Ulla Knuutisen teos Pigmentit (Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu : Vantaan käsi- ja taideteollsuusoppilaitos, 1997) on lainattavissa pääkaupunkiseudulla sekä Laurea-ammattikorkeakoulun että Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastosta Tikkurilasta. Kummassakin näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla yksi vapaa nide, mutta ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannan kautta tai suoraan Laurus- tai MetCat-tietokannoista. Myös kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevista linkeistä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://metcat.amkit.fi/vwebv/searchBasic
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
https://laurus.amkit.fi/vwebv/searchBasic
https://www.laurea.fi/palvelut/...
Nordean sivuilla vastataan näin:
"Vastaus:
Et tarvitse. Mikäli et omista älypuhelinta, tulet saamaan käyttöösi tunnuslukulaitteen.
Tunnuslukulaitetta käytät samoissa palveluissa, kuin paperista tunnuslukukorttia. Tulemme tiedottamaan hyvissä ajoin, kun tunnuslukulaite on saatavilla."
Hei!
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmia Eepos-verkkopalvelusta tästä osoitteesta: https://eepos.finna.fi/
Eepos-kirjastokimppaan kuuluvat Seinäjoen lisäksi kaikki muutkin Etelä-Pohjanmaan kirjastot ja myös Kaskisten kirjasto. Voit kaikkien näiden kirjastojen kokoelmia selata tuolla verkkokirjastossa. Täältä näet kaikki kimpassa mukana olevat kirjastot: https://eepos.finna.fi/Content/about
Hakutulokset voi rajata näyttämään vain tietyn kirjaston kokoelmat. Rajaa hakua -toiminta löytyy sivun oikealta puolelta.
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.
Nematistius pectoralis on suomenkieliseltä nimeltään Kukkoahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nematistius_pectoralis
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Caranx hippos taas on suomenkieliseltä nimeltään Hevospiikkimakrilli
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat5/carangidae/caranx3.h…
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org...
Tähän kysymykseen on vastattu edellisen kerran vuonna 2013: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=96b0eea6-37…
Nimimerkillä kirjoittaneen lukijan vastauksen mukaan vuonna 1952 kuollut brittiläinen muusikko Felix Mendelssohn oli kuuluisan säveltäjän pojanpojanpoika. Tällaisen tiedon ehdottoman täsmällinen varmistaminen edellyttäisi todennäköisesti yhteydenottoa brittiläisiin väestökirjanpitäjiin.
Heikki Poroila
Kirjastoista tai arkistoista ei käyttökirjoja löytynyt. Valmistajan kautta voisi ehkä kysellä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilta löytyy tietoa joistakin Hakas-Sampsa-kattiloista. Sivuilta ei löydy käyttöohjeita, vaan eri mallien testaustuloksia. Kysymääsi mallia HS-453 ei sieltä löytynyt.
Alla linkki Hakas-Sampsa-hakuun Luken sivuilta:
http://jukuri.luke.fi/discover?scope=%2F&query=hakas-sampsa+kattila&sub…
Saman tyyppistä tematiikkaa kuin on Laura Gustafssonin Korpisoturi-romaanissa käsittelevät seuraavat teokset.
Marianne Hessérus: Paljain jaloin (2004)
Erlend Loe: Doppler (2005)
Oleg Kuvajaev: Pakenemisen säännöt (1984)
Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat (1998)
Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen (1998)
Henrika Ringbom: Maarit Sarasteen kaipuu (1999)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi (1975)
Kirjasammosta löydät helposti teoksista hyvät kuvaukset kirjoittamalla hakulaatikkoon teoksen nimen.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Hei!
Voisiko kyseessä olla Mikael Bergstrandin romaani Omenalaakson guru (alkuteos Gurun i Pomonadalen)? Kirja on Bergstrandin Intia-sarjan itsenäinen päätösosa. Romaanissa päähenkilö Göran suuntaa ystävänsä Yogin kanssa viettämään kesää Pomonalaaksoon. Kirjan tiedot Helmet.fi:ssä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2276127 ja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4191947
Jos kysymyksellä tarkoitetaan, että millä perusteella hakutulokset järjestyvät listalle, niin vastauksena on että relevanssin mukaan. Hakukoneen algoritmin mielestä hakuehtoja parhaiten vastaavat tulokset ovat ensimmäisenä. Uusimmat teokset ovat valtaosin aivan listan kärjessä. Ja listanhan pystyy myös järjestämään tarkkaan vuosijärjestykseen, jos haluaa.
