Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
Kirja löytyy Kouvolan kirjastoista, joten voitte varata teoksen täältä, eikä kaukolainaa tarvita. Voin tehdä varauksen puolestanne, kunhan ilmoitatte minulle vastauksen yhteydessä olevaan sähköpostiosoitteeseen, haluatteko kirjasta vuoden 1995 vai vuoden 2008 painoksen, ja mistä Kouvolan kirjastosta haluatte teoksen noutaa. Varauksen hinta on 1 euro.
Olisiko kyseessä Matti Ijäksen vuonna 1988 ohjaama Katsastus, joka pohjautuu Joni Skiftesvikin novelleihin. Elokuvan pääosissa ovat Vesa Vierikko, Sulevi Peltola ja Kaija Pakarinen. Dvd löytyy muutamista Helsingin kirjastoista, saatavuustiedot osoittessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkatsastus**&searchscope=9&m=g&l=&b…
Lapualla pidettyjä tilaisuuksia koskevia materiaaleja löytyisi Suomen yleisissä kirjastoissa parhaiten Lapuan kaupunginkirjastosta sekä alueen maakuntakirjastosta Seinäjoelta, mutta kuten olitte jo huomannut, Lapuan kirjastostakaan kyseistä tallennetta ei kuitenkaan löytynyt. Suomen yleisistä kirjastoista ei yleensä löytyne tallenteita noin vanhojen tapahtumien yksittäisten tilaisuuksien nauhoituksista.
Kannattaisi varmaankin kääntyä tapahtuman järjestäneiden yhdistysten ja seurakuntien puoleen, joiden omista arkistoista tuo tallenne voisi parhaiten löytyä:
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Lastenkodinkuja 1, 00180 HELSINKI
puh. (09) 251 390
sähköposti: sley@sley.fi
Internet: http://www.sley.fi/
Lapuan Tuomiokirkkoseurakunta...
Pääkaupunkiseudun neljän kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) nykyinen järjestelmä on kuvailemasi, eli yleisöpäätteillä varauksen voi kohdistaa vain sen kirjaston aineistoon, missä kulloinkin varauksen tekee.
Järjestelmätason varausta eli varausta joka kohdistuisi teoksen kaikkiin niteisiin ei voi toistaiseksi tehdä. Paperilappuja kirjoitellaan, kun henkilökunta tekee varauksia toisten kirjastojen aineistoon. Laput voi välttää, jos pyytää henkilökuntaa varaamaan suoraan omalle kortille, jolloin varausilmoitus tulee sieltä kirjastosta, minne varaus on tehty. Jos ei kirjaa halua kyseistä kirjastosta noutaa, voi ilmoituslapussa olevaan numeroon soittaa ja pyytää lähettämään sen lähikirjastoon.
Miksi systeemi ei voisi olla...
Helsingin kadunnimet on hyvä teos.Samoin Puhvelista Punatulkkuun-sarja,joka kertoo Helsingin kortteleista.Myös Kallion
kaupunginosan historiaa kannattaa tutkia, ja jos mahdollista mennä
vaikkapa pääkirjastoon Pasilaan tutkimaan Helsinki-kokoelmaa.
Voit myös soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja pyytää uusimaan lainan puhelimitse.
Tällä kertaa onnistuin uusinnassa (teos ei ollut varattu) antamillasi tiedoilla. Uusi eräpäivä on 1.10.2018
Kyllä kysytty teos löytyy Helmet-kirjastosta, sen voi varata seuraavasta linkistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837146__Stalviretki%C3%A4%20pohjolassa__Orightresult__U__X7;jsessionid=85CEE85845214B8758407D948F89A4B1?lang=fin&suite=cobalt
Niska-sukunimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niskas-suvun ovat tutkijat otaksuneet tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Nimi Niskanen on voinut muovautua myös itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle annetusta henkilökohtaisesta lisänimestä. Tähän vaihtoehtoon sopivia nimiä on tavattu ainakin Etelä-Karjalasta. (Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet)Nykyisenä nimenä Niskanen on lähes 6 900 henkilöllä. Kun suomalaisten sukunimet laitetaan yleisyysjärjestykseen, Niskanen on sijalla 84 väestötietojärjestelmän yli 23 000 sukunimen joukossa, joilla on vähintään 20 kantajaa.Niskanen | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot -...
