nimi, lähtökohtana mahdollisesti Sini(kka) tai Sina, Siina, tai myös ehkä Signen kansanomainen muunnos Sinne.
Sinikka on Eino Leinon muotoilema nimi näytelmässa Lalli; nimen lähtökohtaon väri sini(nen ). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikka-nimen Sinaidaan, joka legendan mukaan on marttyyri 1. vuosisadalta.
Signe on muinaisskand. voittajatar, tarujen mukaan kuninkaantytär, joka seurasi rakastettuaan kuolemaan.
Lempiäinen,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Soini-alkuiset sukunimet perustuvat skandinaaviseen etunimeen ”Sven”. ”Soini” esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa yhden Kalevan pojan nimenä. Yleiskielen sanana ”soini” on myös merkinnyt ennen ’asemiestä’.
”Soininen” on esiintynyt jo 1500-luvulla Karjalankannaksella ja Savossa.
Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 seurakunnille suosituksen, jonka mukaan 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen omatoiminen tutkiminen ei enää ole luvallista. Suositus oli seurausta korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 antamasta päätöksestä. Osa seurakunnista on tallettanut kirkonkirjojen mikrokorttikopioita maakunta-arkistoihin. Arkistolaitos antaa sukututkijoille edelleen mahdollisuuden tutkia aineistoa erillisellä käyttöluvalla, jota voi hakea myös sukututkimusta varten. Jotkut seurakunnat ovat kuitenkin vetäneet mikrokorttinsa pois arkistoista.
Alle 100 vuotta vanhoista kirkonkirjoista on mahdollista saada tietoja seurakunnilta. Tietojen haku on maksullista.
Sukututkimus ja kirkonkirjat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon...
Transmiehet voivat harrastaa ja harrastavatkin seksiä siinä missä kuka tahansa muukin. Transsukupuolisten ihmisten seksuaalisuutta saattaa joskus rajoittaa esimerkiksi kehodysforia, eli vierauden tunne tai inho omaa kehoa kohtaan.
Kommunikaatio partnerin kanssa on aina oleellinen osa seksiä. Transihmisillä kommunikaatio on tärkeää myös siksi, että kumppanin on tärkeää tietää, kuinka transhenkilön kehoa tulee koskea ja mitä sanoja siitä halutaan käytettävän. Hormonit ja kirurgiset toimenpiteet saattavat paitsi muuttaa käsitystä omasta kehosta ja erogeenisista alueista myös vaikuttaa seksuaaliseen haluun.
Joillekin transmiehille tehdään genitaalikirurgisia toimenpiteitä. Tällöin yleensä ensin...
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
Ministeri Arvo Pentti ei ole ollut suomalaisessa SS-pataljoonassa, vaan hän palveli Suomen rintamilla panssaritorjunta- ja konekiväärikomppanian päällikkönä, jatkosodan viime vaiheessa pataljoonan komentajana kapteenin arvoisena. Mannerheim-risti hänelle myönnettiin jo v. 1941. Sodan jälkeen hän oli syytettynä ns. asekätkentäjutussa ja sai kahdeksan kuukauden tuomion, jonka oli suorittanut paljon pidemmällä pidätyksellä esitutkinnan aikana. Ministerin asemaan meillä tiettävästi on noussut kaksi suomalaista ss-pataljoonataustaista:
1) Sulo Elias Suorttanen (13.2.1921-24.9.2005), joka oli puolustusministerinä v. 1966-1970 (keskustapuolue), ss-arvo SS-Untersturmführer ja 2) Pekka Kullervo Malinen (11.6.1921-21.9.2004), joka oli v. 1957-1960...
Ruotsin skänka-verbistä johdettu kenkkääminen tarkoittaa lahjoittamista, antamista. Vastaava lahjaa tarkoittava sana on 'kenkki'.
Lähde:
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa, J-K
Hei,
Kirjastokimppoja on Suomessa 27 kappaletta: Anders (Kokkola), Blanka (Parainen), Eepos (Seinäjoki), Fredrika (Pietarsaari), Heili (Lappeenranta), Helle (Porvoo), Helmet (Helsinki), Kainet (Kajaani), Keski (Jyväskylä), Kiri (Haapajärvi), Kirkes (Kerava), Kyyti (Kouvola), Lapin kirjasto (Rovaniemi), Lastu (Lahti), Loisto (Loimaa), Louna (Forssa), Lukki (Lohja), Lumme (Mikkeli), Outi (Oulu), Piki (Tampere), Ratamo (Hyvinkää), Rutakko (Iisalmi), Satakirjastot (Pori), Tiekkö (Ylivieska), Vaara (Joensuu), Vanamo (Hämeenlinna) ja Vaski (Turku). Niiden oletettavasti isoimmat kunnat ja siten kirjastot ovat suluissa nimen perässä.
Lisäksi osa kirjastoista ei kuulu mihinkään kimppaan kuten Kangasniemi, Kirkkonummi, Kuopio, ...
"Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet.
http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