Linda on Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta, joka on maksullinen, mutta asiakkaat voivat käyttää sitä yliopiston kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa ilmaiseksi. Kotimaisia tietokantoja ja luetteloita löytyy tieteellisten kirjastojen verkkosivulta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html
Yleisillä kirjastoilla on omia tietokantoja verkossa ja niiden yhteystiedot on koottu yleisten kirjastojen yhteisille verkkosivuille osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?hae_kaikki=true
Myös monien ulkomaisten kirjastojen tietokannat ovat verkossa ja niiden tietoja on koottu osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=243
Voit myös antaa oman kotikirjastosi kaukopalvelun...
Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtelystä kerrotaan havainnollisesti seuraavalla internet -sivustolla:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähdysliikkeestä löytyy tietoa myös esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike (Tammi, 2000) siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen et al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Minna Canthin teoksiin perustuvia elokuvia, mutta niitä voi kaukolainata kauttamme. Elokuvia löytyi muista kirjastoista kaksi kappaletta eli näytelmiin Murtovarkaus ja Anna-Liisa perustuvat vhs- elokuvat.
Jos kirjastokortti katoaa, tulee siitä ilmoittaa viipymättä kirjastoon. Jos kyseessä on alle 15-vuotias lapsi, huoltaja voi tehdä sen lapsen puolesta. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta Kirjastot | Keski-Finna.
Kun ilmoitus kadonneesta kortista on tehty, vastuu kadonneella kortilla mahdollisesti tehdyistä lainoista päättyy. Kirjastosta saa uuden kirjastokortin (henkilöllisyystodistus mukaan). Samalla kun uusi kortti otetaan käyttöön, vanha kortti mitätöityy. Uuden kortin hinta on 2 euroa.
Vesanto kuului 60-luvun ensimmäisellä puoliskolla Pitäjälehtenä ja Suonenjoen–Rautalammin Pitäjälehtenä aloittaneen Luoteis-Savon levikkialueeseen. Sen tilalle perustettu Rautalammin–Suonenjoen Paikallislehti laajensi levikkialuettaan Vesannolle 1972. Samana vuonna sen nimeksi muutettiin Sisä-Savon lehti.Lähde: Suomen lehdistön historia
Kyllä meillä on jonkin verran joulu-CD-levyjä. Parhaiten voit selata niitä netin kautta kirjastomme nettisivulta WEB-ORIGOSTA www.pegasos.kirjas.to. Siellä voit kirjoittaa kohtaan "asiasana/aihe" joko "joululaulut", "joulumusiikki" tai ruotsinkielisiä halutessasi "julmusik", "julsånger". Kirjastossamme joululevyt eivät vielä ole esillä (sikäli ajoituksesi on oikea - ne ovat paikalla), mutta henkilökunta kyllä hakee Sinulle juuri mitä haluat. Toivottavasti löydät jotakin Sinua kiinnostavaa.
Terveisin Orvokki Tanttu, musiikkikirjastonhoitaja, Kirkkonummi
Englanninkielisiä Suomen kirkkohistorian kokonaisesityksiä näyttää olevan kovin vähän. Eri aikakausia tai erilaisia kirkollisia liikkeitä käsittelevää kirjallisuutta löytyy enemmän. Tarkoituksiinne sopivia yleisteoksia voisivat olla esim. seuraavat:
Ruokanen, Tapani The Evangelical-Lutheran Church in Finland / text: Tapani Ruokanen ; photos and lay-out: Seppo J. J. Sirkka 2., rev. ed [Hki] : The Information Centre of the Evangelical-Lutheran Church of Finland, 1987 48 s. : kuv., kartt. ; 26 cm Käännnetty suom. käsikirjoituksesta. - Ilm. samanaikaisesti myös saksaksi ISBN: 951-96036-1-1
Paananen, Martti The Church of the Finns / [text: Martti Paananen] ; [published by The Department of Communications of the Evangelical Lutheran Church]...
Linda-tietokannan mukaan Kerstin Ekmanin Kvinnorna och staden on ilmeisesti neliosainen kirjasarja .Sarja sisältää kirjat Änglahuset, En stad av ljus,Häxringarna ja Springkällan. Nämä teokset löytyvät suomeksi käännettynä nimellä Enkelitalo, Valokaupunki, Noidankehät ja Elämänlähde.
http://finna.fi
Romaanista Knivkastarens kvinna ei löytynyt tietoa.
Tv-sarja Societeshuset ei myöskään löytynyt tietoa suomeksi. Ruotsissa sarjaa on tehty vuonna 1963.http://www.imdb.com/title/tt0220936/combined
