Vanhaa asfalttia voidaan käyttää uuden asfaltin raaka-aineena. Ilmeisesti lehdissä on epäilty sallittujen normien rikkomista. Seuraavassa on aiheeseen liittyviä internetsivuja:
"Asfaltin uusiokäyttö"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
"Asfaltti ja ympäristö. Mitä asfaltti on – myrkkyä vai ei?"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
Ympäristönsuojelulaki (asfalttiasema luvanvaraisella pohjavesialueella)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527?search%5Btype%5D=pi…
Jätelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646
Sanalla kierrätysasfaltti voi tehdä google-hakuja.
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa tavalliset "myttyiltamat" näyttävät olleen ohjelmallisia illanviettoja, jotka oli järjestetty varojen keräämiseksi jotakin ennalta ilmoitettua tarkoitusta varten ("-- seurat kohdakkoin, ensi joulunaikana toimeenpanevat yhteisen suurenlaisen iltaman, myttyiltaman runsaalla ohjelmalla josta tulot käytettäisiin luennoitsijan hankkimiseen" - Pyrkijä, 15.10.1897). Ohjelma oli yleensä monipuolinen kokonaisuus, johon sisältyi puheita, teatteria, musiikkia - järjestäjästä riippuen.
"Mytty"-sanan käytölle tässä yhteydessä en onnistunut löytämään mitään ilmeistä selitystä. Varojen keruu vaikuttaa kuitenkin olleen se seikka, joka on erottanut myttyiltamat tavallisista iltamista. Aamunairut-lehti tiedotti...
Kysyjän esimerkkivideo on netissä tyypillinen näytelty pelotteluvideo, jonka tapahtumapaikka ei ole varsinainen tunneli vaan pyöreäksi rakennettu alikulkuväylä. Tällaisia rakennetaan kaikkialle taajaan asutetuille seuduille paikkoihin, joissa ei haluta jalankulkijoiden ja autoilijoiden liikkuvan samalla väylällä. Tavallisesti tällaiset alikulkutunnelit ovat kunnolla valaistuja betonirakennelmia, mutta muunlaisiakin tietysti maailmaan mahtuu. Kaikki alikulkutunnelit johtavat autoväylän toiselle puolelle. Osaa alikulkutunneleista ei ole tarkoitettu ihmisen liikuttavaksi, vaan niitä on tehty myös eläimille, jotta nämä eivät jäisi autoliikenteen alle. Monet tunnelit ovat olemassa vain veden päästämiseksi jonkin alueen läpi.
Maailmassa on...
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä tunnistanut laulua. Myöskään haut musiikkitietokannoista eivät tuottaneet tulosta.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla on vanhoja lappilaisia lehtiä mikrofilmeinä. Mikrofilmi luettelon mukaan myös Pohjolan Sanomat on siellä muiden mikrofilmien joukossa. Mikrofilmejä kaukolainataan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoosi ja pyytää heitä tilaamaan mikrofilmin sieltä kaukolainana. Jos lähikirjastossa ei ole mikrofilminlukulaitetta, kaukolaina tilataan sellaiseen kirjastoon, jossa sen luku on mahdollista.
Lähteet:
Lapin kirjasto Kotiseutukokoelmat
Kappale on julkaistu alun perin Oiva Lampisen albumilla Potretti. Levy on myös Kansalliskirjastossa. Kappale on julkaistu kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit. Potretti ja Kesähitit ovat ilmestyneet LP-levyinä, Lavojen suosikit c-kasettina. Cd-levynä tai striimipalveluista kappaletta ei löydy.Sanoja kappaleeseen ei valitettavasti löytynyt.
Mikäli Säkkijärvi-kirja, jonka mainitsitte, on Väinö Sepän kirja Säkkijärvi kautta aikojen, voin iloksenne kertoa, että kirjaa on lainattavissa monessa kirjastossa. Siitä vaan lähimpään kirjastoon pyytämään teosta kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on jokin muu kirja, sitäkin voi tiedustella kaukolainaksi oman kunnan kirjastosta.
Simo Sjöblom on tehnyt bibliografian: Reino Lehväslaiho 1958-1999 (60 s.) On olemassa myös Lehväslaihoa käsittelevä video: Akaasta alkaen. Kirjailijan artikkeli suhteesta lukevaan yleisöön löytyy Joensuun kirjailijaseminaarista (1981) kootusta monisteessa Heitä luetaan.
Saatavuuden Oulussa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetissä Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita sivuilla Lehväslaihosta on tietoa osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lehvasla.htm .
Lehtiartikkeleita esim. Saarikoski-Tammikallio, Pirkko: Reino Lehväslaiho, ilman kirjoittamista olisin tyhjän päällä, Et-lehti 1994:2, s.14-15.
Hurtig, Asko: Sotakirja käy pelkoa vastaan, Pellervo 1990:10, s. 70-71. Lisäksi löytyy kirja...
Nylénin Baudelaire-suomennosta ”Pahan kukat” (Sammakko, 2011) löytyy HelMet-kirjastoista, joskin tällä vastaushetkellä kaikki kirjan kappaleet ovat lainassa ja niistä on varauksiakin. Kallion kirjaston Lukupysäkiltä löytyy selailtava kirja, jota ei saa kotilainaan.
Voit tehdä halutessasi kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2014552~S9*fin. Klikkaa vasemmalla olevaa nappia ”Varaa” ja kirjoita sitten kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Varaus tulee, kunhan asiakkaat ovat palauttaneet kirjan kappaleita. Varauksesta peritään 50 sentin maksu sen noutamisen yhteydessä.
