Suosittelen vierailua Oulun kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Tämä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole tarkoitettu korvaamaan tutkimuskirjallisuuden etsimistyötä, joka on aivan liian suuritöinen yhdellä vastauksella hoidettavaksi. Menemällä kirjaston asiakkaana kysymään saat kuitenkin varmasti sellaista apua, jota kirjastossa kyetään antamaan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Ainakin Suomessa äänirooleihin eli dubbaajiksi valitaan usein henkilöitä, joiden ääni muistuttaa alkuperäisen ääninäyttelijän ääntä. Valituksi saattaa tulla myös tunnetun henkilön ääni. Alla linkit Wikipedian sivuille luetteloihin saksalaisista ääninäyttelijöistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_voice_actresses
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_male_voice_actors
Form-lehdet ovat Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Niitä ei saa varsinaisesti lukusalilainaan, mutta voit saada lehdet Pasilan kirjastossa käyttöösi pyytämälle ne kirjaston asiakaspalvelusta. Juuri tänään, 15.6., ovat koronarajoitukset lieventyneet niin, että myös lukusalien normaali käyttö on Helmet-kirjastoissa mahdollista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852037__Sform__Orightres…
Suomen murteiden sanakirjan mukaan holppi on juippi, retku (substantiivi)
"Niistä (pojista) tuloo sellaasia holppia (= juippeja, retkuja) kun ei oo isää." (Laihia)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_1b6acf7cba4e77593013d5…
Verbinä holppia tarkoittaa 1. harppoa 2. hörppiä.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f37f0f6e9a10e1a6216…
Holppi on myös sukunimi.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/holppi/HOLPPI
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista.
Kyseinen runo on V. A. Koskenniemen Paimenet
ja löytyy mm. Koskenniemen Kurkiaura teoksesta s. 33. Runo löytyy myös Koskenniemi: Kootut runot teoksesta.
Rauman kirjaston kokoelmiin kuuluvat seuraavat kuusi prinessapäiväkirjat-sarjan teosta:
Cabot, Meg,
Prinsessa ja koko valtakunta Kirja 2004 (osa 4)
Prinsessa parrasvaloissa Kirja 2002 (osa 2)
Prinsessa pukeutuu pinkkiin Kirja 2005 (osa 5)
Prinsessapäiväkirjat Kirja 2001 (osa 1)
Prinsessatreenit Kirja 2005 (osa 6)
Rakastunut prinsessa (osa 3)
Samalta tekijältä löytyy lisäksi seuraava kirja: Prinsessatunnit : opas tuleville prinsessoille Kirja 2004.
Tällä hetkellä kaikkia prinsessapäiväkirjojen osia pitäisi olla paikalla Rauman pääkirjastossa, mutta on varmaan paras kysyä suoraan kirjastosta, onko näin. Pääset itse katsomaan paikalla olevaa aineistoa tietokannasta osoitteessa http://ankkuri.rauma.fi/ . Voit hakea sanahaussa sanalla...
Ehkä seuraavista teoksista on hyötyä.
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voi tarkistaa HelMet-palvelusta http://www.helmet.fi ,lähikirjastoon voi jättää kaukolainapyynnön, mikäli teosta ei ole pääkaupunkiseudulla.
[1] Laatutyökalun uudet vaateet selvitys julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristön kehitystarpeista Hupponen, Paula Helsinki Taideteollinen korkeakoulu 2006
Kirjasto: ARSCA - Taidekorkeakoulujen kirjastot
[ 2 ] Tunnistaminen julkishallinnon verkkopalveluissa Tunnistaminen ja käyttövaltuudet -työryhmä [Helsinki] Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto 2006
Kirjasto: SELMA - Eduskunnan kirjasto
[ 3 ] Sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen julkishallinnossa...
Ranskalaisen runoilijan Jean Cocteaun päiväkirjoista on suomennettu vain kirja nimeltä Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (suomentaja Sirkka Suomi, 1987).
