Ilse Erkkilän elokuvaura näyttäisi jääneen vain yhteen sivurooliin tuossa Asessorin naishuolet -elokuvassa, sillä Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi ei listaa muita.
Elokuva-aitta-lehden numerossa 13–14/1940 on juttu lapsinäyttelijöistä. Siinä on myös pieni pätkä Ilse Erkkilästä. Jutussa kerrotaan, että Erkkilä päätyi elokuvaan, koska hänen isänsä harrasti keilausta, kuten myös SF:n johtaja TJ Särkkä. TJ Särkkä törmäsi siellä Ilse Erkkilään ja pyysi hänet koekuvaukseen, joka lehden mukaan ”onnistui melkeinpä yli odotusten”. Ilse Erkkilän mainitaan olevan tavallinen koulutyttö, joka ei haaveile elokuvaurasta, vaan aikoo käydä koulun loppuun ja valita ”aivan tavallisen käytännön alan”.
Löysin Ilsen ja hänen sisarensa Iriksen vanhasta...
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin.
Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.)
Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.:
"Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?"
Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta:
mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä...
Ismo-nimi juontaa juurensa heprean Ismael-nimestä, joka tarkoittaa ’Jumala kuulee rukouksen’.
Ismo alkoi yleistyä 1930-luvulla jo aiemmin käytössä olleen ja samantapaisen Osmon vanavedessä.
Osmo on kansallisromanttisen kauden nimiä ja se esiintyy mm. Kalevalassa. Sen merkitys vaihtelee: se saattaa tarkoittaa paitsi ’nuorta miestä’ niin myös joitakin eläimiä kuten villiporoa ja ahmaa.
Asmo saattaa olla peräisin saksalaisesta Asmus-nimestä, joka on lyhentymä Erasmuksesta.
Erasmus tarkoittaa ’rakastettua’, ’kaivattua’. Toinen selitys Asmon alkuperälle on skandinaavinen nimi Asmund. Asmund merkitsee ’jumalien suojaa’.
Nimien alkuperästä ja merkityksestä löytyy tietoja mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (toim. Pirjo Mikkonen...
Episkooppi eli pintakuvaheitin on laite, jolla voidaan heijastaa läpinäkymättömiä objekteja (yleensä postikortteja, kirjan sivuja jne.).
1700-luvun jälkipuoliskolla kehitetyn laitteen toiminta perustuu aiempiin keksintöihin, lähinnä laterna magicaan eli taikalyhtyyn, sekä camera obscura- eli "pimeä huone" -ilmiöön. Tiettyä keksijää episkoopille on vaikea osoittaa, sillä kyseessä on enemmänkin laitetyyppi, jonka erilaisista teknisistä sovelluksista on haettu useita patentteja pitkälle 1900-luvulle asti.
Yhden varhaisimmista episkoopin toimintaperiaatteen esityksistä on kirjoittanut kuulu sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler vuonna 1756. Näin toimivia laitteita kutsuttiin 1700-luvun lopulla megaskoopeiksi. Yksi niiden tärkeimmistä...
Marjaana-balladi perustuu englantilaiseen arkkiveisuun Sweet William’s Ghost, ja alkaa sanoin Yksi haamu oli Marjaanan ovella. Suomalaisen kansanmusiikin taitajat Martti ja Marjatta Pokela ovat sen sovittaneet ja myös esittäneet.
Laulu löytyy sanoineen ja esitettynä ainakin Linnalan opiston Suomea sävelin -sivustolta:
http://www.suomeasavelin.net/laulunsanat/marjaana.htm
Laulu on myös levytetty useasti, uusimmat äänitykset, joilla Pokelat itse laulavat ovat alla mainitut (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Kansanmusiikin aarreaitta (Valitut palat, 2013)
Muistojen 50-luku: 1950 (Valitut palat, 2004)
Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (Yle/Radio Suomi, 1994)
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [...
Illiä ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Sana esiintyy ilmeisesti ainoastaan nimissä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan heprean Elias-nimi on saanut venäjän kielessä muodon Ilja, jonka pohjalta karjalaisilla on ollut myös muodot Ilja, Iljo, Illi, Illo, Iiliä, Illukka ja Illu. Pohjois-Pohjanmaan Illi-nimiä pidetään ortodoksiseen pyhimysnimeen Ilja pohjautuvina. Kannakselainen sukunimi Illi saattaa olla joko Ilja-nimestä peräisin tai sitten pohjautua skandinaaviseen henkilönnimeen Ille.
Vaaleanpunainen ja pinkki eivät ole sama asia.
Pinkki voidaan laskea vaaleanpunaisiin väreihin kuten roosa, lohenpunainen, haalea liila, laventelin punainen ja vaalea koralli.
Vaaleanpunainen on vaaleampi väri kuin pinkki. http://www.saavutettavuus.fi/varinimi.php ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleanpunainen
Päävärien nimet ovat syystä sovittuja stadardeja. Kun mennään värien eri sävyihin, ovat sovitut nimet hatarammin määriteltyjä. https://www.graafinen.com/suunnittelu/varit/varijarjestelmat/
Värien määrittäminen nimillä on muutenkin hankalaa, sillä värit voi nähdä eri tavoin. Värin näkemiseen vaikuttavat mm. ihmisen silmän fysiikka, valaistus, värin vieressä oleva väri ja väriin liitetty kulttuurinen...
