Näin lavealla määrittelyllä on vaikea ehdottaa mitään tiettyjä runoja, mutta sopivia runoja voisi etsiä vaikkapa seuraavista runovalikoimista:
‒ Bländad av död och kärlek : 130 år finlandssvensk poesi / i urval av Maïmouna Jagne-Soreau, Martina Moliis-Mellberg, Martin Welander
‒ De bästa svenska dikterna : från Stiernhielm till Aspenström / valda, presenterade och kommenterade av Jan Olov Ullén
‒ En hälsning i glädje och sorg / texterna samlade och utvalda av Carita Björkstrand
‒ Levande svensk poesi : dikter från 600 år / i urval av Björn Håkanson
‒ Modern finlandssvensk lyrik : en antologi / red. av Claes Andersson och Bo Carpelan
‒ Rosor är röda : älskade verser ur gamla poesialbum / i urval av Leena Järvenpää
‒ Skapa den sol som...
Klikkaa Helmet-sivulla hae aineistoa ja sen jälkeen tarkennettu haku.
Kirjoita ensimmäiseen hakulaatikkoon * (=kaikki mahdollinen), Rajaa sitten haku kirjoihin, lasten kokoelmaan ja persian kieleen. Linkki hakutulokseen
Voit tilata kirjoja maksutta lähikirjastoosi.
Voit myös kysyä, saisitko käyttää kirjastossa Lukulumo tablettia. Siitä pitäisi myös löytyä farsinkielisiä ääneen luettuja kirjoja. Linkki Helmet lukulumo
Aina kannattaa myös kysäistä apua henkilökunnalta, jos he ovat paikalla.
Teos voidaan tilata Helmet-kirjastojen kautta kaukolainaan, mikäli sitä ei ole saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta.Voit tehdä kaukopalvelupyynnön kaukopalvelulomakkeella tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.Kaukopalvelu on maksullista, tarkemmat tiedot ks. Kaukopalvelumaksut.Lisää kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun laaja vastaajajoukko ei valitettavasti ole tunnistanut satua. Palaamme asiaan, jos oikea satu löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Wikipedian mukaan aluekoodi 1 tarkoittaa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Suomi ja muu Eurooppa kuuluu alueeseen 2. Aluekoodeja voi joissakin laitteissa muuttaa, mutta usein muuntokertoja on rajoitettu. Saat lisätietoa aluekoodeista Wikipediasta osoitteesta www.wikipedia.org syöttämällä hakukoneeseen termin "aluekoodit".
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi/index.htm )käännöstietokannan mukaan Joel Lehtosen Putkinotkosta ovat ilmestyneet seuraavat ruotsinnokset:
- 1973 Putkinotko Berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman, kääntäjä N.-B. Stormbom
- 1935 Ödemarkens barn, kääntäjä Bertel Gripenberg
Etsin kyseisen sivun Googlella http://niddecigognes.free.fr/fr/2001.html . Sivuston tietojen perusteella voisi olettaa, että näyttely on pidetty 22.10.-28.10.01 "Office de Tourisme":n (lienee matkailutoimisto tai vastaava) tiloissa.
Kun nettilinkkiä katsoo tarkemmin ja lyhentää sitä lopusta päin http://niddecigognes.free.fr/ , esille tulee "Le Nid de Cigognes"-nimisen, ilmeisesti turisteille tarkoitetun vuokratalon kotisivu. Talo sijaitsee puolestaan Ranskassa Barr-nimisessä kaupungissa, joten voisi olettaa, että näyttelykin on ollut Barr:in "Office de Tourismessa". Näyttelystä ja taiteilijasta voi varmaankin kysyä lisätietoja suoraan em. paikasta esim. sähköpostitse:
Office du Tourisme
Rue des Bouchers - Place de l'Hôtel de Ville
67140...
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
Kotipalvelun yhteystiedot löytyvät internetistä HelMet-verkkokirjaston www.helmet.fi etusivulla olevan linkin kautta. Linkki on etusivun alaosassa keskellä, keltaisella pohjalla otsake HelMet-kirjastot, sen alla Helsinki. Tätä kohtaa klikkaamalla avautuu Helsingin kaupunginkirjaston varsinainen kotisivu. Sivun vasemmassa reunassa ylhäällä on otsake Aukioloajat ja yhteystiedot. Tästä klikkaamalla avautuu aakkosellinen luettelo kirjaston toimipisteistä, kotipalvelu on mukana listassa. Kunkin toimipisteen yhteystiedot on esitetty sivulla, joukossa myös kotipalvelun puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, joka on kotipalvelu@hel.fi. Varsinaisella kotipalvelun sivulla kerrotaan, että kotipalveluun voi jättää tilauksia myös sähköpostitse. Se...
Kysymäsi dvd on tällä hetkellä lainassa Riihimäeltä, eräpv. on 26.4. Laitoimme tästä varauksen sinulle. Jos haluat saada aineiston nopeammin, voimme pyytää sen seutulainaksi (2€) Kirkesistä, jossa se on paikalla tällä hetkellä. Ilmoittele Tietopalveluun p. 019 758 4678, kirjasto@riihimaki.fi
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,...
HelMet-kirjastojen nykyjärjestelmässä varaus ei kiinnity tiettyyn kappaleeseen, vaan se on nimeketason varaus. Tämä tarkoittaa, että jos kyseinen kirja palautetaan jonnekin ennen kuin kirjastossa otetaan varauslista, niin varaus tarttuu tähän palautettuun kappaleeseen.
Tällä tavalla vältetään ne aikaisemmin hyvin tyypilliset tilanteeet, jolloin jollekulle varattu teos ehtikin mennä lainaan toiselle asiakkaalle ennen kuin henkilökunta ehti hakea sen hyllystä. Tämä taas aiheutti lisätyötä, kun varaus jouduttiin tekemään alkuperäiselle asiakkaalle uudelleen.
Nykyisessä järjestelmässä saattaa todellakin toisinaan käydä kuvailemallanne tavalla, että varaus lähteekin tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka se olisikin paikalla...
Valitettavasti suomenkielistä teosta, joka käsittelisi moskeijoita ei löydy. Seuraavissa kirjoissa on muutamia moskeijoita käsitteleviä sivuja:
Harpur, James: Maailman pyhät seudut
Honour Hugh: Maailman taiteen historia
Maailman nähtävyydet 3
Maailman nähtävyydet 4
Maailmantaide 5: islamin taide
Maailmantaiteen kirjasto - Bysantin, islamin ja varhaiskeskiajan taide
Mirsky, Jeanette: Jumalan asunnot
Taiteen kaunis maailma 1
Lehtiartikkeleita esim.
Unesco-Kuriiri 1990:2, Maailman sydämessä (Islamin moskeijat)
Perusta 1995:6, Neljä moskeijaa päivässä
Suomen kuvalehti 1989:50, Ranskasta on tullut tuhannen moskeijan
maa
Englanninkielisiä kirjoja mm.
The Mosque : history, architectural development & regional diversity. London : 1994....
Lassi Nummen runo Déluge on kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Salla Simukan romaani Punainen kuin veri löytyy helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä äänikirjana vain cd-formaatissa. Helmetin ellibskirjaston e-kirjakokoelmassa sitä ei ole. https://www.ellibslibrary.com/collection
Kaupallisten palvelutarjoajien äänikirjavalikoimasta teos on kuunneltavissa.
