Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa...
Nämä Astrid Lindgrenin klassikoiksi muodostuneet saturomaanit tekevät vaikutuksen hyvinkin eri-ikäisiin lukijoihin ja kuulijoihin. Ääneen luettuna ne sopivat alle kouluikäisillekin, joskin voivat olla paikoin todella pelottavia, etenkin Veljeni, Leijonamieli.
Veljeni, Leijonamieli -kirjan kuolemateema voi tuntua pelottavalta pienimmistä lukijoista. Siinä käsitellään myös heikomman puolustamista, itsensä uhraamista yhteisen hyvän puolesta taistelussa pahaa vastaan.
Ronja, ryövärintytär puolestaan kuvaa hienolla tavalla lapsen kehitystä nuoreksi, lähestyvää murrosikää, itsenäistymistä ja samanaikaista kaipausta turvalliseen lapsuuteen. Lisäksi siinä pohditaan oikeudenmukaisuutta ja rauhan rakentamista.
Kummassakin kirjassa rohkeus ja...
Venäläisen talonpojan Feodor Vassilyevin (1707 – n. 1782) ensimmäistä vaimoa pidetään maailman eniten lapsia synnyttäneenä naisena. Joissakin yhteyksissä vaimon nimeksi sanotaan Valentina, mutta esim. ennätyksen sivuilleen listannut Guinness World Records ei mainitse etunimeä lainkaan.
Rouva Vassilyeva synnytti yhteensä 69 lasta. Kaikki raskaudet olivat monisikiöisiä: 16 kaksoset, 7 kolmoset ja 4 neloset. Synnytyksiä kertyi näin ollen 27. Aikalaislähteiden mukaan lapset syntyivät vuosina 1725–65, ja vain kaksi heistä kuoli lapsuusiässä. Feodor Vassilyev meni myöhemmin uudelleen naimisiin, ja tästä avioliitosta syntyi vielä kuudet kaksoset ja kahdet kolmoset eli yhteensä 18 lasta.
Tapaus tuli laajemmin tunnetuksi, kun Nikolskin luostari...
Keskipakovoima, Newtonin kolmannen lain mukainen keskipitovoiman vastavoima, jälkimmäisen suuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima. Liikkuvan kappaleen rata on Newtonin lakien mukaisesti aina suora viiva, jos keskipitovoima ei aiheuta radan kaareutumista. Mitä pienempi on radan kaarevuussäde r ja mitä suurempi kappaleen nopeus v, sitä suurempi keskipitovoima tarvitaan. Asiaa kuvataan kaavalla F=mv2/r, jossa m on kappaleen massa. Kun lingossa olevaa kiveä pyöritetään ympyräradalla, on radan kaareutumisen synnyttämiseksi lingon langoista vedettävä keskipitovoiman suuruisella voimalla. Lankoja pitävä henkilö kokee ilmiön niin, että hän luulee kiertävän kappaleen vetävän häntä lankojen välityksellä keskipakovoimalla. Koska useissa...
Erkki Kaleb Laurokarista löytyy hyvin vähän tietoa. Hän on säveltänyt ja sanoittanut Kohtalon kukka -kappaleen, joka tuli laajemmin tunnetuksi Taisto Ahlgrenin levyttämänä (1970). Kappaleen oikeuksia puitiin oikeudessa ja Laurokari pystyi todistamaan kappaleen omakseen. (Suuri Toivelaulukirja 6, s. 182.)
Tiettävästi Erkki Kaleb Laulokarin laulama Kohtalon kukka äänitettiin Hakaniemensillan alla Maria Schulginin radio-ohjelmaa varten marraskuussa 1967. (HS verkkolehti 10.6.2008 http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=121872&messageID=21056…; 28.1.2009)
Kaari liittyy rangaistuspotkuihin. Sääntöjen mukaan rangaistuspotkun aikana rangaistusalueella saa olla ainoastaan maalivahti ja rangaistuspotkun suorittaja. Muiden pelaajien tulee olla- pelikentällä- rangaistusalueen ulkopuolella- rangaistuspotkupisteen takana ja- vähintään 9,15 metrin päässä rangaistuspotkupisteestä.Tämä 9,15 metrin säde on merkitty pelikentälle vain osittain; ainoastaan rangaistusalueen ulkopuolelle jäänyt kaari merkitään, koska rangaistusalueella ei muutenkaan saa olla muita pelaajia.Rangaistuspotkukilpailun aikana säännöt ovat hieman erilaiset. Sen aikana kaikkien pelaajien, lukuun ottamatta kahta maalivahtia sekä potkun potkaisijaa, pitää pysyä keskiympyrässä.Jalkapallosäännöt https://www.palloliitto.fi/sites/...
Max on lyhentymä Max-alkuisista nimistä kuten Maximilian, Maximus ja Maximinus, kaksi jälkimmäsitä alunperin latinan sanasta maximus `suurin'.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Urban dictionary:ssa ( www.urbandictionary.com ) on annettu 'holla back girl' -ilmaisulle useita merkityksiä. Ilmaisu näyttäisi olevan peräisin cheerleader-ryhmistä ja tarkoittavan ryhmänjäseniä, jotka toistavat ryhmänjohtajan sanoja. 'Holla' lienee slangimuoto 'holler'-verbistä, jonka merkitys on 'huutaa', 'ulvoa', 'hoilata' tai 'vasikoida', 'kieliä', 'paljastaa'.
