Varmaankin pöydät ovat ajalta ennen nykyisiä ohuita näyttöjä ja läppäreitä.
Vuonna 2001 Tivi lehti uutisoi litteiden näyttöjen olevan yleistymässä, koska niiden hinnat olivat lähteneet laskuun.
Kesti kuitenkin vielä 10-15 vuotta, kunnes kuvaputkinäytöt muuttuivat ylen harvinaisiksi konttoreissa.
Näyttää siltä, että aloitustarinan ruotsinkieliseksi vastineeksi on monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Kopiraittilan koulussa käytetään ilmausta inledningsberättelse, https://kopiraittila.fi/sv/kopiraittilas-mysterium/instruktioner-at-lar….
Muualta löytyvät myös inledande berättelse, https://lekar.folkhalsan.fi/vanskapslekar/kompiskonst-att-ansluta-sig-t…, påbörjande berättelse tai pelkkä inledning, https://www.skolmagi.nu/produkt/inledning-berattelse-1-4/.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
Kansallisbibliografiamme tuntee uusimmaksi painokseksi 8. painoksen mutta painovuosi sille on 2012 (linkki viitteeseen on alla). Editan sivuilla tarkoittamanne 8-9 painokselle (2015) mainittu ISBN-numero on sama kuin mainitun biografian 2012 painoksen ISBN-numero, joten sisällössä ei pitäisi olla (kuin aivan pieniä) eroja. Tällä perusteella voin suosittaa vuoden 2012 painoksen lainaamista Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
https://finna.fi
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Ylen Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko kyseisestä ohjelmasta mahdollista saada tallenne.
Alla olevista linkeistä löydät mm. tiedustelulomakkeen ja hinnaston, sekä muuta lisätietoa aiheesta.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa…
Valtakunnallinen varastokirjasto löytyy Kuopiosta. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa sijaitseva Helmet-kirjavarasto säilyttää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston varastoitua aineistoa.
Molemmista varastoista löytyy Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä : Tiedot 20 000 sairaanhoitajasta ja kätilöstä sekä 306 sairaalasta, joka on kustannettu vuonna 1971. Sitä paremmalta vaikuttavaa lähdettä ei löytynyt - kenties sellaista ei ole edes olemassa.
Taloustieteen oppikirja (2019) löytyy useista OUTI-kirjastoista, ks. https://outi.finna.fi/Record/outi.2033255 Voit tilata sen lähimpään kirjastoosi tekemällä varauksen.
Hei,Tämäpä oli hankala. Uusia lauluja tulee kyllä paljonkin, mutta harvat jäävät elämään ja näköjään ainakin tuohon aikaan hävisivät aika täydellisesti. Selvittelin kollegoilta ja muista vastaajilta, mutta ei tuntunut löytyvän kyseistä kappaletta. Nyt täytyy ainakin toistaiseksi luovuttaa.Muistaisikohan joku palvelun käyttäjistä kyseistä kappaletta?
Internetistä löytyy kyllä runsaasti Waltaria käsitteleviä linkkejä, joista tarkoitukseen sopiva lienee esimerkiksi http://waltari.lasipalatsi.fi/envall.html.
Lisää linkkejä löydät kirjoittamalla esim. Alta Vistaan hakutermiksi "Waltari Mika" tai Fastiin Waltari Mika. Linkkien taso vaihtelee, mutta jyvät erottuvat akanoista suhteellisen helposti.
Kirjastoissa on paljon hevosen hoitoa ja koulutusta käsitteleviä kirjoja. Niitä löytyy sekä lasten- että aikuistenosastoilta. Esimerkiksi Soini Talaskiven Suomalaisessa hevoskirjassa kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon, jos/kun aikoo hankkia hevosen. Siinä käsitellään laajasti hevosen ylläpitoon, hoitoon ja koulutukseen liittyviä asioita.
Laukan opettamista entiselle ravurille neuvotaan esimerkiksi kirjassa Hevosen käytös ja käyttäytyminen (toimittanut Virpi Nieminen). Sieltä löytyy luku Ravurista ratsuksi.
Hei
Parhaiten löydät historiallisia romaaneja tuolta ajalta käymällä läpi Maarit Helénin hakuteoksia "Historiallisia romaaneja ja ajankuvia", osat 1, 2 ja 3.
Vinkkejä voisit saada myös kirjoista "Historiallisen romaanin taitajia", osat 1 ja 2.
Mainitut kirjat löytyvät kirjastostamme, osa lainattavaksi kotiinkin.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.kuopio.fi// voit tarkennetun haun kautta hakea asiasanalla Historialliset romaanit, mutta hakutulos on runsas eikä hakua valitettavasti voi rajata koskemaan kysymiäsi vuosisatoja.
Kirjoja voit myös kysyä kirjastomme tietopalvelun henkilökunnalta. Historiallisia romaaneja aikuisille on aineistotietokannassamme melkein tuhat kpl, joten tule mieluiten käymään...
Löysin ennakkotiedon Fennicasta:
Sailola, Sakari, ennakkotieto Teoksen nimi: Kunnaita kulkien Julkaistu: Kaarina : S. Sailola, 19990228 (Paino-Kaarina) Huomautus: ENNAKKOTIETO CIP/BO Aineisto: kirja ISBN: 952-91-0755-2 (sid.)
- Teos näyttää olevan omakustanne, en pystynyt paikantamaan sitä mistään kirjastosta.
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
MAATALOUDEN TIETOSANAKIRJA 1. - 1928. (Otava) on hakuteos, jossa kirjaimen J kohdalla on luvut Jäänottoa ja Jään säilyttäminen. Jäänotto-kohdassa on kuva, jossa miehet sahaavat jäälohkareita ja vetävät niitä koukuilla pois vedestä.
Valitettavasti Eurajoen historia I –kirjasta löytyy tietoja nimismiehistä, mutta vain vuoteen 1712 asti. Suomen valtiokalenterista 1869- kannattaisi katsoa. Se löytyy Eurajoen kirjastosta. Varminta olisi kysyä Turun maakunta-arkistosta http://www.arkisto.fi/se/turun-maakunta-arkisto/ tai Kansallisarkistosta http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