Järjestysnumerot kuuluvat vain hallitsijoille. Kuningatar Elisabet oli kuningatar vain avioliiton kautta eikä näin ollen kuulunut kuninkaalliseen perimysjärjestykseen. Leskeksi jäätyään hänestä tuli "Queen Elizabeth the Queen Mother", kuningataräiti. Windsorin hallitsijasuvun miniöistä Elisabet oli ensimmäinen, joka ei ollut syntyjään kuninkaallinen.
Elisabet I (hallitsijana 1558–1603) ei ollut Britannian ensimmäinen kuningatar Elisabet, mutta hän oli ensimmäinen hallitseva kuningatar Elisabet. Englannissa oli kuningatar Elisabet myös Henrik VII:n hallituskaudella (1485–1509). "Yorkin Elizabethista" (1466–1503) on sanottu, että hän on ollut ainoa Englannin kuningatar, joka oli Englannin kuninkaan tytär (hän oli Edvard IV:n esikoistytär),...
Maija Grönholmin Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa -kirjan (1988) mukaan on "sile" lainaus ruotsin kielen hyytelöa tarkoittavasta sanasta "gele".
Kansalaisten lahjoittamien kultaesineiden avulla kerättiin varoja maanpuolustukseen vuosina 1940–41. Idean alkuna on pidetty Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen 20.10.1939 julkaisemaa yleisökirjettä, jossa reservin vänrikki, myöhempi kansanedustaja ja professori Jussi Lappi-Seppälä kirjoitti: "Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kultasormus vaihtaisi sen teräksiseen sormukseen, jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksista saataisiin varmasti kokoon kymmeniä tuhansia maanpuolustukseen."
Ajatus sodankäynnin osittaisesta rahoittamisesta ei ollut ainutkertainen. Jo muinaisessa Karthagossa kerrotaan naisten luovuttaneen kultakorujaan kaupungin pelastamiseksi roomalaisten piirittäjien kynsistä. 1810-...
Viisi eniten muutettua kuntaa ovat järjestyksessä: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio.
Suurimpia muuttotappiokuntia ovat Salo, Kerava, Vantaa, kajaani ja Kemi.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tietokantataulukoista edeten tilastokeskus.fi > Tilastot > Väestö > Muuttoliike > Taulukot
Tietokantataulukot: Veloituksettomat PX-Web taulukot
https://www.stat.fi/tietokantataulukot?topic=vae&statistic=muutl
Tilastot ovat taulukossa "Kuntien välinen muuttoliike...". Valitse osataulukko jälkimmäisestä taulukosta. Valitse alueista jokainen kunta maalaamalla listaa alaspäin, ota vuosi 2012, muuton suunnasta valitse kuntien välinen nettomuutto, sukupuolesta sukupuolet yhteensä ja iästä ikäluokat yhteensä ja paina jatka. Taulukon...
Ruotsalaisen Albert W Carlssonin Stora namnboken -kirjan mukaan Filippa on Filipin sisarnimi ja merkitsee hevosten ystävää. Erik Pommerilaisen kuningatar-puoliso Filippa oli Englannin kuninkaan Henrik IV: n tytär ja oli vain 13 vuotta vanha mennessään naimisiin Eerikin kanssa vuonna 1406. Vuodesta 1901 lähtien nimi on ollut almanakassa. Nimipäivää vietetään 8.3. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4 (Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja (1999). Filippa-nimisiä on Ruotsissa noin 300 ja Suomessa 35.(Väestörekisterikeskus).
Khiin neliön arvoja lasketaan käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa, kun halutaan varmistaa, mitä johtopäätöksiä tutkimustuloksista voidaan vetää. Aivan yleisesti voi sanoa, että kyseessä on tutkimuksessa saatujen tulosten vertailua odotettuihin tuloksiin.
Khiin neliön arvoja lasketaan useanlaisessa tilastollisessa testissä. Katso esim. http://www.isixsigma.com/dictionary/Chi_Square_Test-67.htm
Tarkoititko kysymykselläsi ehkä Khiin nelikenttätestiä, joka on erikoistapaus riippumattomuustestistä? Katso Vasama-Vartian kirjasta Johdatus tilastotieteeseen II s. 548.
Tilastollisen testin valintaan vaikuttavat mm. tutkimuksessa käytetty mitta-asteikko, käytettyjen otosten koko ja lukumäärä. Kvantitatiivisia tutkimuksia tai psykometriikkaa...
Pentti Lempiäisen mukaan jo 1500-luvulta tunnetaan Eilola- ja Eiloila -nimisiä taloja, joiden on arveltu pohjautuvan ruotsalaiseen henkilönnimeen Eiloff. Myös saksalaisesta nimistöstä tunnetaan Eilo-nimi. Näiden kantasanana pidetään muinaisgermaanista sanaa agil, miekan tuppi.
Nimi koki uuden tulemisensa 1910-luvulla, kun Yrjö Karilas ehdotti sen käyttöönottoa. Mahdollisesti tarkoituksena oli luoda maskuliinimuoto Eila-nimelle.
Ortodoksisessa nimioppaassa Eilo viittaa pyhimykseen nimeltä Eulogios, 'kaunopuhuja'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Nummelin, Juri: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Ilona on unkarilainen muunnos nimestä Helena. Muoto on lainautunut myös saksankieliseen nimistöön. Suomessa nimi on tullut tutuksi vilkkaiden unkarilaissuhteiden vaikutuksesta.
Helena-nimi puolestaan on muunnos nimestä 'Helen', joka tulee mahdollisesti kreikan sanasta 'helene' (soihtu) tai 'selene' (kuu).
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2003)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