Imatran kirjastosta löytyy seuraavat teokset Anne Frankista:
99.139 FRANK, Anne: Päiväkirja : 12. kesäkuuta 1942 -1. elokuuta 1944 ; 99.139 MÜLLER, Melissa: Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut : elämäkerta ; 99.1 FRANK, Anne: Nuoren tytön päiväkirja ; 99.1 GIES, Miep: Anne Frank, suojattini : Frankin perhettä auttanut nainen kertoo ; 84.2 FRANK, Anne: Salaisen siiven tarinoita.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta tai Joutsenon kirjastosta voit saada Imatran kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi myös: 99.1 SCHNABEL, Ernst: Tyttö nimeltä Anne Frank.
Lisäksi tietoa internetistä:
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Frank
Anne Frank -museon kotisivut: http://www.annefrank.nl/ned/default2.html (kielen voi vaihtaa englanniksi)...
Wikipedian mukaan Hallava yhdistää epätavallisia kirjallisuudenlajeja toisiinsa. Hän kirjoittaa fantasiaa chick lit -tyylillä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Hallava
Anna Hallavalla on hienot kotisivut. Kenties voisit kysyä häneltä itseltää, miten hän katsoo erottuvansa muista nuortenkirjailijoista. http://annahallava.com/?page_id=287
Juuri tuosta Jukka Lampelan laulamasta versiosta ei valitettavasti ole olemassa nuottia. Kappaleen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Fono.fi:n mukaan Jamshtshik ne goni loshadei ja parhaiten se tunnetaan nimellä Ajomies ja mm. Topi Sorsakoski & Agents, Olavi Virta ja Carola ovat levyttäneet sen. Sanat tähän versioon on tehnyt Reino Helismaa.
Ajomies-nimellä kappaleeseen löytyy nuotit mm. Suuri toivelaulukirja 2:sta ja Topi Sorsakoski & Agents-nuottikirjasta.
Lista kappaleen eri versioista Ylen äänitetietokanta Fonossa
Suuri toivelaulukirja 2 Outi-kirjastoissa
Topi Sorsakoski & Agents Outi-kirjastoissa
Hän/se-sanalla on kolme vastinetta (er/sie/es). Pronomini valitaan sen perusteella, minkä sukuiseen sanaan viitataan:
-der-sukuiseen sanaan tai miespuoliseen henkilöön, valitse er,
-die-sukuiseen sanaan tai naispuoliseen henkilöön, valitse sie.
-das-sukuiseen sanaan, valitse es (joskus ”es” voi viitata ihmiseenkin, koska esim. Mädchen (tyttö) on das-sukuinen).
Kollega tunnisti laulun: kyseessä on Lauri Siparin teksti ja Kaj Chydeniuksen sävellys näytelmästä Yrjö Nipanen (KOM-teatteri 1971). Löytyy aivan näytelmän lopusta ja on nimeltään Yrjö Nipasen laulu maailmasta.
Teksti löytyy useammasta julkaisusta, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=yrj%C3%B6+nipanen&type=AllF…, mutta musiikkitallennetta ei.
Muita ehdotuksiakin tuli:
Voi saasta!, säv. Aarno Raninen, sanat Seppo Mattila, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=voi+saasta&ID=30fcfee4-585b-4c16-b39d-328ecdfd46b6. Löytyy Youtubesta Vesa-Matti Loirin ja Carolan esittämänä.
M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=luonnonsuojelujenkka&ID…;...
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa!
Voisikohan kyseessä olla Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut? Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1919, mutta siitä on otettu sen jälkeen lukuisia uusia painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan juonesta näin: "Mestaritonttu lähtee Satumaasta koettuaan siellä kiittämättömyyttä. Hän tapaa entisen Peikkovuoren hovinoidan Sammaleisen, joka lennättää tontun luudallaan kotiinsa Suosaarelle. Saarella Mestaritonttu saa selville, että Kyöpelivuoren haltia on ryöstänyt Aamuruskonmaan kuninkaantyttären Sarasteen ja tämä on suljettu Suosaaren suuren kiven sisään. Sarasteen veli, joka yritti pelastaa sisartaan on taiottu kuuseksi. Yhdessä Satumaan kuninkaanpojan Yönsilmän kanssa Mestaritonttu pelastaa Sarasteen ja...