Tässä kirjassa Cocteau käsittelee muutamassa kohdassa unia ja unta, mutta kysymäsi kaltaista katkelmaa siitä ei löytynyt.
Cocteaulta on julkaistu useita päiväkirjoja, joista löytyvät tiedot alla olevasta bibliografiasta:
http://www.jeancocteau.net/oeuvre_bibliographie_en.php
Kysymäsi Cocteaun päiväkirjan katkelma löytyy englanniksi myös Jonathan Carrollin romaanista Outside the Dog Museum, mutta tätäkään teosta ei ole suomennettu:
http://books.google.fi/books?id=bZ14pa_B3RYC&pg=PA28&dq=And+then+I+real…
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle.
Listalla ehdotettiin kirjaa Mummin kanssa seikkailuun / Pirkko Kivinen, ilmestynyt vuonna 1969.
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan...
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. ...
Kysymykseen on haastavaa löytää täysin tyhjentävää vastausta, sillä joukkojen määrissä Saksan alueella oli merkittäviä vaihteluita kyseisten vuosien aikana. Lisäksi eri lähteissä on havaittavissa ristiriitaisuuksia.
Välittömästi sodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 joukkojen määrä Saksan alueella ylipäätään oli ymmärrettävästi korkea, mutta kotiuttamisten ja uudelleenjärjestelyiden myötä määrä alkoi kuitenkin laskea varsin nopeasti. Berliinin saarto 1948-1949 lisäsi jännitettä alueella uudelleen, mikä näkyi myös joukkojen määrässä.
Euroopan taisteluiden päättyessä toukokuussa 1945 Yhdysvalloilla oli Saksassa 61 divisioonaa, yhteensä 1 622 000 sotilasta. Jo myöhemmin kesällä 1945 julkaistiin suunnitelma miehitysjoukoista, joiden mukaan...
Maiju Lassilan teoksia löytyy Helmet-kirjastoista runsaasti. Tosin osa niistä on sen verran vanhoja, että niitä on enää jäljellä yhdet varastokappaleet Pasilan varastossa. Mutta kaikista niistäkin voi kyllä tehdä varauksia ja tilata haluttuun noutokirjastoon.
Voit tehdä varauksia Lassilan kirjoista joko itse netissä Helmet-sivustolla, mihin tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Mutta jos netin kautta varaaminen ei jostain syystä onnistu, niin voit mennä omaan lähikirjastoosi ja pyytää palvelutiskin virkailijaa tekemään sinulle varaukset haluamistasi teoksista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smaiju%20lassila__O-date__U…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee Léa Poolin vuonna 1999 ohjaama kanadalais-ranskalais-sveitsiläinen "Emporte-moi" (suom. "13 ja risat", engl. "Set Me Free").
Elokuva on esitetty Ylen kanavilla vuonna 2005 kahdestikin (5.5. Yle TV1, 1.11. Yle Teema). Elokuvan päähenkilöä Hannaa esittää Karine Vanasse.
Lisätietoja elokuvasta mm. Elonetissä ja IMDb:ssa.
Etsinnän kannalta tärkeä tieto on, millä vuosikymmenellä koulua on käyty.
J. N. Lahtisen säveltämä ja Siiri L:n (eli Siiri Lamerin) sanoittama laulu "Sisään tullessani" alkaa: "Portahissa hiljaa kuljen, ovet myös mä hiljaa suljen". Laulu sisältyy J. N. Lahtisen toimittamaan nuottiin "Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset" (Valistus, 1932, s. 75).
Kanto - kansalliset toimijatiedot: J. N. Lahtinen:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000123051
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Siiri Lameri:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000198976
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan seuraaja tiesi vastauksen kysymykseen. Kirja on K. A. Järventauksen romaani Summan savut (WSOY 1940).(Valitettavasti en saanut selville, mistä kirjasta ote on. Onko lukijoillamme tietoa kyseisestä kirjasta?)
