Aale Tynni suomensi William Shakespearen Sonetin 34 ensimmäisen rivin näin:”Siis miksi kauniin päivän lupasit,(niin että lähdin matkaan ilman viittaa…)” Kirsti Simonsuuren suomentamana sama kohta kuuluu seuraavasti:”Miksi lupasit niin aurinkoisen päivän,(sait minut matkustamaan ilman viittaa…)” William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen Sonetit (runojen suomennokset Kirsti Simonsuuri, 2005)
Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta SELMA on kaikkien käytettävissä Internetin kautta osoitteessa http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Selmasta on mahdollista tehdä hakuja monella eri tavoin. Yksi tapa etsiä viitteitä on valita sanahaku ja kirjoittaa hakukenttään "Suomen Pankki".
Hyvä tapa tiedonhakuun on asiasanahaku. Eduskunnan kirjastolla on oma asiasanasto Eks, joka on myös käytettävissä Internetin kautta. Klikatkaa kirjaston pääsivulta tai Selma-kokoelmatietokannan käyttöohjeiden yhteydestä Eks- asiasanasto. Kirjoittakaa hakukenttää asiasana Suomen Pankki (tai valitkaa se asiasanaston aakkosellisesta hakemistosta). Teille pompahtaa esille kyseinen asiasana ja linkki viitteisiin , joita on runsaasti.
Viitteiden kohdalla näette,...
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole varastoitu 1979-luvun Suosikkeja. Jyväskylän yliopiston vapaakappalekokoelmassa on Suosikkeja vuodesta 1961 lähtien. Lehtiä ei saa lainaksi, mutta niitä voi pyytää kirjastossa luettaviksi.
Listasi vaikuttaa jo kattavalta, mutta siitä puuttuu vielä kaksi tärkeää tehtävää eli verkossa olevan (ja tietenkin myös perinteisen paperimuotoisen) tiedon jäsentely sekä tuottaminen.
Internetissä olevan tiedon suuri ongelma on käyttäjän kannalta sen laadullinen epätasaisuus ja epäluotettavuus. Kirjasto on omalta osaltaan pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa tarjoamalla laadukkaita linkkilistoja eri aihealueista. Valtakunnallisesti ylläpidetty Makupalat on tästä paras esimerkki: http://www.makupalat.fi .
Ei sovi myöskään unohtaa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun kaltaisia kysymys/vastaus-palveluja ja niiden valtavia vastausarkistoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/
Tulevaisuudessa kirjaston merkitys laadukkaan verkkosisällön...
Tietomme Masadan piirityksestä (v. 73-74) jKr. perustuvat aikalaisen Flavius Josefuksen kirjoittamaan "Juutalaissodan historiaan", joka on ilmestynyt suomennoksena v. 2004 (ISBN 951-0-28945-0). Tapahtuman esihistoria lienee ollut suomalaiselle rahvaalle tuttu, koska monessa vielä 1900-alussa painetussa virsikirjassa oli liitteenä kertomus Jerusalemin tuhosta. Romaaneissa aihetta varmaankin on käsitelty useinkin, viimeisiä lienee Elwood, Roger
Matkalla Masadaan. - 1998.
ISBN 951-888-253-3
Muita voisivat olla (kaiketi mm.)
Ekqvist, Eero
Joelin paluu. - 1980.
ISBN 951-605-613-X
Spillman, J.
Jerusalemin kohtalon hetket...
Hei,
mukava kuulla että olette viihtyneet kirjastossamme.
Tässä selitys mistä myöhästymismaksu aiheutui.
Blanka-kirjastojen sääntöjen mukaan laina-aika päättyy eräpäivänä kirjaston aukioloajan päättyessä. Eli jos kirja on laitettu palautuslaatikkoon palautuspäivänä kun kirjasto on jo suljettu, se on jo ehtinyt myöhästyä, koska se palautuu järjestelmässä vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Kirjaston säännöt löytyvät osoitteesta www.blanka.fi
(tai suoraan linkistä: http://www.blanka.fi/wp-content/uploads/2014/04/Blankakirjastojen-kaeyt…)
Toivottavasti tämä selventää, miksi kirjastojärjestelmään on tullut myöhästymismaksu palautuneeseen kirjaan.
Pikaisella nettihaulla löytyivät seuraavat vinkkisivut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_M%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Vares
Vaski kirjastoista löytyy painavampaa aineistoa kirjoina.
Käytä silloin tarkennettua hakua, merkkaa Reijo Mäki aiheeksi ja rajaa kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Muutamalle Oskar Nousiaisen suomentamaan Rakkauden ja kuoleman lauluja -kokoelmaan sisältyvälle runolle löytyy kyllä vaihtoehtoinen suomennos, mutta Unen maa ei näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon.
Helle-kirjastoissa on useampi kappale Virityksiä-kirjaa, joten kannattaa mennä esimerkiksi Pornaisten kirjastoon ja tilata sitä kautta. Kimpan kirjoja voi lainata, vaikka ne olisivatkin eri kirjastoissa, https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=virityksi%C3%A4&type=AllFields
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Sain kaksi hyvää vaihtoehtoa vastaukseksi. Voisikohan se ohjelma olla nimeltään Mysteriet på Greveholm. Sarjan jaksot olivat kuulemma parilla eri vhs-
kasetilla. Toinen vinkki oli Besökarna (eng The Visitors), aika tunnettu ruotsalainen nuorille suunnattu kummitustaloelokuva 1980-luvun lopulta: https://www.imdb.com/title
/tt0094730/ Toivottavasti näistä ajatuksista oli sinulle apua.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Perustietoa aivoista ja tasapainosta löytyy
mm. seuraavista teoksista:
- Anatomian atlas, 1995
- Haug, Egil: Ihmisen fysiologia, 1995
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 3, 1996
- Terveysfacta, osa 1, 1996 ja osa 5, 1998
- Hyvärinen, Juhani: Neurobiologia, 1977
- Neurologia, 1996
Asiasanalla aivot löytyy lisäksi useita viitteitä
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
(www.ouka.fi/kirjasto/intro).
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastot Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa noudattavat yhteisiä käyttösääntöjä, joista päättää ns. HelMet -ryhmä. Käyttösääntöjen mukaan
lainausoikeuden, kirjastokortin ja tunnusluvun saa esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa 15 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus saada kirjastokortti todistamalla henkilöllisyytensä esim. kuvattomalla Kela-kortilla. Ikäraja ei ole siten lakisääteinen, vaan kirjastolaitoksen itse sopima. Ohessa ote HelMet -kirjastojen käyttösäännöistä http://www.lib.hel.fi.
Silmäys Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginkirjastojen käyttösääntöihin osoittaa kirjastolaitosten edellyttävän
15 vuoden ikärajaa kirjastokortin saamiseksi http://www.kirjastot...
Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984.
Lähteet:
Nurmijärven pitäjän historia III
Ojanne: Aikamatka Nurmijärven...
