Hei!Kyseessä on varmaankin Kalle Päätalon kirja Ratkaisujen aika. Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.27658?sid=5173505438Kirjan sisällöstä kerrotaan enemmän esimerkiksi Kirjavinkit-sivulla: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/ratkaisujen-aika/
Suomeksi ei nuottienopiskeluohjelmaa Internetistä löytynyt. Hakusanalla musiikin teoria löytyy nuotteja ja musiikin teoriaa ääninäyttein esittelevä sivusto MuTe : musiikin teoriaa Webissä (http://www.uta.fi/mute ). Musiikin teoriaa myös osoitteessa http://www.cs.uta.fi/ipopp/www/ipopp98/Helin-Tolvanen/reuna.htm
Englanninkieliset online-nuottikoulut ovat yleensä maksullisia. Seuraavat maksuttomat löytyivät hakulauseella learn read music online:
http://datadragon.com/education/reading/ - ääninäytteitä
http://www.gopiano.com/ - pianokoulu, jossa flashcard-linkkien (ruudun alareunassa) takana mahdollisuus “soittaa” hiirellä pianon koskettimia
http://www.jazclass.aust.com/1readm/mn0.htm - ääninäytteitä, kaikki aineisto ei verkossa
http://www....
J. L. Brisleyn satu ”Kerttunen ja hänen kauppansa” on alkuperäiseltä nimeltään ”Bunchy”. Tieto löytyi Kallion kirjaston sivuilta löytyvästä satutietokannasta Satukallio http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ . (Hae: Kerttunen)
Yleisten kirjastojen kaukopalvelun kautta voi tilata esim. korkeakoulujen kirjastoissa olevia kirjoja. Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa ehtona on ettei teosta ole missään paakaupunkiseudulla sijaitsevassa kirjastossa. Lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista on kirjaston internetsivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikean yläkulman 'Hae sivustolta' hakuruutuun voi kirjoittaa 'kaukopalvelu' tai etsiä tiedon hakuruudun alapuolella olevan aakkosellisen hakemiston kautta.
Helsingin kaupunginkirjastossa on "Optimi" tietokonetiedon mukaan tällä hetkellä lainattavissa Pasilan, Kannelmäen ja Viikin kirjastoista.
"Yrityksen viestinnän" kaikki pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen 30 kappaletta ovat lainassa, varausjonoa on 9 varausta. Aalto-yliopiston kirjastossa Helsingissä näyttäisi kirjaa olevan paikalla 1 lainattavissa oleva kappale. Myös Helsingin Hankens bibliotekissa näyttää usea kappale kirjaa erääntyvän lähipäivinä eikä varausjonoa näyttäisi olevan.
Lähde: Milennium- ja Linda-tietokannat
Vaski-kirjastokortin tunnuslukua (PIN) ei valitettavasti voi vaihtaa puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä jossakin Vaski-kirjastossa, missä henkilökunta voi tarkistaa salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Voit kuitenkin uusia lainojasi ja tehdä varauksia soittamalla Vaski-kirjastoon. Tämä onnistuu kirjastokortin takaa löytyvän tunnuksen avulla.
Olet löytänyt aiheesta jo jonkin verran tietoja. Tässä vielä muutama vinkki aiheesta, josta ei ihan jokaisessa ATK-oppaassa kirjoiteta:
"Levytohtori pelastaa tiedostosi tuholta - älä tule hulluksi jos kiintolevy hajoaa." (artikkeli Tietoviikko -lehdessä 1994:35)
Helsingin Sanomien verkkoliitteen http://www.helsinginsanomat.fi/ arkistosta löytyy hakusanalla kiintolevy muutama artikkeli aiheesta
"Tietokoneen kiintolevyllä on norsun muisti" (07.04.1998)
"Kovalevykirurgi kaivaa esiin tuhoutuneet tiedostot" (15.03.1998)
"Uutisia: Automaattiset pelastusohjelmat voivat tuhota lisää" (04.06.1999)
E.m. artikkeleissa mainitaan norjalainen tiedostojen palauttamiseen erikoistunut firma Norman Ibas, joka toimii myös Helsingissä. Sen www-osoite on...
Off-line -toiminta tarkoittaa sitä, että nettisivuja tallennetaan omalle kiintolevylle, jolloin niitä voi tarkastella ilman, että nettiyhteys on päällä.
Internet Explorerissa sivuja ladataan paikallisesti selattaviksi Suosikit-valikon kautta. Lisää Suosikkeihin se sivusto, jonka sivut haluat tallentaa. Kohdasta "Järjestä suosikit-kansio" valitse kyseinen sivu ja rastita kohta "Lataa luettavaksi offline-tilassa". Ominaisuudet-painikkeesta pystyt tämän jälkeen määrittämään kuinka laajalti kyseinen sivusto tallennetaan ja miten tapahtuu synkronointi paikallisesti tallennettujen sivujen ja netistä löytyvien sivujen välillä.
