Taideyliopisto Sibelius-Akatemian kirjastossa on eniten kirjoja ja useita opinnäytetöitä aikuisten pianonsoitosta. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Anu Silvastin: " Pianon avain 1: näkökulma alkeispianonsoittoon". Monesti opinnäytetöistä on myös olemassa verkkoversio, jolloin teosten osoite löytyy kirjaston ARSCA(Finna) -tietokannasta osoitteesta https://lib.uniarts.fi/ (myös https://uniarts.finna.fi/)
Joitakin kirjoja löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, esim. Kianto, Mervi: "Matka pianon soittamiseen: Kirja pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettajille ja oppilaille", Paavola, Satu: "Ihanteena bel canto: näkökulmia laululliseen pianonsoittoon", Tuurna, Stefanie:"Vapaat kädet: pianonsoiton ja improvisoinnin opas" (nuotti),...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on maaliskuussa 2020 käännetty kaiken kaikkiaan 24 kielelle. Eniten käännöksiä on saksaksi (21 teosta) ja englanniksi (14 teosta).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=lang&asc=1&lang=FIN&page=1
Käänöstietokannassa voit tarkastella mitä Lehtolaisen teoksia on käännetty millekin kielelle.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suolahappoa nimenomaan syntyy vetykloridin liuetessa veteen. Mahanesteen suolahappo syntyy mahalaukun seinämän parietaalisoluissa. Itse reaktio on selitetty linkeissä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mahalaukun-seinaman-solut-erittavat-suolahap…
https://en.wikipedia.org/wiki/Parietal_cell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetykloridi
Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu monien eri lehtien mikrofilmattuja vuosikertoja, mutta valitettavasti ei Satakunnan kansaa. Se löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastostosta (http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html). Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannan mukaan heillä on mikrofilminä Satakunnan kansa ajalta 26.6.1919-30.12.1945 (https://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjaston lehtivalikoima löytyy täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/lehdet.htm
Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa...
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Hei,
International Air Transport Association (IATA) raportoi lento-onnettomuuksia:
https://www.iata.org/en/pressroom/2023-releases/2023-03-07-01/
Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta löytyy tiedot lentoliikenneonnettomuuksista Suomessa vuosittain http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/ilmailuonnettomuuksientutkinta.html
Traficomin ilmailuonnettomuustilastosta saat tietoja yleis- ja harrasteilmailun onnettomuuksista:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ilmailuonnettomuustilasto
Jukka Rintalasta löytyy tietoa netistä osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/4319597.shtml. Hänestä ja hänen luomastaan muodista on tehty myös kirja, jonka nimi on ytimekkäästi "Jukka Rintala". Se on vuodelta 1999. Sitä voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Jukka Rintalasta on kirjoitettu paljon eri lehdissä. Mainitsen tässä muutamia lehtiartikkeleita.
Moisio, Mikki: Muodin vuoksi. Anna 2006,nro 36.
Kortelainen, Jyrki: Vaatteessa pitää näkyä kantajansa sielu. Taito 2000, nro 4.
Sarrola, Sinikka: Miten tullaan Jukka Rintalaksi. Kodin kuvalehti 1999, nro 21.
Piri, Markku: Jukka Rintala: 20 vuotta muodin vuoksi. Anna 1996, nro 46.
Airaksinen, Pauliina: Jukka Rintala: muotisuunnittelija. Suomen kuvalehti...
Tarkoittamasi diasarja lienee Oy Finlayson Forssa Ab, Mallisto 1894-1939.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että sinun olisi varminta ottaa yhteys suoraan Finlaysonille ja selostaa tilanne. Finlaysonilla sinut osataan varmasti ohjata eteenpäin sellaiselle henkilölle, joka vastaa tiedotuksesta, kuvituskuvista ym. Kuvien oikeudet ovat joko valokuvaajalla tai firmalla. Useinhan firmoilla on omat kuva-arkistonsa. Taideteollisen korkeakoulun vanhat kinodiat eivät ole laadultaan julkaisukelpoisia. Usein yritykset ovat hyvin tarkkoja sen suhteen, että heidän tuotteitaan esittävät kuvat ovat ensiluokkaisia. Lisäksi on huomioitava oikeuskysymykset, lupien selvittely ja muut vastaavat asiat. Kuvien julkaisun yhteydessä on hyvän...