Gwen Stephanin laulussa 'holla back girl' tarkoittanee osapuilleen tyttöä, joka ei pidä puoliaan vaan ottaa vain kaikki haukut ja huonon kohtelun vastaan. Osa Urban dictionary:n kirjoittajista pohtii nimenomaan kyseisen laulun sanoja - sinun kannattaa tutustua tähän kenen tahansa ylläpitämään slangisanakirjaan http://www.urbandictionary.com/define.php?term=holla+back+girl .
Vilma on Vilhelmiina-nimen lyhennys. Se taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Vilhelm tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (der Wille "tahto", das Helm "kypärä").
Selina on venäjässä pyritty johtamaan kreikan kuuta merkitsevästä sanasta, mutta englantilaiset tutkijat pitävät luultavampana lähtönimenä ranskan Celineä (latinan Coelina ´taivas´).
Tietoja etunimistä löytyy esim. teoksista Vilkuna, Kustaa: Etunimet,
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. Korkeakirjallisten tekstien moniselitteisyys on aivoille empatiajumppaa, https://yle.fi/uutiset/3-6866791
Kääntäjä Kersti Juva...
Sanoilla "tuli pohjasta äitini" löytyy useampi laulu, joka jossain määrin sopii kuvaukseesi. Pelkkien sanojen perusteella ei voi kuitenkaan päätellä, onko mikään niistä "oikea": mikään löytämistäni lauluista ei ole sanoiltaan täsmälleen samanlainen kuin antamasi vihjeet, mutta kaikissa on sama idea.
Laulukirjassa Sotilaspoikain lauluja (1915) on sanat lauluun Mustalaispoika (5 säkeistöä). Tämä laulu alkaa:
Tuli pohjasta äitini, kulta,
isän' Unkarin tuuli kai toi,
näin syntyissän' nuotiotulta,
iloviulut ja laulut ne soi.
Laulukirjassa Laululipas : edellinen osa (1931) on sanat lauluun Nuotion luona syntynyt (5 säkeistöä). Tämä laulu alkaa:
Tuli pohjasta äitini armas,
isän Unkarin tuulet kai toi,
näin synnyin mä nuotiotulilla,
kun laulut...
Runo on nimeltään ”Isoäiti”. Se löytyy Eeva Kilven vuoden 1996 runokokoelmasta Kiitos eilisestä (WSOY) ja hänen runoistaan julkaistusta kokoelmasta Perhonen ylittää tien: kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuuden näet alla olevasta Kempeleen ja lähikuntien kirjastojen aineistotietokannasta:
http://outikirjastot.fi/Outi?sesid=1173615789&formid=fullt&boo1=AND&dat…
Verkosta löytämieni tietojen perusteella Marja-Leena Niinistö, os. Alanko, syntyi Salossa 15.11.1950 ja kuoli liikenneonnettomuudessa Lohjan kunnan Paksalossa 28.1.1995. Nämä ovat todennäköisesti oikein, vaikka en ole pystynyt monesta lähteestä varmistamaan molempia. Ainakin kuolinpäivä on uutisjuttujen perusteella oikein.
Heikki Poroila
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan karjalaiset 'Pimiä', sekä 'Piminä' olisivat kehittynyt venäläisistä ristimänimistä 'Pimen' ja 'Pima'. Isännimen välityksellä Pimiä on sitten juurtunut myös sukunimistöön. 1500- ja 1600-luvun asiakirjoissa Pimiä-nimeä tapaa eri puolilta Karjalaa.
Mikäli haluat tutkia nimen historiaa vielä enemmän, nämäkin lähteet kannattaa myös tarkistaa:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Joka kodin suuri nimikirja (Suuru suomalainen kirjakerho, 1996)
Saloheimo, Veijo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620 : viipurinkarjalaisten sukunimien esiintyminen muualla Suomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina (Suomen sukututkimusseura, 2006)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://...
Hopearannan aarre -kirjassa Kristiania ei tavata. Sen sijaan ponitallilaiset tapaavat kuuluisan esteratsastajan, Timo Södermanin, joka tarjoutuu pitämään heille ratsastusleiriä Päivi Kiisken sedän entisessä kartanossa Hopearannassa. Leiri muuttuu aarrejahdiksi. Kikka ja Repe eivät seurustele, vaikkakin loppupuolella kirjaa vaihtavat lämpimän kädenpuristuksen.
Joulupukki ja papukaija -runon on kirjoittanut Oiva Paloheimo. Runo löytyy ainakin vanhasta koulukirjasta Kotoa ja muualta, 1953 sekä Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta, 1979. Nämä kirjat löytynevät useimmista kirjastoista.
Kyseessä on Nypykät-yhtyeen kappale Lastenlaulu. Se löytyy Nypyköitten levyltä Kanuunaralli ja kokoelmasta Suomirokkia--20 kesäistä suomirockin klassikkoa.
Runo on Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy ainakin teoksesta Kiurun tupa (1958) sekä kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot /toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen(1996).
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
Lähteet:
http://www.kirjastovirma.net/koulut/kestila/02...
