Ensimmäisessä esimerkissä olette kolmasia serkkuja. Toisessa esimerkissä olette kyllä sukua toisillenne, mutta sukulaisuussuhteelle ei ole olemassa erityistä nimitystä.
Emme valitettavasti löytäneet kysymääsi kappaletta.
Viola-tietokannasta (finna.fi) lauluja löytyy myös alkusanoilla, mutta muistamasi sanat ovat varmaankin kappaleen keskeltä. Googlekaan ei auttanut tällä kertaa.
Lapin maakuntakirjastossa on tästä aiheesta mm.:
Makasiini-lehti 1985 no.5, s.88-92 (sisältää katsauksen ja arvion erilaisista kesämökille sopivista lämmittimistä).
Tekniikan maailma 1981 no.18, s.114-116 (esittelee avotakkoja)
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta asiasanoilla takat ja lämmityslaitteet.
Esim. Kodin tulisijat
Voit myös katsoa seuraavia internet-osoitteita:
www.asuntotieto.com/mokki/menetelmat/kesamokin_sahkoistys.html
www.biowatti.fi/fi/dat_pelletti_kayttokohteet.htm
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://...
Leena Krohn on kyllä ihan omanlaisensa kirjailija suomalaisessa kirjallisuuskentässä, ketään ihan vastaavaa ei äkkiä löydy.
Mutta jotain samaa saattaisi olla esim. Maarit Verrosen tuotannossa, myös hän pohtii monenlaisia filosofisiakin ongelmia ja ottaa mukaan scifin keinoja, kuten Krohnkin. Tyyli on silti aika erilainen, ei ihan perinteistä scifiä Verrosellakaan, ja ympäristöt ovat aika paljon arkipäiväisempiä kuin Krohnilla. Toinen varteenotettava suomalainen scifisti on Johanna Sinisalo, jota Krohniin yhdistää ehkä eniten voimakas ympäristötietoisuus.
Erikoisia asioita tavallisille ihmisille tapahtuu myös Miina Supisen novelleissa, mutta nekin poikkeavat tyylillisesti Krohnin teksteistä melkoisesti. Supinen on nimittäin ehta koomikko....
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Kirjoja ei tunnu aiheesta kovin runsaasti löytyvän, tässä kuitenkin pari vinkkiä:
CHOUDHURY, S., Parrots, the Illustrated Identifier to over 70 species (London 1997)
Uusi ZOO, osa 5: Linnut (1989).
Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistohaku Plussasta.
Verkkomateriaalia sen sijaan löytyy melko mukavasti esim. Google-haulla hakusanalla
"nestor notabilis" (kean tieteell. nimi). Hyvä linkki tuntuisi olevan esim.:
http://www.parrotsociety.org.au/articles/art_044.htm.
Kyseisellä sivulla viitataan teokseen FINGLAND, M., New Zealand Parrots 1-2, jota ei valitettavasti kuitenkaan löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista eikä Yliopiston kirjastosta.
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Fintafficin sivuilla löytyy tietoa Suomen liikennetilanteesta.Sieltä löytyy tietoa ajokelistä sekä erilaisia liikennetiedotteita. Linkki sivustolleSivuilta löytynevät ainakin liikenteen ongelmatilanteiden tiedotteet.Tarkempaa tietoa erikoiskuljetuksista en löytänyt.
Kari Kuvan Lärvätsalo go go löytyy mm. kokoelmasta 20 laulua (Warner 1996) http://luettelo.helmet.fi/record=b1355552~S9*fin
Laulu "Vanha svengi" lienee Raul Reimanin käännös Rolf Løvlandin sävelmästä "La det swinge". Sen ovat levyttäneet monetkin suomalaiset, mm. Virve Rosti, joskaan Katri Helenan tai Seija Varjuksen versiota en löytänyt. Laulun nuotit löytyvät vanhasta kokoelmasta "Pop tänään 30" http://luettelo.helmet.fi/record=b1083272~S9*fin
Heikki Poroila
Aino Kontulasta löytyy tietoja esim. teoksesta
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara
Nettilähteitä ovat esim. Kirjasampo
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175934154848
Blogit logit ja artikkelit on tiedonrippusia hänen elämästään.
Esim. https://johiltunen.wordpress.com/2012/05/17/aino-kontula-takaisin-ylaas…
Perheestä ja lapsuudesta eivät monet halua kovin tarkkoja tietoja nettiin. Kontula ei ole vielä kirjoittanut muistelmiaan.
Kustantamo Gummeruksen kautta voisi ottaa yhteyttä Kontulaan ja kysellä lapsuusajoista häneltä suoraan.
info@gummerus.fi
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991)
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Tarina kirjekyyhkystä voisi olla Ernest Thompson Setonin ”Arnaux, kirjekyyhkyn tarina” teoksesta Eläinten sankareita.
Arnaux-niminen kyyhkynen osallistuu erilaisiin kirjekyyhkyjen koulutuksiin ja kilpailuihin. Dramaattisten vaiheiden jälkeen kyyhky joutuu haukkojen saaliiksi ja haukkojen pesästä löytyy myöhemmin sen hopearengas.
Lampaan ja kissapedon välisestä ystävyydestä kertovaa kirjaa emme valitettavasti löytäneet.
Jyväskylän kirjastoista voit lainata kausikortteja. Suora linkki kokoelmissa oleviin kausikortteihin: kausikortit | Hakutulokset | Keski-Finna Kausikorttien tietueessa (avaa kausikortin linkki hakunäkymästä) Huomautukset-osiossa näkyy lisätietoa ja mihin lippu antaa pääsyn. Muista tutustua etukäteen kausikorttien käyttösääntöihin! Kausikortteja ei voi varata ennakkoon eikä kausikortin lainaa voi uusia.
Kyseessä lienee Pablo Nerudan runo, joka alkaa "Minä rakastan sinua tässä". Runo on 18. runo kokoelmasta Veinte poemas de amor y una canción desesperada ja sen on suomentanut Matti Rossi.Runo sisältyy mm. teoksiin Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (1964) ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, (1968).
Laulu saattaa olla nimeltään Elon lunnaat. Tämänniminen laulu alkaa: "Kunnahan kukat armaat". Laulun säveltäjäksi on Viola-tietokannassa merkitty T. Ranta ja sanoittajaksi Valto Tynnilä. Viola-tietokanta on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia (https://finna.fi). Laulun nuotti (melodia ja sanat) löytyy julkaisusta Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 35 (V. Tynnilä, 1936). Tämä nuotti on Kansalliskirjastossa Helsingissä. Viola-tietokannasta ei löytynyt tietoa, että laulu olisi levytetty.
YLEn sivuilta löytyvät ääni- ja videolinkit saa auki RealPlayer -ohjelmalla. Maksuttoman RealPlayer 8 Basic -version voi ladata omalle koneelleen osoitteesta http://www.real.com
Osoitteesta http://www.yle.fi/yleista/linkit.shtml
löytää Ylen RealAudio- ja RealVideo -tarjontaa.