Kokonaisia sivustoja pystyy tallentamaan, kun Ominaisuudet/Lataaminen -kohdasta määrittää lataamisen koskemaan myös tältä...
Aiheesta löytyy mm.:
Venäläis-suomalainen sotilassanakirja (1940)
Venäläinen sotilaslyhennyssanasto (1940)
Rysk-svensk militäordbok (1960)
Brassey's multilingual military dictionary (1987)
Russian-English English-Russian military dictionary (1983)
Yllämainitut teokset löytyvät Maanpuolustuskorkekaoulun kirjaston käsikirjastosta, niitä ei lainata.
Seuraavista kirjaston kirjoista voi olla iloa: 1 Räty Ella, Kotipihan havukasvit, 140 ainavihantaa lajiketta. 2 Westerstål Ulla-Märta
Ikivihreät puutarhakasvit. 3 Räty Ella, Monivuotisten puutarhakasvien leikkausopas. 4 Alanko Pentti Havupuut ja -pensaat puutarhassa
5 Bloom Adrian, Gardening with conifers. Hakukoneen avulla löytyy kirjoittamalla kasvin nimen, esim. sivuilla http://pikkupuu.fi/index.php?page=mustakuusi, http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbiankuusi ja
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2099216
Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Kyseessä lienee ruotsalaisen Sven Wernströmin Kapina (Tammi, 1970). Ruotsinkielinen alkuteos Upproret ilmestyi vuonna 1968.
Keitä olivat aseistetut parrakkaat miehet ylhäällä Kuuban vaikeapääsyisillä vuorilla? Heistä puhuttiin kuiskaten, ja vain silloin kun poliisi ei ollut lähellä. Jotkut nimet olivat kaikkien huulilla: Fidel Castro, Che Guevara. Diktaattori nimitti heitä rosvoiksi, köyhä kansa vapauttajiksi. Tekisivätkö nämä miehet lopun nälästä ja kurjuudesta, sotilaiden ja tilanomistajien mielivallasta?
Sisarukset Manolo ja Beatriz olivat kotoisin niiltä vuorilta missä vallankumous alkoi. Manolo liittyi vuorten vapaustaistelijoihin. Ja pitkäsäärinen mulattityttö Beatriz sai tehtävän, joka oli yhtä tärkeä, mutta kenties vielä...
Korkokengillä kepsuttaa Kaupungin ryökkinä Larin-Kyöstin Suursaaressa kesällä 1920 runoilemassa "kuvauksessa, kuinka hän astuu laivasta saarikylään". Kaupungin ryökkinä julkaistiin alun perin Larin-Kyöstin kokoelmassa Meren äärillä (1921). Myöhemmin julkaistuista Larin-Kyösti-valikoimista runon sisältää ainakin Terttu Pajunen-Kivekkään kokoama Lausujan runoja (1948). Kaupungin ryökkinä kepsuttaa myös 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden humoristista puolta esittelevässä antologiassa Hymyjen kirja.
Runossa on kaikkiaan kahdeksan säkeistöä. Ensisäkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Hän korkokengillä kepsuttaa, / häntä hupsuttaa ja hepsuttaa, / käy, kurkkaa kenokauloin / ja kureliivipauloin."
Mahdatteko tarkoittaa lehteä nimeltä Till rors med segel och motor, lehden sarjanumero on 0040-7682. Lehden vuosikerta löytyy Museoviraston Merimuseon kirjastosta, yhteystiedot linkissä: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Osoite on Salzberger Vorstadt 15 (aikaisemmin Salzberger Vorstadt 219). Kolmikerroksinen kellertävä talo on ilmeisesti asuinkäytössä. Ainakaan se ei ole mikään museo, eikä sitä ole merkitty millään muistolaatalla. Talon edustalle, kadulle on kuitenkin pystytetty fasismin uhrien muistokivi.
Kuvia Braunau am innistä ja Hitlerin syntymätalosta: http://www.scrapbookpages.com/BraunauAmInn/index.html
ja kaupungin kotisivut: http://www.braunau.at/
Suomalaisen kirjallisuuden luettelosta, Fennica-tietokannasta tekijähaulla Runeberg, Johan Ludvig (1804-1877) tulee esiin yli 800 teosta ja tekijähaulla Topelius, Zacharias (1818-1898) yli 1000 teosta. Mukana on tietenkin myös kaikki käännökset.
Ks. Fennica: https://finna.fi .
Runebergin alkuperäisistä teoksista voisi mainita:
Dikter, 1830- ja 1840-luvulta
Elgskyttare, 1832, 1850, useita painoksia
Fänrik Ståls sånger 1-2, 1861, useita painoksia eri vuosilta
Idyll och epigram, 1887
Julqvällen : en dikt i tre sånger, 1841 (Julkvällen, 1898)
Kung Fjalar: en dikt i fem sånger, 1844
jne.
Topeliuksen teoksista mainittakoon:
Boken om vårt land, 13.uppl. 1916
Dagböcker, ilmestyneet 1900-luvun alussa
Dramatiska dikter, 1903
Efter femtio år :...
Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64)
