Skruuvin säännöt löytyvät esim. KorttiPelit.net-sivustolta ja tietoa pelin pelaamisen perinteistä esim. Elävä perintö -sivulta. Ainakaan näiltä sivuilta ei mainitsemaasi sääntöä löytynyt.
http://www.korttipelit.net/skruuvi1
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Skruuvin_pelaaminen
Paul Valéryn runo Kalmisto meren rannalla on Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan muun muassa seuraavissa kokoelmissa:
Helikonin lähde: maailmanlyriikan suomennoksia. Kääntäjä Lauri Viljanen. Teosta on saatavilla Helmet-kirjastosta, linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035313
Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa. Kääntäjä Aale Tynni. Teosta on saatavilla Helmet-kirjastosta, linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1666781
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta löytyy täältä http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Tietokannasta voi hakea runoja runon nimen, tekijän tai vaikkapa alkusäkeitten mukaan.
Kirjasampo keskittyy kaunokirjallisuuden esittelemiseen. Sieltä voi hakea kysymääsi aihetta esim asiasanoilla ”lastenkirjallisuus taidehistoria”
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20taidehistoria
Ehkä parhaiten kysymääsi aihetta vastaa nuortenromaani Finn Zetterholm: Lydian salaisuus (2007). Myös Björn Sortlandin hieman vanhemmille nuorille suunnatussa romaanissa Silmätyksin (2007) liikutaan taiteen maailmassa.
Nämä pienten kuvakirjat esittelevät taidetta / taiteilijoita:
Eva Montanari: Kuka tietää miltä Krokotiili näyttää? (2002) - taiteen eri suuntaukset
Laurent de Brunhoff: Babarin taidemuseo (2006) - kuuluisia taideteoksia elefantti-versioina
Guido Visconti: Nerokas...
Liitteessä 1 kohdat...
18: Savon prikaati, III pataljoona.
21: Aseellisena, ilmatorjuntakonekivääri... epäselvää, luultavasti keittäjä.
22: Vuoksen jääkäripataljoona, 3. komppania.
Liitteessä 2 kohdat...
f: Savon prikaati, III pataljoona
g: Vuoksen jääkäripataljoona.
Liitteessä 3 kohta 24: 251. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania.
Merkintätavoissa on ollut vaihtelua, mutta II/8/JR 47 viitannee juurikin JR 47:n 8. komppaniaan.
Pentti Haanpään novelli Muuan kasvatusyritys (1943) sisältyy esimerkiksi teoksiin Pentti Haanpään (jälkeenjääneet) teokset. 1, Kairanmaa : jälkeenjääneitä juttuja (1956) ja Jutut (1966) sekä Pentti Haanpää: Teokset 3 (1976).
Hei,Kyllä Piispa Henrikiin ja hänen aikaansa sijoittuvia jonkin verran on. Tästä jätin pois jonkin lasten kuvakirjan, mutta mukana on nuortenromaani. Nämä sijoittuvat siis nimenomaan Suomeen ja pääasiassa 1100-luvulle. Huntuvuori, Hilda: Suomen apostoli (Otava, 1923)Huntuvuori, Hilda: Lallin pojat: Historiallinen kertomus 1100-luvun Loppupuoliskolta. Porvoo: WSOY, 1926.Tamminen, Juuse: Rapolan kuninkaan vangit: Kertomus Suomen ensimmäisen ristiretken ajoilta. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1955. (Nuorten toivekirjasto)Annala, Orvokki: Lallinkartanon Kerttu: Romaani 1150-luvulta. (WSOY, 2004).Järnefelt, Arvid: Lalli (Wsoy, 1933).Koskinen, Juha-Pekka: Kalevanpoikien kronikka: Historiallinen romaani (Wsoy, 2018).Hovi, Toivo: Lalli Lallonpoika...
Alla olevista saattaa olla hyötyä, niitä voitte kysellä lähikirjastosta. Kannattaisi kysyä myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä onko siellä uudempaa ja parempaa aineistoa saatavilla.
1. Männikkö, Seppo, Turvallisuusselvityksen laadintaopas : paloturvallisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon vanhusten palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa sekä muissa toimintakyvyltään alentuneiden tai rajoitettujen henkilöiden käyttöön tarkoitetuissa kohteissa. Helsinki : Suomen pelastusalan keskusjärjestö, 2004 (Tampere : Tammer-paino)
2. Jaakkola, Erkki, Kouluttajan opas. 1996
3. Sisäasiainministeriö. Pelastusosasto, Paikallinen pelastuskoulutus ja -valistaminen = Lokal räddningsutbildning och -upplysning, Helsinki : Edita, 1997.
4....
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
HelMet-verkkokirjastosta sen enempää kuin muistakaan tietokannoista, esim. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, ei ole mahdollista tehdä sellaista hakua, joka erottaisi kunkin teoksen ensimmäiset painokset omaksi listakseen. Hakuihin tulevat mukaan myös saman teoksen eri ISBN-numerolla julkaistut uudet painokset eri vuosilta. Niinpä näistä hakutuloslistoista on usein varsin työlästä päätellä, missä järjestyksessä teokset alun perin ovat ilmestyneet.