Kirjastoilla ei valitettavasti ole yleensä mitään listoja poistomyynnissä olevista kirjoista, joten en pysty selvittämään, onko kirjaa missään Suomen kirjastossa poistomyynnissä.
Kaipaamaasi kirjaa on kuitenkin tarjolla antikvariaateissa. Kun laitat Google-hakuun osoitteessa http://www.google.com hakusanat ”Aunuksen korvessa”, saat esiin useita ostovaihtoehtoja. Myös nettihuutokauppa Huuto.netissä osoitteessa http://www.huuto.net näyttää olevan tällä hetkellä kysymääsi kirjaa kaksi kappaletta myynnissä.
Kirjallisuutta puhehäiriöistä löytyy hakemalla Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
asiasanalla puhehäiriöt, esim. Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (2003) ja Joko se puhuu?: kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (2004).
Papunet on Internet-sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä. Oheisessa linkissä on tietoa tukiviittomista ja lopussa löytyy aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo, josta voi olla apua http://www.papunet.net/yleis/tietoa/keinot/?id=46
Food Quality and Preference -lehden artikkeleita, joita tarvitsemasi "Consumer research jne." on, voit kysellä Viikin tiedekirjastosta, katso osoitetiedot sivulta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Voi tilata artikkelin myös kirjaston kaukopalvelun kautta. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnan mukaan.
Vuoden 1943 Suomen kuvaamataiteilijat -matrikkelissa kerrotaan kuvataiteilija Eino J. Härkösen maalanneen joukon muotokuvia, mutta sen tarkemmin ei asiasta kerrota. Härkönen kuoli jo vuonna 1944. Kenen kaupunginjohtajan muotokuvaa tarkoitat? 2010 eläkkeelle jääneen kaupunginjohtajan Juhani Meriläisen muotokuvan maalasi taidemaalari Timo Vuorikoski. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta 3.9..2010:
https://yle.fi/uutiset/3-5625253
Hei! Kiitos kysymyksestä 'Kysy Kirjastonhoitajalta' -palveluun.
Hauska kuulla, että Digitalkkari -palveluita on kaivattu.
Helsingin kaupunginkrjastolla ei ole pariin vuoteen ollut enää varsinaisia Digitalkkareita, jotka ovat olleet Datanomi -opiskelijoita. He ovat suorittaneet kirjastossa opintoihinsa liittyvän palkattoman työssäoppimisharjoittelujakson.
Digitalkkareita tarjoavia opiskelijoita ovat olleet Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitos (SLK), Omnia ja Keuda. Tällä hetkellä kirjastoihin ei ole otettu/tarjottu datanomi-opiskelijoita harjoittelijoiksi. Vaikka näitä harjoittelijoita ei olekaan, on myös kaikki muu kirjastossa tarjottu opastustoiminta hyvin vähäistä.
Myöskään muut pääkaupunkiseudun kunnat...
Hei!
Kuvauksen perusteella lastenosastomme asiantuntijat päättelivät, että kyse saattaisi olla tästä teoksesta:
Hayes, Barbara & John Atstrop: Nallekarhun iltasatuja (Tammi, 1986).
Kirjan kansi on kirkkaan sininen ja keskellä kuvassa on keltainen nalle lukemassa kirjaa. Kirjassa on satu vuoden jokaiselle päivälle ja siinä on 224 sivua. Kannessa on myös pienempi kuva Prinsessa ja herne -sadun kuvituksesta.
Teos on Porin pääkirjaston kokoelmissa. Tässä vielä linkki kirjaan: https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.90483
Helsingin Messuhallissa eli nykyisessä Töölön kisahallissa järjestettiin ilmeisesti useampaan otteeseen Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. Kyseessä on kuvien perusteella ollut korkean profiilin tapahtuma, johon voisi kuvitella luokkaretkeläisten suuntaavan Linnanmäen ja Korkeasaaren lomassa. Yksi näyttely on ilmeisesti pidetty vuonna 1959. Alla olevien kuvien kuvausvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta 1950-luvulta kuitenkin. Näyttääkö tutulta?
Kaikki kuvat: Väinö Kannisto, valokuvaaja. Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin kaupunginmuseo. Neuvostoliiton teollisuusnäyttely. 1950-luku.
Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1959 -postileima.
Nykyinen presidentin valitsemiseen käytetty vaalitapa ja sitä koskeva uusi laki tulivat voimaan voimaan 1991. Uutta vaalitapaa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun Koiviston toinen kuusivuotinen kausi päättyi.
Verkon Finlex-tietopankista löytyy Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 1074/1991 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® Laista löytyy maininta: "Tämän lain 23 §:n 2 momenttia sovellettaessa ei oteta lukuun niitä toimikausia, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa." Tämä selittää sen, että Koivistolla olisi ollut mahdollisuus asettua ehdokkaaksi kolmannellekin kaudelle.
Tasavallan presidentin toimivallasta löytää lisää tietoa myös täältä:...
Olisiko kyseessä Radio Disney Jams -sarjan Vol. 2 vuodelta 2000? Sieltä löytyy Aguileran kappale "Reflection". Sama kappale on mukana myös taiwanilaisella Disney-kokoelmalla All for Love Vol. 2. vuodelta 1998.
Christina Aguileran kappaleita löytyy myös useilta muilta kokoelmalevyiltä, jotka kuuluvat johonkin sarjaan.