Voisikohan kyse olla Rae Lambertin Mungo-kirjoista, joita 90-luvulla ilmestyi useampiakin, mutta joita ei tällä hetkellä ole kirjastojen kokoelmissa juurikaan. Helmet-kirjastoissa on muutama kappale ruotsin kielisenä. Muualta Suomesta joitakin Mungo-kirjoista saattaisi saada kaukolainaksi.
Suomen lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyvät tiedot viidestä Mungo-kirjasta: Mungo maailmalla, Mungo tutustuu jokilaaksoon, Mungo tutustuu metsän eläimiin, Mungo tutustuu pikku eläimiin, Mungo tutustuu sademetsään. Kaikki on julkaistu suomeksi vuonna 1994, kustantaja on Kolibri-kustantamo. Kirjoja kuvaillaan näin: "Mungo on Brasilian sademetsissä syntynyt hämähäkkiapina, joka asuinalueensa tuhouduttua on jäänyt kodittomaksi. Pikku apina...
Varauksen saapumisnopeus riippuu monesta asiasta. Jos varaus tarttui hyllyssä olevaan aamulla, se lähtee saman päivän aikana liikkeelle. Jos varaus tarttui myöhemmin, se lähtee ehkä vasta seuraavana päivänä liikkeelle. Arkipäivinä varaus tulee useimmiten 2-3 vuorokauden sisällä varaushetkestä, mutta jos varauksen tekee perjantaina, siihen väliin tulee viikonloppu, jolloin mikään asia ei juuri edisty ja todennäköisesti vasta tiistaina tai keskiviikkona varauksen voi noutaa.
Jos varaus menee varausjonoon, riippuu oman varauksen toteutuminen kokonaan siitä, miten nopeasti jono edellä liikkuu. Sitä ei voi kukaan tietää tai ennustaa, mutta hyvin karkealla tasolla voi jotain päätellä siitä, montako nidettä on varaajilla käytettävissä ja kuinka...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Suomessa säveltäjien, sovittajien, sanoittajien ja kustantajien etuja valvoo Teosto. Jos haluaa levittää julkisesti jonkun toisen sävellyksen, lupa haetaan Teostolta. Jos kysymys on omista tulkinnoista, Teoston lupa (joka ei ole ilmainen) riittää eikä esimerkiksi Gramexin puoleen tarvitse kääntyä.
Kysyjän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/kayttajat. Korvaussummat riippuvat paljon siitä, kuinka monesta sävellyksestä on kysymys. Todennäköisimmin puhutaan sadoista euroista, jos lauluja on vähänkin enemmän. Teoston asiakkaaksi (jäseneksi pääsevät vain säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat) ei tarvitse tämän takia liittyä.
Heikki Poroila 21.8.2017 klo 13'45.
Uppslagsverket Finland -verkkotietokanta, jota suomenkielinen Wikipedia-artikkelikin käyttää lähteenään, antaa Per-Hakon Påwalsin toiseksi etunimeksi Wilhelm. Ehkäpä artikkeliin itseensä on siis lipsahtanut kirjoitusvirhe.
Äärettömyys on kiehtonut ja mietityttänyt ihmiskuntaa jo tuhansia vuosia. Tässä muutama lähde, jossa valotetaan näitä käsitteitä:
https://areena.yle.fi/1-4373269
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:%C3%A4%C3%A4rett%C3%B6myys
https://tieku.fi/fysiikka/fysiikan-ilmiot/aarettomyys-on-kaarme-fysiikan-paratiisissa