Kirjailijan teosten ilmestymisjärjestys onkin yleensä helpompi selvittää muuta kautta kuin tietokantahaulla. Esim. Wikipediassa ja muissa tietosanakirjatyyppisissä julkaisuissa on yleensä kunkin kirjailijan teosluettelo ilmestymisjärjestyksessä ja alkuperäisine julkaisuvuosineen.
Jos...
Useilla sivustoilla on kuitenkin hyvin tietoa siitä sääntelystä jota pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sovelletaan Suomessa. Tarpeellista tietoa on esimerkiksi seuraavilla sivustoilla:
Suomessa sisäministeriö on maahanmuutto-, pakolais- j a turvapaikka-asioita ohjaava ministeriö. Heillä on sivuillaan hyvin tietoa maahanmuutosta yleensä, mutta myös esim. turvapaikkahakijoiden vastaanotosta. Kuten sivulta käy ilmi, Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Perustana on Geneven pakolaissopimus, johon Suomi liittyi jo vuonna 1968.
Sisäministeriö - Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
Sisäministeriö - Pakolaiset ja turvapaikanhakijat: http://...
Kirjailija Pekka Jaatisella on omat kotisivut, joilta löytyvät myös hänen yhteystietonsa.
http://www.pekkajaatinen.com/
Pekka Jaatiseen voi ottaa yhteyttä myös hänen virallisen Facebook-sivunsa kautta.
https://fi-fi.facebook.com/pekkajaatinenofficial/
Jaatinen on Johnny Kniga -kustantamon kirjailijoita, joten tietenkin myös kustantamon kautta voi yrittää saada häneen yhteyden.
http://www.johnnykniga.fi/kustantamo/yhteystiedot/
Tässä muutama vihje:
Digital-Artist Email List (digital-artist)
http://www.topica.com/lists/digital-artist/?cid=143
Digital Video Association (DVA)
http://www.topica.com/lists/dva/?cid=7553
Digital Video Editing sisältää käyttäjien keskustelufoorumin:
http://www.digitalvideoediting.com/Htm/DVEditHomeSet1.htm
Googlen uutisryhmähaku ( http://groups.google.com/ )
listaa digitaalisen kuvankäsittelyn uutisryhmiä:
http://groups.google.com/groups?hl=fi&group=comp.graphics
sekä videoeditointiin liittyviä ryhmiä:
http://groups.google.com/groups?q=video+editing&hl=fi&meta=group%3Dcomp…
Krokotiili Genan syntymäpäivälaulun (Minä soitan harmonikkaa) säveltäjän Vladimir Šainskin Kogda moi druzja so mnoi (Kun ystävät ovat kanssani) –laulun esitystä tai sanoitusta suomen kielellä ei valitettavasti löytynyt käytettävissämme olevista musiikkitietokannoista eikä muista tiedonlähteistä.
Kirja löytyy joidenkin ylipistojen kirjastoista, mm. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja käyttäytymistieteiden kirjastosta. Parin kirjan pitäisi olla paikallakin tällä hetkellä. Kirja on julkaistu myös verkkojulkaisuna.
Alla olevista linkeistä löydät kirjastojen yhteystiedot ja Helsingin yliopiston kirjastojen kokoelmatietokannan:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/toimipaikat.html
https://finna.fi
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et....
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
Kirjasampo on kaunokirjallisuuden sisältöjä avaava verkkopalvelu eli sieltä löytyy vain kuvailua kirjoista (asiasanoja, lyhennelmiä ja osasta arvioita) sekä lisäksi kirjailijatietoa. Verkosta löytyy kaunokirjallisuutta vapaasti luettavaksi pääosin vanhempia klassikkoja esimerkiksi Project Gutenbergista, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi ja Elisan Ilmaiset klassikot, https://kirja.elisa.fi/kirjat/ekirjat/ilmaiset-klassikot?language=fin&p…. Lisää Project Gutenbergista, https://www.kirjasampo.fi/fi/project-gutenberg-vanhojen-kirjojen-digita…
Ilmaisia äänikirjoja ja e-kirjoja löydät koottuna Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…;...
Lucy ja Eric Kincaid ovat kirjoittaneet lastenkirjoja, joissa seikkailee lohikäärme. Kirjat ovat ilmestyneet helppolukuisissa ja niiden nimet ovat Lohikäärme metsässä (1985), Lohikäärme ja jänöt (1985), Lohikäärme ja väsynyt pöllö (1985) ja Lohikäärmeen piilopaikka (1985).
Kirjoja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muualta Suomesta niitä voi tilata kaukolainaan.
Googlettamalla kirjojen nimellä, löydät netistä helposti kuvia kirjojen kansista.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kaarina Helakisan suomennos "Oli kerran koukkuinen ukko" perustuu ilmeisesti tähän loruun. Tästä suomennoksesta on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. "Riemukkaassa riimikirjassa" (Kirjalito, 1982) runo sisältyy kokonaisuuteen "Eriskummallista väkeä" ja siinä ukolla "oli olallaan koukkuinen kissa". Henriette Willebeek le Mairin kuvittamassa kirjassa "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000) ukolla "oli mukanaan koukkuinen kolli".Myös Hannele Huovin suomennos "Olipa kerran käppyrä äijä" perustuu ilmeisesti tähän loruun, vaikka senkään yhteydessä alkuperäistä lorua ei mainita. Tämä suomennos sisältyy kirjaan "Hanhiemon lorukoppa" (Tammi, 1996).
